RC10.FI
Yleiset => Sähköautot => Aiheen aloitti: Screwed - 14.01.21 - klo: 20.13
-
Nyt on asiat edenneet tämän luokan osalta siihen pisteeseen että ollaan päätetty ajaa tätä luokkaa koeluontoisesti ensi kesänä seuraavin ehdoin:
EFRA säännöt 1/8 FLAT PAN CLASS seuraavin poikkeuksin
- Auton kokonaispaino nostetaan 2100g->? Tämä sen takia että yksikään auto ei alita tuota painoa sen kokoisilla akuilla mitä 5 min esim. Tattarisuon radalla vaati. Pienillä shorty akuilla ja ultrakevyellä korilla olisi ehkä mahdollista päästä 2100g painorajaan. Painoraja ilmoitetaan myöhemmin keväämmällä ja se tulee olemaan tod. näk. 200-300g korkeampi. Ideana on ettei kenellekään tulisi houkutuksia yrittää ajaa liian pienillä kevyillä akuilla jolloin ne ajetaan aivan tyhjäksi ja niiden elinikä kärsii. Testit ovat osoittaneet että shortyakut ylipäätään ei kestä niitä suuria purkuvirtoja mitä tällainen auto ottaa.
- Korille asetetaan minimipaino jotta ei voi ajaa ultrakevyillä koreilla jotka ei kestä yhtääkään ulosajoa. Tämänkin osalta minimipaino ilmoitetaan keväämmällä. Vaatii hieman tutkimustyötä selvittää järkevä raja. Tässäkin ideana on vain ja ainoastaan se että kalusto kestäisi vähän paremmin käyttöä.
- HV jännitteeseen lataus sallitaan HV-akuille. Tähän kaksi käytännön syytä joista toinen on että katsastus kevenee paljon ja toisaalta se fakta että suuri osa akuista ovat jo HV-akkuja ja olisi tyhmää laittaa autoihin kuollutta painoa akkujen muodossa. Jos HV-akun lataa vain normijännitteeseen 4,2V jää akun kapasiteetti n. 12% pienemmäksi kuin 4,35V jännitteeseen lataus.
EFRA säännöt: https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2020/02/EFRA%20Handbook%202020%20App%201.pdf (https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2020/02/EFRA%20Handbook%202020%20App%201.pdf)
Kyseessä siis nimenomaan ns. nelivetoinen lankkuluokka jossa ei saa olla liikkuvia jousitusosia tai vaimentimia. Autot ovat yksinkertaisia ja niissä on vähän mekattavaa. Niihin menee samat pikalukittavat renkaat kuin nitroautoihinkin. On olemassa EFRA säännöt myös jousiautoille mutta ne autot perustuu polttisversioihin joihin kaikkiin tulee akut tankin tilalle ja autossa on 3 hihnaa. Tämä konsepti ei ole mielenkiintoinen koska näihin autoihin ei mahdu muuta kuin shortyakut ja ne ei nyt vaan riitä kapasiteetiltaan eikä virranantokyvyiltään.
Teemu Saarisen mukaan ensi kesänä ajetaan ainakin Hyvinkäällä ja Fullspeedin kisassa tätä luokkaa jos viivalle tulee vähintään 5 autoa. Muiden kisajärjestäjien kanssa asiaa selvitetään.
Tässä on lista autoista jotka tällä hetkellä minun tietääkseni mahtuvat näihin sääntöihin:
https://corally.com/Car-Models/Racing-Model-Kits/Team-Corally-SSX-8X-Car-Kit-Chassis-kit-only-no-electronics-no-motor-no-body-no-tires/ (https://corally.com/Car-Models/Racing-Model-Kits/Team-Corally-SSX-8X-Car-Kit-Chassis-kit-only-no-electronics-no-motor-no-body-no-tires/)
http://www.capricornrc.com/automodelli/lab-c8-sr-action-18-pan-car/ (http://www.capricornrc.com/automodelli/lab-c8-sr-action-18-pan-car/)
https://www.t2shop.de/epages/61746328.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/61746328/Products/32-E21000evo (https://www.t2shop.de/epages/61746328.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/61746328/Products/32-E21000evo)
http://www.arc-rc.com.tw/products_discription_link.php?ProdID=R800011 (http://www.arc-rc.com.tw/products_discription_link.php?ProdID=R800011)
Corallya tuo maahan EuroRC ja Capricornin sähkölankku varaosineen tulee saataville Teemu Saarisen Future RC:n kautta kuunvaihteessa. Buri ja ARCia myy euroopassa ainakin RC-KleinKram eli tutummin t2shop.
Tässä alla aikaisemmin kirjoittamani esittely luokasta ja testeistä mitä ajoin syksyllä Tattarisuolla.
Kun viime kesänä valmistui uusi hieno asfalttirata Aipworks Circuit Helsingin Tattarisuolle niin ruvettiin Mikko Mäkelän kanssa miettimään että olisipa kiva ajaa 1/8 autolla uudella baanalla mutta sähköllä koska ei jaksa mekata polttista eikä ole liioin mekkaajiakaan kisoihin. Asia jäi muhimaan takaraivoon kunnes näin tällä foorumilla käytetyn Corally SSX-8-R nelivetoisen lankku rata-auton myynnissä. Vinkkasin Mikolle ja auto vaihtoi omistajaa hyvin äkkiä. Mikon oli tarkoitus testata autoa mutta työkiireiden takia joten testaus jäi mun harteille. Autossa oli Turnigy 2100 kv motti jossa etulaakeri ihan loppu joten tilasin HW 2200 kv motin, maksimin mitä EFRA:n 1/8 flat pan car class säännöt sallivat.
Testit alkoi erittäin painavalla vuosikertakorilla mikä tuli käytetyn Corallyn mukana. Kummallakaan meistä ei ollut 4s akkupakettia jota tämä auto syö joten jouduin ajamaan kahdella 2s akulla pystyssä kyljellään koska muuten olisi kaapeleiden kytkentä 2s akkujen välillä mennyt liian hankalaksi. Tämä tietty nostaa painopistettä ylemmäs kuin jos akut olisi makuuasennossa tai olisi yksi 4s paketti. Painavalla korilla ja korkeilla akuilla autolla oli kova taipumus ruveta pompottamaan sivusuunnassa mutkissa, varsinkin kun liian isojen renkaiden takia maavaraa oli 7-8mm. Kun sai renkaat kulutettua pienemmäksi niin kierrosajat vain parani. Parhaimmillaan auto oli 4-5mm maavaralla. Auto olisi ehkä vielä parempi Aipworksin ultrasileällä radalla vielä pienemmällä maavaralla mutta renkaat loppuivat kesken eikä Corallyn taka-akselilla ole mitään valmista maavaransäätöä vaan siihen pitäisi itse kikkailla jotain prikkoja bulkkien alle.
Sain käyttööni viime vuoden korimallia joka oli ihan sitä melkein kevyintä mallia mitä on olemassa. Kori oli n.150g ajovalmiina. Uudempi malli mahdollisti myös pienemmän etumaavaran joka on suuressa merkityksessä siinä kuinka paljon saa down forcea korista. Vanha kori otti kiinni etutukivarsiin enkä saanut sitä riittävän matalalle. Auto muuttui uudella kevyellä autolla täysin. Kaikki pompottelu mutkissa jäi pois ihan täysin. Kääntyvyyttä oli uudessa korissa jopa liikaakin ja jouduin säätää lisää casteria eteen ja vähentämään etupyörien kääntyvyyttä jotta vehje pysyi hanskassa. Vauhtia tuli luonnollisesti selkeesti lisää kevyemmän korin myötä ja pääsin parhaimmillaan 14,6s Tattarisuolla. Vertailuna polttiksiin niin “tavis” kuski Make Seppälä on ajanut 14,4s nitrolla ja ammattikuski Teemu Leino 13,6s. Molemmat ajat ajettiin kesällä lämpöisemmässä kelissä kun minä testasin syyskuussa autoa. Mutta ajat kertovat että hyvin samaa vauhtia pääsee lankkuautolla sileällä radalla. Vauhtia suoralla olen mitannut videosta laskemalla kuvaruutuja ja mittaamalla pääsuoran viivojen välit niin että sähkölankulla oli vauhtia 109 km/h n. 2 minuutin kohdalla ajon alusta ja Teemu Leinon autolle sain mitattua yhdestä pikku videopätkästä 102 km/h. Teemu sanoi että oli silloin pienet renkaat alla ja että normivauhdit kisoissa nitroilla on tutkamittauskissa 106-109 km/h. Eli sähkölankku 4s patterilla ja 2200 kv moottorilla menee käytännössä yhtä lujaa kuin polttis suoralla. Mutta eroa on kiihtyvyydessä sähkön eduksi aika paljon. Lankku sitten taas häivää mutkissa jonkun verran jousiautolle. Säätimen lokin mukaan laskettu maksimi kierrosluvusta niin välitys ja renkaiden koko huomioiden sain teoreettisen 116 km/h vauhdin lankulle pääsuoralla ekalla kierroksella. Se onkin ihan realistinen sillä kyllä sen tuntee että akut potkii kovempaa 2 ekaa kierrosta.
