Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Pepess

Sivuja: [1] 2 3 4 ... 35
1
Kilpailussa on voimassa AKK:n vakuutukset kaikille lisenssin omaaville kuljettajille.

3
RC-kerhot ja -radat / Vs: Riihimäen UA:n pienoisautokerho
« : 18.02.19 - klo: 15.20 »
FTT-sarjan 3. osakilpailu Vantaan Hakkilassa
Edellisenä viikonloppuna ajettiin Vantaan Hakkilassa Fintrack Tour -sarjan 3. osakilpailu. Rata oli kohtalaisen jouhea ajettava, kuten kaikki tämän kauden radat ovat olleet ja viimeistelty hienoksi sinisillä välialueilla. RiiUA:n kuskit kisailivat jälleen ansiokkaasti kisoissa :azn::


TSS-10
Joonis voitti TSS-10 luokan ja varmisti näin ollen kauden 2019 TSS-10 luokan sekä yleisen sarjan (ei ikärajaa) että Nuorten (alle 18v) Suomen mestaruudet ottamalla kaikista ajetuista osakilpailuista voitot. Onnittelut! Artti nousi podiumille ollen kolmas.

Oscar voitti B-finaalin ja Joenna ajoi B-finaalin kakkoseksi.


TSP-10
TSP-10 luokkaa ennen kisoja johtanut Leevi ajoi podiumille ottaen kolmannen sijan TSP-10 luokassa. Artti oli 17:s, Janne oli 23:s.


TSM-10
Virissä ennen kisoja kakkossijalla ollut Joel puolestaan sijoittui 5:ksi, mutta sarjaa johtanut kuljettaja sijoittui 12:ksi, joten tiukkoja taistoja on luvassa tulevissa osakilpailuissa.

Leevi oli 7:s, Jona 19:s ja Janne 27:s.


Onnittelut kaikille ja tsemppiä tuleviin kisoihin!


Tarkemmat tulokset kisoista löytyy täältä: http://rc10.fi/index.php?topic=105957.0

Kuvia lauantain kisapäivästä: https://www.rctarrat.com/img/Events/20190216_FTT3_Hakkila/

4
Aikataulu päivän kisoille: http://rc10.fi/index.php?topic=105267.msg826519#msg826519

Erälistat päivän kisoille: http://rc10.fi/index.php?topic=105267.msg826520#msg826520


Jos huomaatte virheitä tms. niin laittakaa YV:tä tai mailia tulemaan, niin korjaillaan. Tai jos haluatte vaihtaa numeron tai on tarvetta ponderille.

Alustavat finaalijaot (lopullinen päätetään tuomariston kesken kisoissa):
- Mini: A: kaikki
- Rookie: A:5, B:4
- Rekka A: kaikki
- Stanu: A:6, B:5
- Viri A: kaikki

5
RC-kerhot ja -radat / Vs: Riihimäen UA:n pienoisautokerho
« : 17.02.19 - klo: 21.22 »
Ensi sunnuntaina kerhokisat
Ensi viikon sunnuntaina ei ole normaalia kerhoa, vaan silloinhan meillä on kuin onkin

KERHOKISAT :azn:

Ja kerhokisathan alkavat jo aamulla aikaisin eli ovet avataan jo klo 7:00. Ensimmäinen harjoituskierros alkaa klo 8:00. Tarkempi aikataulu kerhokisojen kisakutsussa: http://rc10.fi/index.php?topic=105267.msg826519#msg826519.

Suosittelen olemaan aamulla heti paikalla, niin ehtii laitella varikkonsa ja autonsa ihan rauhassa kuntoon. Varikko on koulun puolella (ei siis pukuhuoneissa, joissa normaalisti ollaan), joten omat varikkopöydät, tuolit ja jatkojohdot mukaan! Kulku kerhokisoihin tapahtuu koulun pääovista.

Jos joku ei ehtinyt vielä ilmoittautumaan, niin mulle voi laittaa viestiä, YV:tä tai sähköpostia.