Aipworks Circuit rata kallistetuin mutkin on nopein RC-rata Suomessa ikinä. Keskinopeus Teemu Leinolla joku 83 km/h kierroksella. Se syö ihan yhtä lailla polttoainetta kuin sähköäkin paljon. Teemulla tankki kesti 3:45 ja mulla paloi sähköä 4 minuutissa parhaimmillaan 5200 mAh 4s akuista. Ajoin 4 min koska akut olivat vain 5500 mAh. Ei mitään toivoa päästä 5 min niillä. Lämmöt oli syyskuun 20 asteessa pahimmillaan 110 astetta HW SCT säätimessä ja HW 2200 kv motissa 80 astetta. Eli vielä hanskassa. Samanalaisia lämpöjä mulla oli 1/10 turistissa kun ajoin foumeilla ja 15,2s kierrosaikaa. Ennakkoja oli toki “pikkasen” enempi turistissa eli 20 boostia ja 40 turboa 4,5T moottorissa (moottorin kierrokset 82000 rpm) jolloin suoranopeus oli 126 km/h. Turistiskorissa ei kuitenkaan ole lähes sama down force ja sen takia jää mutkissa 1/8 autoille.
Ajettu auto edustaa jo vähän vanhaa designia. Nykyään kaikki uudet mallit on tehty kahdelle 2s akulle jotka laitetaan saddle packina vierekkäin alas makaamaan vierekkäin. Uskon vahvasti että sellainen on nopeampi kun painopistekin on alempana. Uusin Corally SSX-8-X malli on juurikin tällainen. Muita samanlaisia on esim. ARC R8S, Capricorn C8 SR ja Buri Racer 2.1 (Evo). Nämä autot mahtuvat EFRA:n Flat Pan sääntöihin joissa jousitus on kielletty. Serpentillä on 988E Taipan malli jossa jäykkä taka-akseli mutta edessä on jousitus joten se ei mahdu lankkusääntöihin ellei vaimentimia poisteta autosta.
Monilla merkeillä on on perinteisiä jousiautoja joista on tehty sähkökonversio. Niiden ongelmana pidän kuitenkin sitä että akut on tarkoitus sijoittaa tankin paikalle jolloin ei enää mahdu täyspitkiä akkuja siihen tilaan vaan akkujen on oltava shorty mallia. Shortyakkuja ei saa kauheesti 6000 mAh isompia ja ne eivät riittäisi edes lankkuautoon saatikka sitten jousiautoon johon EFRA sääntöjen mukaan saa laittaa 2800 kv moottorin. Eli ovat täysin keskeneräisiä keksintöjä eikä kukaan ole miettinyt sen pidemmälle kuinka niillä voisi päästä kovaa maaliin kun EFRA rajoittaa akun 4 ässään siinäkin luokassa.
Paljon oli viime kesänä kiinnostusta tätä autoa ja luokkaa kohtaan. Ne joiden kanssa puhuin aiheesta olivat kaikki sitä mieltä että halpa, helppo lankku on juurikin sitä mitä halutaan aika monimutkaisen nitron vastapainoksi. Näistä ja em. selitetyistä jousiauton akkuongelmien takia pidän nimenomaan lankkuluokkaa kaikista houkuttelevampana vaihtoehtona 1/8 sähkö rata-autoksi.
Videopätkä testiajoista syyskuussa Tattarisuolla:
https://www.youtube.com/watch?v=ho6FiZYWH28&feature=youtu.be&ab_channel=Screwed53 (https://www.youtube.com/watch?v=ho6FiZYWH28&feature=youtu.be&ab_channel=Screwed53)
Tuosta videosta olen kellottanut 109 km/h suoralla vaikka se ei näytä siltä.
Liitteenä muutama kuva testissä olleesta Corallysta.
Vastailen mielelläni kysymyksiin tähän luokkaan ja autoihin liittyen. Oma akkuvaatimus tulee olemaan 7400-8500 mAh haarukassa Tattarisuolla. Joku toinen ehkä pärjää vähän vähemmällä ja hitaammalla radalla menee vähemmän sähköä. Akut hankin vasta sitten kun säännöt lyöty lukkoon painoon liittyen. Oman auton merkki ei ole vielä tiedossa, sponsseja otetaan vastaan :wink:
-
Korkeat on lämmöt...
Koriahan voi rei'ittää hieman ilmankierron parantamiseksi, vai kieltääkö säännöt korin muokkaamisen jäähdytyksen parantamiseksi?
Mitkä ovat luokkaan suositeltavat ja parhaat korit sekä korien vahvuudet?
-
Korkeat on lämmöt...
Koriahan voi rei'ittää hieman ilmankierron parantamiseksi, vai kieltääkö säännöt korin muokkaamisen jäähdytyksen parantamiseksi?
Linkki sääntöihoin on tuossa yllä ja kohta 11.13 sanoo:
"11.13. CUTS OUTS
One cut out for cooling of motor and esc is permitted with a total area of
40x40mm. Conveying guides inside the body are permitted but no outside
additions".
Eli yksi maks. 40x40mm jäähdytysreikä säätimen ja moottorin jäähdytykseen on sallittu. Ilmanohjaimia saa rakentaa korin sisäpuolelle mutta ei ulkopuolelle.
Itselläni ei ollut minkäänlaisia jäähdytysreikiä, koska ei vielä tarvinnut. Säätimessä on kaksi eri lämpörajaa, 110 ja 125 astetta. Pidin säätimessä ylempää temp cut rajaa 125 astetta ja se oli aktivoituna koko aika mutta ei lauennut kertaakaan. Moottori pysytteli alle 80 astetta jota myöskin pidän hyväksyttävänä. Nyt on hyvä muistaa että nämä lämmöt tuli Tattiksella joka on ylivoimaisesti Suomen nopein rata. Toki kuuma kesähelle, 1 minuuutin pidempi stintti ja parempi pito tulee nostamaan lämpöjä lisää se on ihan selvää. Sitten lisätään jäähdytystä tai lyhennetään välitystä. Nuo lämmöt tuli n. 58mm roll out välityksellä joka on pitkä kun olen vertaillut millä välityksillä muualla euroopassa ajetaan.
Mitkä ovat luokkaan suositeltavat ja parhaat korit sekä korien vahvuudet?
Kuten yllä on kerrottu niin korien minimipainot vahvistetaan vasta myöhemmin keväällä koska nyt ei vaan ole tarpeeksi dataa aiheesta tällä hetkellä. Näin ollen ei voi valitettavasti tässä vaiheessa antaa vielä mitään suosituksia koriin liittyen. Palataan asiaan heti kun erilaisia koreja on punnittu. Tämän säännön idea on vain ja ainoastaan madaltaa kustannuskia sen muodossa että sallitaan vain vähän vahvempia koreja.
-
Perustin Facebookiin ryhmän näille lankkukaseille kun tämä foorumi oli monta viikkoa pimeenä.
https://www.facebook.com/groups/252332753163401 (https://www.facebook.com/groups/252332753163401)
Kim
-
Kun tänne ei näköjään kovinkaan paljon kirjoitella, niin pitää sitten varmaankin miun, jos sitä sitten muutkin riehaantuisivat kirjoittelemaan :wink:
Tuli hankittua käytetty Corallyn sähköratakiila. Ensin tietenkin koko auto osiksi, jotta selviää autonrakenne ja mitä käytetystä autosta on vaurioitunut, kulunut etc. Kun auto oli pieninä palasina, kaikki osat joissa ei ole liukuvia/rasvaa sisältäviä pintoja, kuten pyörän laakerit, servosaverin laakerit etc., tolupesuun. Toki ennen pesua rappasin hiilikuituisesta pohjalevystä vanhan pohjatarran irti joka suojaa pohjalevyä isommilta naarmuilta. Eli vessan käsienpesualtaaseen tulppa pohjaan, allas lämmintä vettä täyteen ja sitten sinne sopivankokoinen luraus mäntymetsänraikasta Tolua. Ah, ihana tuoksu! :grin: Sitten osat sinne lillumaan ja hammasharjalla puhtaiksi. Sitten osien huuhtelu tolujäämistä. Ja pöydälle kuivumaan.
Kun osat olivat kuivia, liimasin kaikkien hiilikuitulevyjen ja -osien reunat pikaliimalla (jostain syystä aiempi omistaja ei ollut yhdestäkään hiilikuituosasta vahvistanut levynreunoja pikaliimalla, ei edes pohjalevystä... Kummallista...). Sitten pikaliiman kuivumista odotellessa tutustuin hieman kasausohjeeseen. Se oli hyvin selkeä ja havainnollinen kirja, hyvät kuvat sekä paksut kannet. Sitten vähän katselin siinä osasia, ja huomasin että puolet pyöränlaakereista oli aika huonossa jamassa ja toisen etuvetarin pinni oli irti (kasatessa vaihdoin sitten uuden etuvetarin rikkoontuneen tilalle). Laakerit rahisivat aika pahasti. Ei muutako laakereista peitelevyä irti ja uudet rasvat sisään. Justiinsa sopivasti laakerirasva loppui, joten laitoin laakereihin 2000 wt diffiöljyä. Varmaankin ajaa saman asian. Laakerit herkistyivät todella paljon, rahina loppui ja rasvauksen jälkeen olivat kuin uudet. Kannet kiinni laakereista ja autoa kasaamaan.
Auton kasaus oli varsin simppeliä meininkiä. Autossa on ikäänkuin kelluva keula, joka on isojen o-renkaiden ja "pallojen" päällä (jotka ovat pohjalevyssä kiinni), vähän samaan tyyliin kuin 12-kiilan perä. Mutta kuitenkin varsin erilainen.
Auton 4-veto on toteutettu auton vasemmassa reunassa olevalla hammashihnalla. Takana on jäykkä akseli ja edessä one way, joka aktivoituu vetämään molempia eturenkaita vedon ollessa moottorista päällä, kuten nitroratakasissakin. Tämä on tuttua ratakasia ajaneille.
Kasatessa taka-akseli sekä one way-akseli olivat hieman jäykkiä laittaa paikalleen laakereiden läpi, mutta kyllä ne menivät paikalleen kun hieman käytti voimaa kirosanojen kaikuessa seinistä :grin:
Kasausohjeessa oli tehty pieni virhe parissa kohtaa, mutta siitä oli tulostettu erillinen 4-värinen A4 mukaan josta näkyivät muutokset kasaukseen, kuten taka-akselille pitää laittaa 0.5 mm prikka alkuperäisen 1.0 mm:sen tilalle etc.
Kun auto oli läjässä liimasin pohjalevyyn uuden pohjatarran (pohjalevy kannattaa putsata ennen tarran liimausta Bräkleenillä jotta tarra pysyy paremmin) sekä asentelin sähköt. HW 150 A säädin, LRP 2400kv kone (löytyy myös miedompi 1900 kv moottori, jonka varmaankin vaihdan, kun tuossa 2400 on kulkuja varmaankin aivan liikaa, ja ei se ole edes kisalaillinen pannu :tongue:), Savöxin 20 kg servo sekä kunnollinen turbotuuletin moottorinjäähdytykseen. 4S pötköakuilla autoa sitten ajetaan. Skuupillisia eli tuuletusaukollisia sähköratakoreja hankitaan sitten jossain vaiheessa, niitä löytyy muutamalta valmistajalta.
-
Ei muutako laakereista peitelevyä irti ja uudet rasvat sisään. Justiinsa sopivasti laakerirasva loppui, joten laitoin laakereihin 2000 wt diffiöljyä. Varmaankin ajaa saman asian. Laakerit herkistyivät todella paljon, rahina loppui ja rasvauksen jälkeen olivat kuin uudet.
Hmm. Toiset poistaa jäykät rasvat laakereista (jos siellä sellaiset on) ja laittaa vedenohutta erikoislaakeriöljyä tilalle. Taka-akseli kiertää näissä kuitenkin 10 000 rpm suoralla joten varmasti on merkitystä mitä siinä laakerissa on. Jos ei huomaa eroa kierrosajassa niin taatusti moottorin ja säätimen lämmöissä.
Silikoniöljyhän ei ole mikään metalliosien voiteluaine. Itseasiassa silikoniöljyn pintapaineen kestokyky on olematon. Se voitelee kumit erinomaisesti ja sen viskositeetti muuttuu paljon vähemmän lämmön vaikutuksesta kuin tavis voiteluöljy. Sen takia sitä käytetään iskareissa ja diffeissä.
Näkisin että meidän RC-käytössä laakerin kestoikä on toisarvoinen seikka kun laakerit maksaa 1e/kpl uutena. Sen takia laitan itse jotain ohutta öljyä joka oikeasti ainakin hetken voitelee ja tekee pintapainetta kestävän kalvon metallipinnalle. Jos muistan lisään sitä öljyä. Kun laakeri on riittävän "rapea" niin vaihdan sen.
-
Sitähän se minäkin. Samoilla linjoilla ollaan. Nimittäin mietin tuossa, että mitenhän tuo diffirasva kestää tuolla laakereissa, kun akselit kiertää aikasta paljon...
Nimittäin jo M8 autoissa joissa ei ole niin kovat kierrosnopeudet vetoakseleissa ja diffeissä, niin siinäkin diffeistä diffirasvat katoavat lämmön vuoksi...
No joo, on se sitten niin tai näin, tilailen tuohon uusia laakereita ja laitoin mietintämyssyyn että voisi poistaa noista akseleista nuo laakereiden ja bulkheadien väliset muovipuslat ja laittaa tilalle isommat laakerit.
Sillä siihen saisi hieman paksummat (1mm) ja ulkokehältään suuremmat (3mm) laakerit asennettua paikalleen. Suuremmat laakerit todennäköisesti tulevat kestämään akseleilla paremmin.
-
No joo, on se sitten niin tai näin, tilailen tuohon uusia laakereita ja laitoin mietintämyssyyn että voisi poistaa noista akseleista nuo laakereiden ja bulkheadien väliset muovipuslat ja laittaa tilalle isommat laakerit.
Sillä siihen saisi hieman paksummat (1mm) ja ulkokehältään suuremmat (3mm) laakerit asennettua paikalleen. Suuremmat laakerit todennäköisesti tulevat kestämään akseleilla paremmin.
Itse en teksi sitäkään. Ne muovipalaset on siinä poistamassa kaikki välykset. Pitää olla todella tiukat tolenranssit jos meinaat laakerin asentaa suoraan alumiinipukkiin. Markkinoilla on tietääkseni vain yksi RC-auto johon laakeri asennetaan suoraan alumiinipalaan, Awesomatix. Siinähän on pyöränlaakerit alumiinipalassa mutta nekin on kiristettävää mallia juuri sen takia että se on todella vaikeata tehdä riittävän pienillä toleransseilla niin ettei laakeri tartte puristaa hydrauliprässillä paikoilleen tai ettei se hölsky pesässään. Teollisuudessa tehdään aina ns. "krymppisovituksella" niin että tarvitaan prässi ja toista palikkaa voi vielä lämmittää avuksi. Muuten ei laakerit pysy paikoillaan.
En näkisi että laakerit olisi millään tavalla heikko kohta Corallyn lankussa ja kun laakerit tosiaan maksaa sen 1e kappalellta niin vielä vähemmän näen tässä ongelmaa alkuperäisenä.
-
Kesän 20221 kilpailukalenteri näyttää seuraavalta sähkö- ja nitroratakasien osalta:
Su 23.5 Kouvola/KyPak
Su 20.6 Hyvinkää/HyUA
La 17.7 Hyvinkää/HyUA
Su 8.8 Helsinki/Fullspeed RC
Tänä vuonna siis foumiautot ajaa eri päivänä kuin isommat femma-autot koska tälle vuodelle kokeillaan uutta sähköratakasiluokkaa. Edellytyksenä sähköluokan ajamiskeksi on vähintään 5 autoa viivalla joten nyt sitten ostohousut jalkaan ostamaan tähän luokkaan sopivaa kalustoa!
-
Hyvä!
Ajetaanko molemmat ratakasiluokat, sähkö sekä nitro, kansallisena sarjana tms?
-
Hyvä!
Ajetaanko molemmat ratakasiluokat, sähkö sekä nitro, kansallisena sarjana tms?