Ratatalkoot lauantaina 23.2. klo 16:00-19:00
Ennen kerhokisoja kuitenkin laitellaan kisapaikka kuntoon eli pidetään RATATALKOOT LAUANTAINA 23.2.2019 KLO 16:00-19:00. Kulku ratatalkoisiin koulun pääovista (ei siis mistä kuljetaan yleensä treeneihin). Ratatalkoot on kaikille kerholla kävijöille. Tervetuloa talkoilemaan!

6
Ilmoittautuminen aikarajan puitteissa on päättynyt. Kiitokset kaikille ilmoittautuneille ja tervetuloa Riksuun kisailemaan!

Mini-luokka ajetaan, vaikkei ilmoittautumisia tullutkaan aikarajan puitteissa kovin montaa - toivottavasti saadaan vielä lisää kuskeja ja autoja radalle niin mini- kuin muihinkin luokkiin.

Poro-luokkaa ei ajeta erillisenä luokkana, vaan kuskit on siirretty Viri-luokkaan (saa toki ajaa poro-koneella).

Comppi, Formula ja GT-luokkia ei ajeta, koska niihin ei tullut ilmoittautumisia.


Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista erälistojen salliessa seuraavasti:
- Rookie: 9 ilmoittautunutta, 5 paikkaa jäljellä
- Stanu: 11 ilmoittautunutta, 3 paikkaa jäljellä
- Viri: 6 ilmoittautunutta, 1 paikka jäljellä
- Mini: 3 ilmoittautunutta, 4 paikkaa jäljellä
- Rekka: 5 ilmoittautunutta, 2 paikkaa jäljellä

Jälki-ilmoittautuminen onnistuu YV:llä tai sähköpostilla perjantaihin 22.2.2019 mennessä.

7
Mukavasti tullut jo ilmoittautumisia :azn:

Vielä ehtii mukaan, mutta kauan ei kannata miettiä, vaan laittaa ilmoa sisään, sillä ilmoittautuminen päättyy tänään klo 22:00! Kaikki mukaan mukavan leppoisaan kerhokisatapahtumaan!

8
Jees, tehdään näin. Aattelin vaan, että olis hyvä mahdollisuus esim. testailla eri luokkien autojen eroja halutessaan, kun täälläkin keskustelu käy vilkkaana  :wink:

9
Kuljettajien numerot näyttää olevan erälistassa ainakin osittain väärin - sikäli mikäli sillä jotain merkitystä on  :wink:

10
RC-kerhot ja -radat / Vs: Riihimäen UA:n pienoisautokerho
« : 15.02.19 - klo: 16.21 »
Jos teiltä löytyisi lainaan kerhokisojen ajaksi ylimääräisiä pondereita, niin olisi tosi hyvä, koska sen verran hyvin on uutta porukkaa tulossa kisoihin, että pondereita kaivataan lisää seuran pondereiden lisäksi. Kiitokset jo etukäteen! Ponderit voi tuoda ensi sunnuntaina mulle tai Karille ja ne saa takaisin heti kisojen jälkeen.

11
Pari päivää aikaa ilmoittautua eli ilmoittautuminen päättyy huomenna. Hyvin ehtii siis mukaan vielä :azn:

12
Rataprofiilista tuli kysymystä. Rataprofiilin on suunnitellut virikisakuski, eikä sitä ole erikseen suunniteltu vain jollekin luokalle. Meillä kerhokisoissa on luokkia aina aloittelijoista virikuskeihin ja rata on kaikille sama. Rataprofiili on pyritty saamaan yleensä kerhokisoihin myös erilaiseksi ja sellaiseksi millä ei treeneissä olla ajettu, että se olisi kaikille kisailijoille yhtä uusi. Joskus on ollut ehkä jouheampi, joskus helpompi tai vaikeampi, mutta hyvin on aina kisat saatu ajettua  :azn:

Muistuttelen samalla tässä Ratamestari-kerhokisoihin ilmoittautumisista - kaikki rohkeasti mukaan vaan! Ilmoittautuminen päättyy tämän viikon lauantaina klo 22:00.