Kyllä mun tietääkseni nitro on ollut SM-luokka vuosia kunhan vaan minimiosallistujamäärä on toteutunut. En ole ihan varma mutta muistaakseni viime kesänä ei kai ajettu SM-sarjaa koronan takia koska AKK:n ohjeet kai esti SM-kisojen järjestämisen. Mutta tämä on mutu. Anyaway kyllä mun tietääkseni lähtökohta on nitro SM ja sähkö kansallinen. Katsotaan sitten miten korona rajoittaa.
-
Joo, viime kesänä ajettiin 3 kpl kansallista on road-kisaa ja 3 kpl SM-arvon omaavia ratakisoja.
Mutta hyvä että päästään tykittelemään kesällä radalle.
Ps. Laitoin vasta tilausta saksanmaalle ja sieltä tulee uutta sähköratakasikoria, ärhäkkä duolaturi sekä iso repullinen laakeria ja muuta tilpehööriä.
-
sähköratakasiluokkaa. Edellytyksenä sähköluokan ajamiskeksi on vähintään 5 autoa viivalla joten nyt sitten ostohousut jalkaan ostamaan tähän luokkaan sopivaa kalustoa!
Kalustoa tilattu:
BURI Racer E21000evo - E2.1 Evo 2021 Kit - 1/8 Brushless Onroad
BURI Racer E21212 - E2.1 - Airscoop
BLITZ 60418-10 - TS040 Body - 1:8 Onroad Electric - 1.0mm - STANDARD 1.0
-
Nyt kun tuo eka vaihe on saatu päätökseen ja autopaketti on jo matkalla, niin voi ruveta miettimään seuraavaa hankintaa.
Säädin ja Moottori.
Hobbywingistä on hyviä kokemuksia ja 1:10 säätimiä löytyykin jo parikin kappaletta eli tämä on melko varma valinta:
Hobbywing XeRun XR8 PRO G2 ESC (2-4S)
https://www.eurorc.fi/product/29645/hobbywing-xerun-xr8-pro-g2-esc-2-4s (https://www.eurorc.fi/product/29645/hobbywing-xerun-xr8-pro-g2-esc-2-4s)
Kim on saanut tuon myös Buriin mahdutettua (pientä modausta) joten sekään ei ole este.
Moottori on sitten jo vähän hankalampi. Hobbywingin uusin 1:8 ratamoottori:
Hobbywing Xerun 1/8 Competition Motor - 4268 SD G3 for 1/8 On-road
https://www.eurorc.fi/product/29801/hobbywing-xerun-18-competition-motor---4268-sd-g3-for-18-on-road (https://www.eurorc.fi/product/29801/hobbywing-xerun-18-competition-motor---4268-sd-g3-for-18-on-road)
Tuossa on pieni ongelma, koska tuo on 2000kv versio ja säännöissä on maksimi 2200kv. En usko, että tuo on mulle ongelma ja varmaan päädyn tuohon.
Kaivelin kuitenkin vähän infoa tuosta ja törmäsin Facebookissa keskusteluun... jossa Kim kyselee asiaa Hobbywingin kaverilta:
(1/8 Scale On-Road Electric Facebook-ryhmä)
Salton Dong (Global Team manager at Hobbywing):
KV is only one side to measure the motor performance. We can also make a less KV motor faster than a higher KV motor on the car. The new motor mech timing also can be adjusted by the endbell which will also change the KV. The onroad 2000KV was designed and fine tuned exactly for the EFRA rule for flat pan car.
Veikkaan, että ensi vuonna tulee varmasti 2200kv versio.
-
Mistä olette tilailleet tuota Blitzin sähköautokoria? Joku suositeltava kauppa Euroopassa?
-e
-
Moro,
tuosta Burin Airscoopista. Niin, onko tuossa nyt niin, että kun siinä on tuo moottorille tuleva scooppi, niin silloin siihen ei voi erillistä moottorin jäähdytinpuhallinta asentaa?
Ja onko mitään kokemusperäistä näyttöä siitä, ei varmaankaan vielä Suomen radoilta, että millaiset ovat moottorin jäähdytykselliset erot kun käytetään moottorin jäähdytinscooppia tai vastaavasti erillistä tehokasta moottorin tuuletinta?
Itsellä on muutama 1/8 koon offroad-sähkömoottori. Niin, niitähän voi toki käyttää. Mutta varmaankin kannattaa hankkia on road-käyttöön suunniteltu moottori sähköratakasiin.
Mutta mitkä ovat ne merkittävimmät erot offroad ja on road moottorien välillä, esim. kestääkö on road-moottori suurempia lämpökuormia kovan pitkäaikaisen rasituksen aikaisena puutumatta tms tms.
-
Mistä olette tilailleet tuota Blitzin sähköautokoria? Joku suositeltava kauppa Euroopassa?
-e
Täältä: https://www.t2shop.de/epages/61746328.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/61746328/Products/25-60418-10 (https://www.t2shop.de/epages/61746328.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/61746328/Products/25-60418-10)
-
Mistä olette tilailleet tuota Blitzin sähköautokoria? Joku suositeltava kauppa Euroopassa?
pintakaasu tuossa jo vastasi. Varmista että tilaat sen 1.0mm vahvuisena niin se kelpuutetaan kisoihin.
-
Kiitos vinkeistä!
Millin vahvuiset oli loppu. Tilasin viimeiset pari 0.7 mm. Ne käy hyvin treenikoreiksi.
-e
-
tuosta Burin Airscoopista. Niin, onko tuossa nyt niin, että kun siinä on tuo moottorille tuleva scooppi, niin silloin siihen ei voi erillistä moottorin jäähdytinpuhallinta asentaa?
Kyllä voi, tilaa on kyllä. Eri asia onko siitä sitten enää mitään hyötyä? Ei ole vielä kokeumsta aiheesta.
Itsellä on muutama 1/8 koon offroad-sähkömoottori. Niin, niitähän voi toki käyttää. Mutta varmaankin kannattaa hankkia on road-käyttöön suunniteltu moottori sähköratakasiin.
Mutta mitkä ovat ne merkittävimmät erot offroad ja on road moottorien välillä, esim. kestääkö on road-moottori suurempia lämpökuormia kovan pitkäaikaisen rasituksen aikaisena puutumatta tms tms.
Tämä on pelkkää mutuila: Jos valmistaja speksaa moottorit erikseen offroad ja onroad käyttöön niin oma veikkaus on jos nyt esim. verrataan HW 2000kv G3 onroad mottia HW 2200kv G3 offroad, että koska ilmoitettu sisääinen vastus ja paino on identtinen, niin käämitys on itseasiassa sama mottoreissa mutta offroadissa pienempi halkaisijan roottori/magneetti jolloin vääntöä on huikan pehmeämmin ja tyhjäkäyntikierrokset hieman korkeammat ilman kuormaa, sitähän se kv arvo itseasiassa kertoo. Näin on HW:n 1/10 moottoreissa missä 5,5T käämistä löysempiin on pienempi roottori kuin 3,5-5.0T moottoreissa jotka on kannunkin puolesta speksattu onroad käyttöön kun niissä on kannuissa enempi reikää ja ovat kevyempiä. Jotkut, kuten esim. minä on harrastanut sitä että laittaa pienemmän krossikoneen roottorin 5,0T kannuun jolloin kaasuvasteesta tulee selkesäti pehmeämpi ja pienillä radoilla mukavampi ajaa. Haittana sitten tietenkin vähemmän vääntöä ja sitä kautta tehoa isoilla radoilla. Lisäksi moottori kuumenee enemmän kun on isompi rako käämin ja magneetin välillä koska hyötysuhde on silloin huonompi. Eli krossikoneet on tethy tahallaan vaähän löysemmiksi ja vähemmän vääntäviksi tällä tavalla. Kun hyötysuhde ja lämpötilakin harvoin ongelma niin näin voi tehdä. Mutta juuri lämpöjen takia suosittelen kyllä käyttää onroad autoon onroad speksattua moottoria vaikka kv lukema olisi krossivehkeessä isompi. Se kv lukema kun kertoo vain sen kuinka kovaa motti kiertää ilman kuormaa yhdellä voltilla. Väännöstä se ei kerro yhtään mitään.
-
Nyt on viralliset säännöt julkaistu: https://www.autourheilu.fi/site/assets/files/34221/2021_r8-_r8fe_ja_tp-10_sarjasaannot_2021.pdf (https://www.autourheilu.fi/site/assets/files/34221/2021_r8-_r8fe_ja_tp-10_sarjasaannot_2021.pdf)
Sähköautojen sääntöihin lipsahti harmittava virhe korin ja Gurney siiven maksimikorkeudesta. Tämä tullaan korjaamaan sääntökirjaan ennen kauden alkua. Kori ja siipi saa lankkuautoissa olla 10mm korkeammat kuin jousiautoissa ja tämä tulee EFRA-säännöistä. Eli 20mm korotuspaloilla mitattuna kori saa olla 180mm ja siiven yläosa 190 mm korkea.