13
RC-kerhot ja -radat / Vs: Riihimäen UA:n pienoisautokerho
« : 14.02.19 - klo: 10.07 »
Muistuttelen kerhokisoihin ilmoittautumisista - rohkeasti mukaan vaan! Ilmoittautuminen päättyy lauantaina klo 22:00.

14
Kiitos Mikko vastauksesta, vaikkei asia ehkä vielä ihan kokonaisuudessaan auennut. Ja osittain varmaan tästä auennut keskustelu johtuu siitä, että asiaa ei ole kovin hyvin kommunikoitu ja varsinkin, kun julkaistut erälistat ja tiedot reseedauksista poikkesivat aiemmasta, jolloin se luonnollisesti aiheuttaa ihmetyksiä ja kysymyksiä.

Pyrkimys on ollut siihen suuntaan että sääntömuutokset tehdään kauden vaihtuessa tai talvikauden vaihtuessa kesäkaudeksi -
Tämä on hyvä lähtökohta, että mahdolliset muutokset sääntöihin ja käytäntöihin tehdään aina kaudeksi kerrallaan ja riittävän ajoissa niistä tiedotetaan, jolloin niihin ehtii reagoida. Viime kaudella huono esimerkki oli takaspoilerisäännön muuttaminen ja siitä tiedottaminen muutamaa päivää ennen yhtä osakilpailua kesken kauden, varsinkaan kun sillekään ei mitään pakottavaa tarvetta ollut. Selkeät säännöt ja toimintamallit kaikilta osakilpailuiden järjestäjiltä koko kauden luovat hyvän, selkeän ja luotettavan perustan.


Nykyinen FTT-rankingiin perustuva erälistojen jako on toimiva, jos kuljettaja ajaa säännöllisesti FTT-sarjan osakilpailuja, jolloin lähtöpaikka aika-ajoihin muodostuu useamman kisan tuloksen perusteella, eikä harjoituksissa ajettavien nopeimman kolmen kierroksen perusteella. Eli kuljettajalla on selkeää osoitusta omasta nopeudestaan pidemmältä ajalta (vastaavasti kun asiaa on perusteltu esim. kv-kisoja ajavien kuskien osalta). Sen sijaan se ei toimi ehkä kaikista ideaaleimmalla tavalla silloin, jos nopea ja osaava kuljettaja lähtee ajamaan FTT-sarjaan tai osallistuu yksittäiseen osakilpailuun ilman aikaisemmin kerättyjä "FTT-ranking-pisteitä" esim. uutena kilpailijana tai vaikka ajamatta kesäkauden kisoja. Muistelisin, että FTT-rankingissakin on tätä jollain muotoa huomioitu eli uusi kuski sijoittumalla hyvin ekassa kisassa saa jo paremmin "ranking-pisteitä" kuin esim. jos on ajanut kaikki edelliset osakilpailut heikommalla sijoituksella ja saaden edellisessä kisassa yhtä hyvän tuloksen kuin uusi kuljettaja. Ja kohtalaisen nopeasti tämä tasoittuu ja näyttää esim. nyt siltä, että kesällä ajamatta ollut kuski on hyvillä ajosuorituksilla aikaisemmin ajettujen kahden osakilpailun perusteella noussut jo kuumimpaan eli nopeimpaan erään. Eli kyllä se kohtalaisen hyvin toimii, vaikka varmaan siinä on parannettavaa.

Säännöissä on myös mahdollisuus nostaa tällaisia ennalta kovia kuskeja FTT-ranking sijasta nopeampaan erään, jota on joskus käytetty ja näyttää olevan nytkin käytetty. Ja silloin kun siihen on selkeät perusteet (esim. kv-menestys jossain toisessa luokassa), niin se on varmaan ihan perusteltua.

Alkuperäinen ajatus lienee reseedauksen mukaan ottamisesta ollut varmaan juuri se mitä Kuusankoskellakin nähtiin eli muutamat selkeät tapaukset siirrettiin erästä toiseen ja muuten erälistat ja lähtöjärjestykset olivat FTT-rankingin mukaan. Ja tällä on mahdollistettu se, että jos aikaisempia "Ranking-pisteitä" ei ole kertynyt ja harjoituksissa paukuttaa menemään selvästi nopeampaa tai hitaampaa kuin muut, että tuomaristolla on mahdollisuus silloin tehdä reseedaus tällaisen kuskin osalta erästä toiseen. Säännön luoneet voivat tarkemmin kommentoida tämän reseedauksen tarkoitusta.

Keskusteluissa on tullut esille kenties "fiksumpi tapa" tehdä erälistat. Millä tavalla kolmen nopeimman harjoituksissa ajetun kierroksen tulos on parempi ja fiksumpi tapa tehdä erälistat kuin FTT-rankingiin perustuva, joka perustuu useassa kilpailuissa ajettuihin tuloksiin, jotka on ajettu säännön mukaisilla autoilla, jolloin kuljettaja on osoittanut nopeutensa useasti eikä vain muutamalla harjoituskierroksella? Etenkin kun vielä huomioidaan mm.
- autoja ei nykysysteemillä saada katsastettua kaikilta sääntöjen mukaisiksi ennen harjoituseriä. Harjoituksethan voi ajaa millä renkailla huvittaa, kaiketi vaikka foameilla...
- Saadaanko edes nostovuorot toimimaan harjoituksissa, kun aamulla on muutenkin yleensä niin kiire, kun pitää jonottaa ilmoittautumisessa ja hyvällä tuurilla saa renkaat alle ennen treeniä ja tipan pitoainetta niihin, sitten pitäisi saada auto mahdollisesti korjattua, säädettyä ja etenkin sääntöjen mukaisiksi ennen alkueriä jne. Jos nostovuoroja ei ole ja autot on katollaan tai missä milloinkin, niin ei se oikein palvele silloin, jos pitäisi päästä ajamaan kilpailun kulkuun vaikuttavia tuloksia.
- Säännöissä puhutaan harjoituksista ja jos ne nyt sitten vaikuttavatkin jo kilpailun kulkuun, niin silloin ne ovat jo kilvan ajoa, kuten Vesakin totesi.
- 1. ja 2. harjoituskierrosten välillä pito-olosuhteissa ja sitä kautta kierrosajoissa on merkittävä ero eli tarkoittaa sitä, että käytännössä 2. harjoituskierroksella pitäisi onnistua saamaan kolme hyvää peräkkäistä kierrosta kalusto ehjänä.
- harjoitusten tarkoitus on varmaankin se, että kuljettaja voi rauhassa totutella uuteen rataan ja rataprofiiliin sekä ajolinjoihin ilman että tarvitsee ajaa sata lasissa riskirajoilla.
- 1. harjoituksen perusteella auton säätäminen uusilla renkailla on käytännössä turhaa, koska rata ja pito-olosuhteet muuttuvat niin paljon 2. harjoituskierrokseen lähdettäessä eli käytännössä molemmat treenikierrokset ajetaan ei välttämättä kovin hyvin säädetyillä autoilla. Ja kuten Mikkokin mainitsi, niin monet myöskin kokeilevat eri juttuja treenien aikana.
- autot harvemmin on vielä kovin hyvissä säädöissä treeneissä, vaan ekan kerran edes sinne päin säädöissä kahden ajetun treenikerran jälkeen ennen ensimmäistä alkuerää
- kotiradan kuskeilla olisi myös tällaisestä selkeä hyöty, koska he ovat pystyneet säätämään autonsa omalle radalleen paljon paremmin kuin kauempaa tulevat kuljettajat, jolloin autot lähtökohtaisesti ovat todennäköisesti paremmin säädöissä jo ekassa harjoituksessa.
- harjoituskierroksilla yleensä myös sattuu ja tapahtuu edellä mainituista syistä huomattavasti enemmän ohitustilanteita ja tilanantoja vaihtelevalla menestyksellä, ulosajoja, kolareita ja kalustorikkoja, jolloin riski sille on liian iso ja merkittävä, että kuljettaja ei saa reseedaukseen tarvittavaa kolmea omaan osaamiseensa ja ajotaitoonsa nähden hyvää ja nopeata kierrosta aikaan, jos reseedausta tehdään pelkästään näiden perusteella.
- Miten reseedaus toimii, jos kuljettaja ei saa tarvittavaa harjoituksissa mitattua kolmea oman tasoista nopeaa kierrosta - putoaako kuljettaja tässä ajatusmallissa silloin hitaimpaan erään vaikka olisi kärkipään kuski tai KV-kuski?
- Kaikki eivät myöskään aja harjoituksissa täyttä aikaa eli pelkästään kierrosmääriä katsomalla asia ei välttämättä ole niin mustavalkoinen. Välillä autoa saatetaan säätää, tai mitata lämpöjä tai kuljettaja säätää radio-ohjaintaan, tulee myöhässä, lopettaa aiemmin, kalusto hajoaa jne.