Isot pojat ovat kertoneet että kasikiilan kori kannatta tehdä takaa mahdollisimman korkeaksi koska se lisää downforcea.
-
Hyvä.
Mikä se Blitzin korin mukana tuleva "muovilevy" on? Se näyttää ihan korinjäykkäreiltä, ovatko ne niitä? Yleensä korinjäykkärit joutuu ostamaan erikseen...
-
Mikä se Blitzin korin mukana tuleva "muovilevy" on? Se näyttää ihan korinjäykkäreiltä, ovatko ne niitä? Yleensä korinjäykkärit joutuu ostamaan erikseen...
Ne ovat nimenomaan korijäykkärit. Minäkin ihmettelin eka mitä ne ovat kun tosiaan joutuu yleensä ostaa erikseen. Siinä on 6 yhteensä, 3 per puoli. Se isoin menee takarenkaan taakse. Tosin en itse sitä laittanut koska Burissa on korituki takarenkaan yläpuolella ja korihan on paksu. 2 per puoli laitoin renkaiden väliin Bilteman aika huonolla mutta halvalla kaksipuoleisella teipillä. Lopuksi pikaliimaa teipin reunoja pitkin. Tämä viritys kesti viime syksynä aikamoisia mällejä. Sen enempää ei ole kokemusta mutta päätin jatkaa testauksia. Jos ei pysy niin sitten hankittava sopivat muoviruuvit ja mutterit.
-
Onko ratakasi autoihin saatavana kiilakorin tilalle auton näköisiä koreja.
-
Onko ratakasi autoihin saatavana kiilakorin tilalle auton näköisiä koreja.
1/8 GT -auton kori saattaisi sopia, mutta niitä on eri akseliväleille tehtynä (short, long). Lisäksi joudut modaamaan taatusti koritolppia, varsinkin etukoritolpat on taatusti liian matalat.
Jos haluat ajaa ei-kiilakorilla, niin yksi vaihtoehto olisi hommata GT8/GT8e -auto ja siihen GT-kori ja sitten oman maun mukaan joko GT-kumirenkaat tai 17mm hexillä olevat foamirenkaat jos haluat parempaa pitoa.
-
GT8-korit eivät sovi 1/8 track alustalle. Eri akseliväli ja raideväli. Lyhyemmässä GT8 alustalle tehdyssä korissa akseliväli on 325 mm ja raideväli on 310mm. Kun taas 1/8 track autojen korinmitat ovat akseliväli 295 mm ja raideväli 260mm...
Mutta tässä on jotain, nämä ovat tosin historical koreja, jos ei haittaa :wink: https://www.deltaplastik.it/?p=prodotti&l=eng&cat1=6&cat2=11&cat3=16 (https://www.deltaplastik.it/?p=prodotti&l=eng&cat1=6&cat2=11&cat3=16)
-
Oli kauhea tarve päästä ajamaan sähköratakasilla. En uskaltanut painaa kaasua pohjaan, näillä välityksillä huiput +110 km/h...
https://www.youtube.com/watch?v=wVh4dw2_ocs (https://www.youtube.com/watch?v=wVh4dw2_ocs)
-
Onko ratakasi autoihin saatavana kiilakorin tilalle auton näköisiä koreja.
mm Edamilla oli aikoinaan sellaisia semi hytillisiä koreja kasiautoihin.
http://www.edamhobby.com/product-detail.php?lang=2&pid=PD-130628-018857#p (http://www.edamhobby.com/product-detail.php?lang=2&pid=PD-130628-018857#p)
En tiedä saako enää bongattua mistään.
Gt8 korit ei sovi.
-
Oli kauhea tarve päästä ajamaan sähköratakasilla. En uskaltanut painaa kaasua pohjaan, näillä välityksillä huiput +110 km/h...
https://www.youtube.com/watch?v=wVh4dw2_ocs (https://www.youtube.com/watch?v=wVh4dw2_ocs)
Videolta kuulee kyllä äänestä että tehoa on ainakin tarpeeksi käytössä sisätiloihin :grin: Oliko 4 s sähköt kiinni?
Itse ajelin viime talvena muutaman kerran kymppikiilaa Hakkilassa ja sekin kulki ihan riittävästi, vaikka oli vain 2 s sähköt ja 13.5 kone. Kulkuja oli saman verran suoralla kuin virituristissa mutta mutkissa pystyi tykittämään kovemmin kuin kisakuskit virituristilla.
-
Oliko 4 s sähköt kiinni?
Juu tottakai ihan sääntöjen mukaisesti Eihän säädin tai moottori toimi millään muulla ja aika huonosti saa 2s akulla tuon vehkeen tasapainoon...
-
GT8-korit eivät sovi 1/8 track alustalle. Eri akseliväli ja raideväli. Lyhyemmässä GT8 alustalle tehdyssä korissa akseliväli on 325 mm ja raideväli on 310mm. Kun taas 1/8 track autojen korinmitat ovat akseliväli 295 mm ja raideväli 260mm...
Mutta tässä on jotain, nämä ovat tosin historical koreja, jos ei haittaa :wink: https://www.deltaplastik.it/?p=prodotti&l=eng&cat1=6&cat2=11&cat3=16 (https://www.deltaplastik.it/?p=prodotti&l=eng&cat1=6&cat2=11&cat3=16)
Tätä joskus katselin josko Buriin koriksi, mutta postimaksut aika kovat :sad:
https://www.deltaplastik.it/?p=prodotti&l=eng&id=22 (https://www.deltaplastik.it/?p=prodotti&l=eng&id=22)
-
Burin rakentelu edistyy vähän hitaaseen tahtiin, mutta eiköhän tuo ennen kauden alkua ole valmis.
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/ACtC-3dyWsrRGyzm_jp27fSXpTMlAZZ-ivn1LoevQIpRNMN7El7SW3tcfauLutl3Vo31eHy7ExZfRYGRnXEJC8x1pCIj3rtJtNoL_fd_LHl09xZWLlNx-M0QbvtWjptuWvKBCmMxkjIe9-iMw0GKK6_bMyZWjQ=w1678-h944-no?authuser=0)
-
Kasikrossissa olen ajellut Hobbywinging Xr8 sct säätimellä sekä Trackstarin 1900kv mottoorilla. Performan 4s 6600 akut virtalähteenä
Ei oo ollu mitään ongelmia lämpöjen kanssa, ja muutenkin olen ollut tosi tyytyväinen sähköjen suhteen
Onko mitään näkemystä pääsiskö näillä alkuun myös lankkuautossa?
-
Kasikrossissa olen ajellut Hobbywinging Xr8 sct säätimellä sekä Trackstarin 1900kv mottoorilla. Performan 4s 6600 akut virtalähteenä
Ei oo ollu mitään ongelmia lämpöjen kanssa, ja muutenkin olen ollut tosi tyytyväinen sähköjen suhteen
Onko mitään näkemystä pääsiskö näillä alkuun myös lankkuautossa?
Virrankulutus ratakasiautossa on helposti 2-3x suurempi kuin kasikrossissa. SCT säätimellä ajoin 2200 kv motilla ihan menestyksekkäästi syskyllä testiä. Lämmöt pysyy kurissa kun välitys ei ole liian pitkä. Ajoin myös pari akullista Trackstarin 2100 kv motilla ja toimihan se. 1900 kv motilla annettaan varmaan suoralla jo pikkasen tasoitusta mutta ei mikään estä ajamasta sellaisella. Jos akut ovat 4s yhdessä paketissa niin se on ongelma jos haluaa uudella autolla ajaa. Kaikki uudet mallit syö 2x2s pötköjä. Itse ajoin vanhan mallisella Corallylla viime syksynä jossa akkupaikka oli toisella puolella yhdelle 4s paketille.
Kim
-
Hyvin pääsee alkuun, itsellekin tulee ensi alkuun 1900kv kone. Moottorin ja noparin jäähdytyksestä kannattaa huolehtia, koska sähkökasikiila kulkee lähes koko ajan hyvin korkeilla kierroksilla eli sähköjen limittirajoilla ja kori on varsin umpinainen (poikkeuksena sähkökiilakorit joissa on skuuppi) ja siellä ei kierrä kovinkaan hyvin viilennysilma. Sen vuoksi kannattaa moottorille laittaa niin tehokas tuuletin kuin markkinoilta löytyy esim. joku turbotuuletin. Perustuuletin kun on jotain 0.2 A tasoa virranotossa, niin nämä turbot ovat 0.4 A, itsellä on juuri tuommoinen turbotuuletin. Ja tuli huomattua se suurempi virranotto siitä, kun ensin oli tuommoinen made in China säädin autossa kiinni ja kun laittoi tuulettimen tulille niin ohjausservo hidastui paljon, tämä asia korjautui tehokkaamman säätimen vaihdolla.
Myös kannattaa harkita skuupillista koria, jossa se sähköjen viilennyksen ilmanottoaukko on siinä ohjaamon takana/päällä, sillä saa hyvin viilennystä korin alle.
-
Kiitos vastauksista.
-
Kauden avaus Aipworks Circuitilla uudella Buri racer 2.1 Evo 2021 autolla. Rata oli pölyinen eikä vielä pidotettu. Mutta optimi 23% luisto päällä koko aika:
https://www.youtube.com/watch?v=X6B42mEUgqE (https://www.youtube.com/watch?v=X6B42mEUgqE)
-
Hienosti kulki auto videolla!
Millaisilla akuilla ajoit ja paljonko oli akkujen kesto?
-
Hienosti kulki auto videolla!
Millaisilla akuilla ajoit ja paljonko oli akkujen kesto?
https://www.eurorc.com/product/29079/gens-ace-redline-series-8200mah-76v-130c-2s1p-hardcase-hv-lipo-battery (https://www.eurorc.com/product/29079/gens-ace-redline-series-8200mah-76v-130c-2s1p-hardcase-hv-lipo-battery)
Latasin vain 4,2V vaikka ovta HV mutta koska ei ollut pitoa niin oli tarpeetonta ladata täyteen. Ei ollut myöskään mitään ennakoita vielä säätimessä. Välitys 4,17 ja rollout 58mm, mottina HW 2000kv G3. Ajoin sellaisia +7 min stinttejä ja sähköä meni joku vajaa 5000 mAh. Säätimen lämmöt 90 astetta ja motti 57 astetta. Kori umpinainen polttiskori eikä motille edes tuuletinta vielä. Mutta tuo ei nyt kerro yhtään mitään siitä mitä tuleman pitää. En pidä mahdottomana että kulutus voi tuplaantua kun rataan tulee pitoa.
-
Juteltuani sekä nykyisten polttikuskien ja tulevien sähkökuskien kanssa korin paksuudesta tulin siihen tulokseen että ehdotan että sähkörataluokassa ajetaan vähintään 1.0mm paksuisella korilla jotta olisi kivempi harrastaa kun kori kestää edes yhden ulosajon.
Nyt on kuitenkin käynyt ilmi että 1.0mm sähkömallin korien saatvauus on todella heikkoa koska valmistajat eivät niitä valmista kun kysyntä on liian vähäistä. Polttismallin koreja saa kyllä myös 1.0mm vahvuisna ja niillä ajetaankin em. syystä.
Polttis ja sähkömallin korien ainoa ero on että sähkömallissa on pieni skuuppi jonka tarkoitus on ohjata jäähdytysilmaa moottorille ja säätimelle. Itse en ole ajanut kuin polttiskoreilla tähän asti. Polttiskoreilla ei toistaiseksi ole ollut lämpöongelmia mutta kuumin testipäivä on toisaalta ollut vain 20 astetta viime syksynä. Ei siis vaan vielä ole kokemusta sähkökorin jäähdytystehokkuudesta tai tarpeellisuudesta.
Koska nykysääntöjen mukaiset kori ovat saatavuudeltaan heikkoja pitää säännöt muuttaa. Kukaan ei tätä tilannetta osannut arvata viime talvena, päinvastoin yksi maahantuoja vakuutii että koreja saa. Minun nähdäkseni meillä on 2 vaihtoehtoa. Ajetaan 1.0mm koreilla mutta polttismalleilla mitä saa hyvin. Tai sallitaan myös ohuemmat korit. Nyt kansan vuoro äänestää. Näkisin mielelläni ääni vain niiltä jotka ovat osallistumassa kisoihin. Kertokaa mielipiteenne nyt. Kesällä on sitten enää turha tulla valittamaan. Henk. koht. mulle on ihan sama. Idea oli että luokka olisi jäännyt vähän positiivisempana mieleen jos kori kestää vähän paremmin.
Kim Elfström
-
Mä oon ton 1mm polttiskorin kannalla.
Valtteri
-
Minä kannatan että 1.0 mm:siä polttiskoreja ja 1.0 mm sähkökoreja (saatavuuden rajoissa) saa käyttää. Just lähti viime viikolla muutama 1.0 mm sähkö- ja polttiskori maalaukseen.
-
Minä kannatan että 1.0 mm:siä polttiskoreja ja 1.0 mm sähkökoreja (saatavuuden rajoissa) saa käyttää. Just lähti viime viikolla muutama 1.0 mm sähkö- ja polttiskori maalaukseen.
Juuri näin.
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Jos akut ovat 4s yhdessä paketissa niin se on ongelma jos haluaa uudella autolla ajaa. Kaikki uudet mallit syö 2x2s pötköjä. Itse ajoin vanhan mallisella Corallylla viime syksynä jossa akkupaikka oli toisella puolella yhdelle 4s paketille.
Kim
Uusista autoista myös Buri E1.3 syö monenmoista akkua. Olen hieman sillä silmällä katsellut ko. autoa:
https://www.facebook.com/media/set/?vanity=BURIRacerE1&set=a.2721228928142231 (https://www.facebook.com/media/set/?vanity=BURIRacerE1&set=a.2721228928142231)
(Manuaalin loppupuolella on havainnekuvia eri layouteista: https://www.dropbox.com/sh/2ovbgrhrxmsgm2v/AACs_NAs_UyJ4aj0G4gPZJ3ua?dl=0&preview=Manual_E1.3evo21.pdf (https://www.dropbox.com/sh/2ovbgrhrxmsgm2v/AACs_NAs_UyJ4aj0G4gPZJ3ua?dl=0&preview=Manual_E1.3evo21.pdf) )
-
Uusista autoista myös Buri E1.3 syö monenmoista akkua. Olen hieman sillä silmällä katsellut ko. autoa.
Omasta mielstä tuo Burin 1.x auto ei ole lainkaan kiinnostava. 2.1 on tosi paljon fiksumman näköistä designia kaikin puolin ja itse ostin sen.
Käsitykseni mukaan tuo 1.x auto on tehty yksityyppiluokkan mitä on ajettu ilmeisesti ainakin Itävallassa. Siinä luokassa moottori on rajoitettu 1900 kv. Luulin jo tuon auton kuolleen koska myytävänä sitä ei ole ollut koko talvena.
-
Uusista autoista myös Buri E1.3 syö monenmoista akkua.
Omasta mielstä tuo Burin 1.x auto ei ole lainkaan kiinnostava. 2.1 on tosi paljon fiksumman näköistä designia kaikin puolin ja itse ostin sen.
Anyway, se nyt kuitenkin syö monemoista akkua 4S-pötköstä lähtien :)
1.3sta on myös EVO ja EVO21 - mallit, kuten 2.1:stä.
https://www.redrc.net/2019/01/buri-racer-release-new-e2-1-e1-3-teaser-images/ (https://www.redrc.net/2019/01/buri-racer-release-new-e2-1-e1-3-teaser-images/)
-
Anyway, se nyt kuitenkin syö monemoista akkua 4S-pötköstä lähtien :)
1.3sta on myös EVO ja EVO21 - mallit, kuten 2.1:stä.
https://www.redrc.net/2019/01/buri-racer-release-new-e2-1-e1-3-teaser-images/ (https://www.redrc.net/2019/01/buri-racer-release-new-e2-1-e1-3-teaser-images/)
No, niin miten sen nyt ottaa. Tuo juttu on yli 2 vuotta vanha ja vielä ei ole misään ollut myytävänä 1.3 ja 1.2 ei myöskään ole pitkään aikaan näkynyt myynnissä.
-
Uusista autoista myös Buri E1.3 syö monenmoista akkua. https://www.facebook.com/media/set/?vanity=BURIRacerE1&set=a.2721228928142231 (https://www.facebook.com/media/set/?vanity=BURIRacerE1&set=a.2721228928142231)
Anyway, se nyt kuitenkin syö monemoista akkua 4S-pötköstä lähtien :)
No, niin miten sen nyt ottaa. Tuo juttu on yli 2 vuotta vanha ja vielä ei ole misään ollut myytävänä 1.3 ja 1.2 ei myöskään ole pitkään aikaan näkynyt myynnissä.