Vai mikä on tämä mystinen "fiksumpi tapa" tehdä erälistoja?


Tasanopeuksiset erät ovat kaikkien kilpailijoiden etu ja yleensä suuria nopeuseroja sisältävissä erissä eniten kärsivät ne, jotka joutuvat antamaan tilaa nopeammalle.
Nyt julkaistuissa erälistoissa ei lähtöjärjestys ole rankingin mukainen, vaan useassa erässä ennalta nopeammat kuskit lähtevät häntäpäästä edellään ennalta hitaampia kuskeja, joka ei ole tämän ajatustavan mukainen? Ihan yhtä lailla nopeammat kärsivät, kun joutuvat turhiin ja riskialttisiin ohitustilanteisiin tai odottamaan ohitusta ja tilanantoa.

Ja kuten aiemmin mainitsin niin pelkästään kolmea nopeinta kierrosta harjoituksia tuijottamalla tehtävä reseedaus ei ole kovinkaan hyvä tapa tehdä erälistoja.


Nykyinen säännöstö määrittelee sisäkisoissa katsastuksen tapahtuvaksi "ennen ajettavaa erää", jonka vallitseva tulkinta on ollut "ennen alkueriä" ja "ennen finaaleita".
Tämä olisi kovin hyvä lähtökohta, että toimitaan vallitsevan tulkinnan ja sääntöjen mukaan ja siten, että eri osakilpailuiden järjestäjät toimisivat johdonmukaisesti samalla tavalla.


Olisi perustavanlaatuinen muutos vaatia autoja katsastukseen ja sääntöjenmukaiseksi jo harjoitusten aikana, koski se sitten merkittyä pohjalevyä, renkaita, koria, painoa tai mitä tahansa muuta.
Ihan yhtä perustavanlaatuinen muutos olisi tehdä reseedaus kokonaisuudessa kolmen nopeimman harjoituksissa ajettavan kierroksen perusteella kaikkien kuljettajien osalta. Harjoitukset muuttuisivatkin jo kilvanajoksi ja siinä sitä ryminää sitten riittäisikin entistä enemmän - nytkin saa toivoa, että kalusto säilyisi treenin edes ehjänä... Keskustelu aiheesta on ihan perusteltua ja hyvästä ja varmaan hyvä pohtia seuraavalle kaudelle.


Jospa nyt joku virallinen ääni vastaisi, että millä tavalla tämä reseedaus ja erälistojen jako on nyt ajateltu tehdä? Nyt on käyty keskustelua, että tehdäänkö reseedaus kokonaisuudessaan vai kuten Kuusankoskella tehtiin muutaman selkeämmän kuljettajan osalta ja miten erälistat jne.


Tältä osin herää varmasti minulle pohdinnan aihetta, onko tarvetta täsmentää sääntöjä tältä osin jatkossa. Esimerkkeinä:
- Miten rankingia voisi kehittää siten että se tuottaisi paremmin tasanopeuksisia eriä?
- Jos reseed tehdään, pitäisikö autot katsastaa jatkossa ja miten suljetaan pois "vahingot" jossa kuljettajalle ei tule ollenkaan vertailukelpoista tulosta harjoituksista?

On myös välillisesti erälistoihin liittyviä kysymyksiä, kuten pitäisikö ajoformaattia kehittää (=muuttaa) ylipäätänsä?
Nämä ovat varmasti hyvä keskustelun ja pohdinnan aihe seuraavalle kaudella ja ne kannattaisi siirtääkin omaksi keskusteluaiheeseen.


Keskeisin kysymys kuitenkin on, että millä saadaan sarjaan mukaan lisää kuljettajia.
Tämä nyt ei ehkä ole se oleellisin juttu millä niitä uusia kuskeja saadaan mukaan. Kyllä se käytännön työ on tehtävä joka seurassa ja seuratoiminnan kautta saatava lisää harrastajia, jotka saavat ohjeistusta ja opastusta lajiin, pidettävä kerhokisoja yms. vapaamuotoisempia tapahtumia, jolla saadaan hyviä fiiliksiä ja kisaamiseen kipinää syttymään. Harvempi kuski lähtee suorin tein ajamaan FTT:tä, vaan kyllä siinä yleensä on hieman pidempi polku harrastusta ja kerhokisailua takana. Mutta haaste on kaikille yhteinen ja siksi onkin hyvä miettiä kaikkia niitä keinoja, joilla niin harrastajia kuin kisaajiakin saadaan lisää mukaan.

Toisaalta kohtahan ei tartte ajella enää kesällä turistia eli turistihommat menee tätä menoa pelkästään sisäajeluiksi eli ongelma reseedauksen ja FTT-rankingin yhteensovittamisesta loppuu, kun ulkona ei enää kohta ajeta kun ulkona ajettavat luokat kuihtuu pois :shocked: Ja mistähän niitä uusia kuskeja tulee a) viriin b) poroon c) stanuun? No toivottavasti tämä ei ole kuitenkaan pitkän aikavälin suuntaus vaan hommaa saadaan paremmille urille ja uusia innokkaita kisailijoita mukaan :azn:

15
Harjoituskilpailuluokat, siis muut kuin TSM-10, ovat puhtaasti kilpailunjohtajan asioita ja hänen päätettävissä. SM-luokan sääntöasioista ja tulkinnoista päättää tuomaristo tuomariston puheenjohtajan johdolla.
Entäs miten suhtautuu Nuorten Mestaruussarja tähän? Toisaalta, en ymmärrä, että miksi muissa luokissa tai TSM:ssä poikettaisiin vallitsevasta käytännöstä ja säännöistä yhdessä osakilpailussa kun niin ei ole tehty missään muussakaan osakilpailussa.

Eihän tässä nyt mitään ihmeellistä ole, mennään niinkuin on sääntöihin kirjoitettu eikä lähdetä soveltamaan.
Juuri näin.

16
...niin sinä sanoit mulle viimeiksi riksun kertsiskaboissa kun ihmettelin erien lähtöjärjestystä, että ei sillä kuulema ole merkitystä koska nopeammat menee kuitenkin ohi. Että tässä on nyt sellainen deja vu fiilis hommassa. Aina asia käännettään niin että on itselleen tarkoituksenmukainen...
[Off the topic]Vaikkei tämä kerhokisa-asia liitykään tähän FTT-kisaan, niin kommentoin lyhyesti, kun nostit asian esille. Meillä kerhokisoissa on pyritty erälistojen laadinnassa käyttämään olemassa olevia mekanismeja eli FTT-rankingia, kerhokisarankingeja, edellisen kisan tuloksia siinä järjestyksessä jne. ja nämä on kerrottu erälistoja laadittaessa juuri sen takia, että on olemassa joku yhtälainen ja kaikille tasapuolinen käytäntö, jonka mukaan erälistat laaditaan ilman huutoäänestystä tai jonkun suosimista. Ei siis kenellekkään yhtään enempää tarkoituksenmukaisemmin tai millään muullakaan epämääräisellä perusteella. Silloin homma on selkeä ja kaikille tasapuolinen. Jos sinulla ei ollut kerhokisoihimme tullessa FTT-ranking yhtä korkealla kuin niillä, jotka oli laitettu erälistaan ennen sinua, niin sille kisajärjestäjänä emme tietenkään mahda mitään. Joku selkeä systeemi on haluttu valita kerhokisoihin huutoäänestyksen ja kaverikertoimen sijaan. Jatkossa myöskin katsomme kerhokisoissamme miten erien sisäiset tai mahdolliset erien väliset reseedaukset voidaan tehdä, kun sitä toivoit.[/Off the topic]