Ihan otan niin kuin Thomas kirjoittaa Facebookissa (tai meilissä, kun tarjosi ko. autoa). Ainiin, sanoinko että tuohon E1.3:een käy mm.sekä 4S että 2x2S -akut ;)
-
Ihan otan niin kuin Thomas kirjoittaa Facebookissa (tai meilissä, kun tarjosi ko. autoa). Ainiin, sanoinko että tuohon E1.3:een käy mm.sekä 4S että 2x2S -akut ;)
Olethan tietoinen että enää Thomas ei suoraan tarjoa enää mitään vaan kaikki myynti tapahtuu joko T2 kaupan kautta Saksassa tai meillä Hobbyfactoryn kautta? Ja viime kesästä lähtien olen seurannut tilannetta niin ei ole mitään 1.x autoa ollut myytävänä T2 kaupassa. Sen perusteella vedän omat johtopäätökset. Mutta jos saat jostain ostettu ks auton niin kyllä minä sitä mielelläni hypistelen livenä.
Kerroit kyllä että se syö kaikenlaisia akkuja. Korkea 4s pötkö ja lankkurata-auto on yhdistelmä joka ei mielestäni ole millään tapaa optimaalinen. Se tuli testattua viime syksynä että mitä matalampi painopiste sen kovempaa mennään ympäri rataa.
-
Kerroit kyllä että se syö kaikenlaisia akkuja. Korkea 4s pötkö ja lankkurata-auto on yhdistelmä joka ei mielestäni ole millään tapaa optimaalinen. Se tuli testattua viime syksynä että mitä matalampi painopiste sen kovempaa mennään ympäri rataa.
Tämä on hyvin tiedossa, enkä toisin väittänytkään tai kuvitellut mitenkään optimaaliseksi, paremmaksi tai mielenkiintoisemmaksi, Totesin vaan, että syö 4S-pötköä, kun Pasikin sitä omassa postauksessaan aprikoi. Itsekin olen mietiskellyt samaa ja tuossa 1.3:ssa näyttäisi olevan myös samantyyppiset säädöt kuin 2.1:ssä (eli maavara ja keulan camber). Eli höntsäilemään sekä hakemaan tuntumaa pääsisi buggyn sähköillä ja nälän kasvaessa sitten päivittelemään komponentteja kuten akkuja ja muita sähköjä.
-
Jos vielä näistä akuista jauhan ja asia saattaa kiinnostaa muitakin, niin sivuhihnaisina ARC, Corally ja Capricornikin näyttää syövän jos jonkinmoista pötkylää ja shortyä eri asennoissa.
ARC: http://www.arc-rc.com.tw/image/r8s_instruction_manual.pdf (http://www.arc-rc.com.tw/image/r8s_instruction_manual.pdf)
BURI E1.3 (ei E2.1!) https://www.dropbox.com/sh/2ovbgrhrxmsgm2v/AACs_NAs_UyJ4aj0G4gPZJ3ua?dl=0&preview=Manual_E1.3evo21.pdf (https://www.dropbox.com/sh/2ovbgrhrxmsgm2v/AACs_NAs_UyJ4aj0G4gPZJ3ua?dl=0&preview=Manual_E1.3evo21.pdf)
Capricorn: http://www.capricornrc.com/wp-content/uploads/2018/09/LabC8-SR-ACTION-Manual-rel-1.2.pdf (http://www.capricornrc.com/wp-content/uploads/2018/09/LabC8-SR-ACTION-Manual-rel-1.2.pdf)
Corally: http://manuals.promodels.be/C-00132-SSX8X_manual-V4.pdf (http://manuals.promodels.be/C-00132-SSX8X_manual-V4.pdf)
-
Hobbyfactory/BURI RACER.eivät ainakaan mainosta?
-
Juteltuani sekä nykyisten polttikuskien ja tulevien sähkökuskien kanssa korin paksuudesta tulin siihen tulokseen että ehdotan että sähkörataluokassa ajetaan vähintään 1.0mm paksuisella korilla jotta olisi kivempi harrastaa kun kori kestää edes yhden ulosajon.
Nyt on kuitenkin käynyt ilmi että 1.0mm sähkömallin korien saatvauus on todella heikkoa koska valmistajat eivät niitä valmista kun kysyntä on liian vähäistä. Polttismallin koreja saa kyllä myös 1.0mm vahvuisna ja niillä ajetaankin em. syystä.
Polttis ja sähkömallin korien ainoa ero on että sähkömallissa on pieni skuuppi jonka tarkoitus on ohjata jäähdytysilmaa moottorille ja säätimelle. Itse en ole ajanut kuin polttiskoreilla tähän asti. Polttiskoreilla ei toistaiseksi ole ollut lämpöongelmia mutta kuumin testipäivä on toisaalta ollut vain 20 astetta viime syksynä. Ei siis vaan vielä ole kokemusta sähkökorin jäähdytystehokkuudesta tai tarpeellisuudesta.
Koska nykysääntöjen mukaiset kori ovat saatavuudeltaan heikkoja pitää säännöt muuttaa. Kukaan ei tätä tilannetta osannut arvata viime talvena, päinvastoin yksi maahantuoja vakuutii että koreja saa. Minun nähdäkseni meillä on 2 vaihtoehtoa. Ajetaan 1.0mm koreilla mutta polttismalleilla mitä saa hyvin. Tai sallitaan myös ohuemmat korit. Nyt kansan vuoro äänestää. Näkisin mielelläni ääni vain niiltä jotka ovat osallistumassa kisoihin. Kertokaa mielipiteenne nyt. Kesällä on sitten enää turha tulla valittamaan. Henk. koht. mulle on ihan sama. Idea oli että luokka olisi jäännyt vähän positiivisempana mieleen jos kori kestää vähän paremmin.
Ratakansa on äänestänyt asiasta netissä RC10 foorumilla ja sähköratakasiryhmässä facessa. Minkä tahansa EFRA korin puolesta oli:
Häkämies
Takkinen
Mäkelä
Mairue
Pottonen
Vuorenmaa
Vain vähintään 1.0mm kori polttisversiona jos ei muuta saa:
Niiranen
Pausio
Pintakaasu
Eklund
Itse äänestin tyhjää.
Näin ollen vedetään sitten samoilla säännöillä kuin polttispuolellakin korien osalta, poislukien se korkeussääntö. Eli saa ajaa ohuella tai paksulla korilla oman makunsa mukaan.
Tässä on nyt syytä todeta että asia ei todellakaan ole niin mustavalkoinen että olisi pakottava tarve ajaa ohuella jos kaikki muutkin ajavat. Esim. Teemu Saarisen mukaan hänkin on ajanut 1.0mm korilla. Ohuen korin kanssa voi finaali mennä pilalle yhden sopivan mällin takia kun kori on säpäleinä. Painoeroa on mulla Blitzin koreissa aika tasan 50g. 0,75mm on 153g ja 1.0mm 202g. Korit ovat myöskin kulutusosia. Tuskin kukaan tässä nyt pääsee valittamaan että meni rahat hukkaan. Vaikka nyt sitten haluaisikin ajaa kisaa ohuella korilla niin kyllä niille paksuille on aina käyttöä treeneissäkin. Fiksumpaa on nimenopmaan ajaa ainakin treenit paksulla korilla.
Kim Elfström
-
Jos sääennuste on edelleen suosiollinen niin on vakaa aikomus mennä sunnuntaina Hyvinkäälle ajamaan Capricornilla joskus 15:00 jälkeen. Oisko muita tulossa?
-
Mahdollisesti mukana!
-
2 wd kiila-autohan on hieno ja mahtava peli. Sellaisella tuli päästeltyä muutama vuosi sitten, mutta ajot jäi 3 kierrokseen. Kun ei sellaisella pysty ajamaan Suomen varsin liukkailla radoilla....
2wd auto vaatii erittäin puhtaan ja paljon ajetun radan sekä erittäin hyvän pidotuksen, jotta ajo on miellyttävää. Muuten ajo on varsin hankalaa ja aiheuttaa turhaan muille kuskeille vaaratilanteita pyörähtelyn muodossa.
-
Hienoa 9 kuskia on ilmoittautunut mukaan Kouvolan ensimmäiseen kisaan uudessa patteriratalätty-luokassa!
Kiitos teille!
-
Hienoa 9 kuskia on ilmoittautunut mukaan Kouvolan ensimmäiseen kisaan uudessa patteriratalätty-luokassa!
Kiitos teille!