Mutta nyt tehdään asia kenties fiksummin eikä jollain toisella tapaa vain sen takia että ”näin on aina ennenkin tethy”, mikä on yllättävän suosittu vastaus kun yrittää ehdottaa jotain fiksumpaa.
Jos jotain fiksumpaa kehitetään, niin sehän on hyvä. Mutta pidetään säännöt ja käytännöt aina kuluvana kautena sellaisena kuin ne määritelty, eikä lähdetä kesken kaiken keksimään jotain "fiksumpaa". Kaikki kehitys, joka on positiivista ja vie lajia hyvällä ja tasapuolisella tavalla eteenpäin on erittäin hyvästä ja suositeltavaa, kunhan se tehdään hallitusti eri näkökulmat huomioiden ja kehittäen sääntöjä ja käytäntöjä tuleville kausille. Onhan FTT:ssä menty monessakin asiassa fiksumpaan suuntaan vuosi vuodelta eikä vain pitäydytty vanhassa sillä perusteella "että näin on aina toimittu", jos kehitysideat ja asiat ovat olleet hyviä.

17
En viitannut kehenkään tai mihinkään tiettyyn erään erityisesti viittaamalla FTT-rankingiin ja FTT-ohjeistoon, jonka mukaan erälistat pitäisi laatia FTT-rankingin mukaan. Nyt erälistat on arvottu ihan miten sattuu noudattamatta FTT-ohjeistoa ja FTT-rankingia.

Haaste toki tuossa FTT-rankingissa on kesä, jolloin osa ajaa kisaa ja osa ei ja se miten se vaikuttaa ekoihin kisoihin kauden alussa. Jotkut kesällä ajavat joutuvat liian nopeaan erään ja jotkut jotka eivät aja kesällä joutuvat liian hitaaseen erään jne. Kauden kuluessa tämäkin tasoittuu. Joskus taisi yksi kilpailunjohtaja mainita, ettei siinä auta kuin ajaa paremmin, että pääsee parempaan erään rankingin noustessa.

Niin tai näin, niin FTT-ranking on tällä hetkellä olemassa oleva mekanismi, joka on kirjattu voimassa olevaan FTT-ohjeistoon eli sääntöihin, jonka mukaan erälistat pitäisi laatia.

18
Kilpailijoiden kanava / Vs: Kerhokilpailu formaatit
« : 11.02.19 - klo: 23.59 »
On myös hyvä muistaa, että seurat myöskin rahoittavat toimintaansa järjestämällä niin kerho- kuin muitakin kisoja / tapahtumia. Niistä saadut tuotot mahdollistavat harrastamisen puitteet kaikille harrastajille sekä kaikkien harrastajien edullisemman harrastamisen kuin jos vastaava raha kerättäisiin jokaisen harrastajan kukkarosta.

Toki kisat ovat osa rahoitusta ja ilman muuta välttämättömiä, mutta satsattaisiin myös pelkkään harrasteluun. Vähän kuin liikuntapuolella: on joko aktiiviisesti harrastavia ja sitten niitä jotka eivät tee mitään. Tämä johtuu siitä, että seurat ovat liian kilpaurheilupainotteisia ja tavallista höntsäliikuntaa ei ole tarjolla.