Kyllä tämä on todella fantsua! Enpä osannut odottaa tällaista suosiota uudelle luokalle heti ekassa kisassa vaikka syksyllä uskoin vahvasti että kyseessä on tulevaisuuden luokka. Kiitos kaikki jotka olette mukana tai vielä tulossa mukaan. Uskon että lisää porukka tulee kun tajuavat että näillä jo ajetaan ihan oikeita kisoja.
Patterilätty :grin: Saanko ottaa käyttöön?
-
Jokainen voi kutsua luokkaa ihan miksi huvittaa.
Oleellistahan tässä ei ole luokan nimi, vaan se että saadaan heti alusta lähtien mahdollisimman paljon jengiä ajamaan.
-
Elä huoli renkaista ja rengassäännöistä, sillä siellä on aina samat jätkät kärjessä ompa ne säännöt sitten mitkä tahansa :grin:
-
En tajua miksi kehitystä pitäisi kahlita. Rata nitroluokka on "High Tech luokka", (kuten patterikasikin) monet saavat tyydytyksen pelkästään siitä..
Tämä on se asenne&mielikuva -ongelma mitä vastaan olen kovastikin.
Suomen tasolla sekä Nitro- että Sähköratakasi eivät ole mitään "High Tech" luokkia jossa tyypit tuunaa/testaa autojansa koko ajan.
Ostat auton, treenaat pari kertaa ja käyt kisoissa. Siinä se. Aika moni tekee noin. Ja se on hyvä.
Nyt kisailijoita rupeaa olemaan niin hyvin, että kisoista löytyy aina oman tasoisia kuljettajia.
Tämä "Flat Pan Class" -luokka vie homman vielä helpommaksi, kun säätämistä on erittäin vähän.
Nitropuolella on tietenkin enemmän mekkaamista ja moottorin säätämistä, mutta Ratakasi autot toimivat muuten suoraan tehdassäädöillä erittäin hyvin ja mielestäni ajettava -setup on helpompi löytää kuin esim. M8:ssa. Kunhan vain auto on muuten tasapainossa ja kaikki on OK tehty.
-
Jotta luokka kasvaisi, niin tahallaan annettiin "helpon luokan vaikutelma" aikaisemmiin. Käyppä muutama kisa läpi , Niiranen, niin katsotaan miten sun agendasi toimii todellisuudessa.
https://www.facebook.com/groups/1168145796888825 (https://www.facebook.com/groups/1168145796888825)
Kyllä mulla on ihan realistinen kuva siitä, että tulen loppupäähän sijoittumaan. Mutta nyt osallistujamäärät ovat sillä tasolla, että siellä loppupäässäkin saa ajaa kisaa ja se on mulle tärkeintä. Eiköhän tuolta muutama löydy jota vastaan saa sitten paremman kisan aikaiseksi. A-Finaalissa ajaminen ei ole niin hauskaa, koska kärki ajaa kuitenkin huomattavasti kovempaa.
Formaattia haluaisin kyllä siirtää enemmän kilpaa ajamiseen toisia vastaan. R8e:ssä voisi hyvin olla esim. 5 finaalia, jos alle 11 kuskia.
R8:ssa voisi myös finaalien pituuksia lisätä tai jotenkin muuten saada myös loppupäälle lisää kisa-aikaa.
Tässä vertailua Kouvolan kisan alkuerien nopeimmista kierroksista josta voi päätellä, että tasoeroja on. Tämä on siis hyvä juttu.
(Keli ja rata tekevät vertailusta vähän hankalaa ja esim. R8 ja R8e vertailu on turhaa)
R8e
Kim Elfström 17.523
Sami Takkinen 17.959
Mikko Mäkelä 18.174
Valtteri Pausio 18.400
Jani Hovi 18.467
Jukka Häkämies 18.706
Viljami Koppanen 19.037
Eero Häkämies 20.317
R8
Teemu Saarinen 16.367
Henri Fredriksson 16.485
Sami Munck 16.547
Tomi Mairue 16.648
Tony Raikas 16.765
Panu Vehniäinen 16.828
Sten Nordman 16.858
Niko Saarinen 16.861
Jere Saarinen 17.000
Markku Seppälä 17.078
Jarno Pottonen 17.113
Tuukka Tiainen 17.384
Tomi Seppälä 17.450
Hiski Rönkkönen 17.494
Sami Koppanen 17.501
Aarre Sillanpää 18.089
Rami Korpela 18.556
Nico Väyrynen 18.857
-
Mun pointti on siis niille jotka harkitsevat R8e ja R8 -luokkaa, eikun kalustoa hankkimaan. Kaikille löytyy oman tasoista kilpailuseuraa.
Olosuhteet näille molemmille luokille Hyvinkäällä ja Helsingissä ovat huippuluokkaa.
Tai sitten tekee kuin minä ja hankkii sekä R8 ja R8e -auton. Mielestäni nuo täydentävät toisiaan erinomaisesti.
-
Näin ollen vedetään sitten samoilla säännöillä kuin polttispuolellakin korien osalta, poislukien se korkeussääntö. Eli saa ajaa ohuella tai paksulla korilla oman makunsa mukaan.
Vielä varmistukseksi - eli tämän listan mukaan?
https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2021/03/2021_EFRA_List_1_8_IC_Track.pdf (https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2021/03/2021_EFRA_List_1_8_IC_Track.pdf)
-
Vielä varmistukseksi - eli tämän listan mukaan?
https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2021/03/2021_EFRA_List_1_8_IC_Track.pdf (https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2021/03/2021_EFRA_List_1_8_IC_Track.pdf)
Kiitos erittäin hyvästä kysymysksestä! Juttelin R8 sarjavastaavan kanssa tänään ja vaikka säännöistä saakin sen käsityksen että vain se uusin lista on voimassa niin Suomessa on ainakin 10 vuotta ollut se käytäntö että jos kerran hyväksytty EFRA listalle niin se on myös jatkossa hyväksytty kunnes säännöt dramaattisesti muuttuu korien mitoituksen osalta. Nyt on kuulema n. 15 vuotta mitoitus säännöissä ollut sama mutta se tulee lähivuosina muuttumaan niin että kuten formula ykkösissäkin niin down forcea tullaan rajoittamaan koska vehkeet ei enää kestä sitä rasitusta mitä erittäin kova pito tuo mukanaan.
Vanhempia hyväksyttyjä koreja löytyy EFRAn sivuilta: https://www.efra.ws/homologation/ (https://www.efra.ws/homologation/)
Sieltä kun valitsee "Body List 1/8 IC Track" niin löytyy ne korit jotka on hyväksytty viimeisen 5 vuodena aikana. Sivun alalaidasta voi valita esim. vuoden 2015 jolloin päädytään 1/8 osalta sivulle: https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2015/04/EFRA%20homologation%201_8%20IC%20Track_2015.pdf (https://www.efra.ws/wp-content/uploads/2015/04/EFRA%20homologation%201_8%20IC%20Track_2015.pdf)
Tämä listaa näyttää sitten aina 10 vuotta taaksepäin hyväksytyt korit.
Vaikka sähkömalliset korit ei ole erikseen listattu niin ne ovat hyväksyttyjä jos sen polttisversio on joskus sitä ollut. Esim. nyt jonkun verran Suomessa ostettu Blitz TS040 on polttisversiona hyväksytty 2015 jolloin myöskin sen sähköinen sisarmalli on myös hyväksytty.
Vanhoille nitrokuskeille tämä käytäntö on ollut selvä mutta uudelle sähköluokan osallistujille ymmärrettävästi hieman epäselvää koska säännöt voisivat olla selvempiäkin tämän osalta. Koitetaan jatkossa selventää asiaa säännöissä.
Kim Elfström
-
Toinen sääntöasia joka herätti hieman hämmennystä ekassa kisassa oli rengassäntö. EFRA säännöissä puhutaan "control tyre" kohdassa myös renkaiden halkaisijasta. Mutta control tyre tarkoittaa sitä että kaikki käyttää samaa järjestäjän antamaa rengasta kisoissa. Sellaista sääntöä/käytäntöä ei Suomessa tietääkseni ole ikinä ollut ratakasipuolella. Näin ollen Suomessa vain takarenkaan leveys on määritelty maks. 65mm eikä muita mittoja renkaan suhteen määritellä. Rengas pitää olla kaupallisesti saatavilla ja pitoaineen käyttö on kielletty.
Burissa voi myös käyttää isompia renkaita mutta muissa lankuissa käytännön maksimi taitaa olla n. 70mm maavaran suuruuden takia. Itse ajoin Burissa kisassa 77-74mm takarenkailla.