Harrastamisen noin lähtökohtaisesti pitäisi olla hauskaa, siihen pitäisi olla helppo päästä mukaan ja kunkin sitten pystyä harrastamaan itse parhaaksi katsomalla tavalla. Eri seuroilla on myös eri realiteetit järjestää eri tavalla asioita - on eri asia, jos seuralla on esim. yksi tai useampi kiinteä rata, joka on auki useampana päivänä viikossa ja aktiivisia kerhosetiä järjestämässä erilaista aktiviteettia ja ohjausta oli se sitten höntsäilyä tai kisailua tai jotain muuta. Tai sitten niissä kerhoissa, joissa harrastamisen riemusta kokoonnutaan yhteen kerran viikossa tai harvemmin vaan harrastamaan ja viettämään aikaa. Ja kaikkea näiden väliltä.

Ja sitten on vielä se suuri osa, joka harrastelee omaksi huvikseen ilman kerhoja ja seuroja yksin tai kavereidensa kanssa. Ja näistä sitten joku aina toivottavasti tulee myös johonkin kerhoon tai seuraan harrastamaan muiden RC:hen hairahtuneiden lajitoverien kanssa.

On varmasti huomionarvoista pohtia myös tätä harrastajakuntaa, joille kisailu ei ole se juttu ja mitä kukin seura voi tahoillaan tehdä omat realiteettinsa huomioiden.

Mitä se höntsäily sitten on? Onko se sitä, että ajellaan kerholla kavereiden kanssa yhtäaikaa radalla ja pidetään vaan hauskaa ilman suurempia tavoitteita kisoihin lähtemisestä? Vai olisiko se jotain vapaampaa toimintaa tai leikkimielistä ajelua vai mitä? Millä tavalla seurat voisivat tukea tälläistä enemmän?

19
Juu, hyvä, että tuli selvennettyä - kommunikointi on joskus haasteellista :wink:

Ja sitten mahdolliset muutokset nykysääntöihin sitten tulevien kausien sääntöihin, eikä kesken kauden ja säännöt aina koko kauden samana.

20
Treeneissä tuskin vielä on renkaat ja autot merkattu sikäli mikäli vanhat merkit paikkaansa pitää - hyvä, kun ne on saatu kaikilta ensimmäsiin alkueriin mennessä katsastettua ja merkkautettua.

Et tainnut ymmärtää kirjoitustani. Käytetyillä renkailla ajetaan melko paljon kovempaa kuin uusilla, joten mikä pointti on sallia mitkä tahansa renkaat erissä, joissa määritellään se, missä erässä kukakin ajaa. Jos reseedauksen tarkoitus on saada samanvauhtiset samaan erään, miten ihmeessä se onnistuu jos kaikilla on mitkäsattuuu renkaat alla?
Kyllä mä ymmärsin ihan hyvin sun pointin ja toin esille vielä käytännön realiteetit, jotka tekevät tästä yhtälöstä, jossa pitäisi kaikilla olla uudet renkaat merkkautettu ja alla ja auto katsastettu sääntöjen mukaan ennen ensimmäistä treeniä mahdottomalta kuulostavan.

Se, että reseedausta voidaan tasapuolisesti tehdä vaatisi juurikin tuon mitä mainitsit eli että kaikilla olisi katsastetut renkaat ja katsastettu auto ennen ekaa treeniä. Mutta käytännössä on siinäkin tekemistä, että kaikki autot on saatu katsastettua ennen ensimmäistä alkueräkierrosta sääntöjen mukaisiksi kaikilta kilpailijoilta. Miten se onnistuisi ennen ekaa treenikierrosta? Ei mitenkään nykysysteemillä. Lisäksi herää kysymys, että pitäisikö silloin, kun ajetaan reseedaukseen vaikuttavia kierroksia toimia myös nostovuorot...

En oikein usko, että ketään palvelee myöskään se, että kuskit on arvottu ihan miten sattuu erälistoihin, jolloin samassa erässä voi lähteä viimeisestä lähtöruudusta joku kärkipään kuski edellään hitaampia kuskeja, jolloin ohitustilanteita ja niitä kuuluisia muitakin tilanteita on heti luvassa.

Eka treeniajo on aina liukastelua ja tulokset paljon huonompia kuin jo tokassa heatissa. Ja entä jos tokassa treenissä tulee heti joku tilanne, että auto hajoaa eikä kuski saa reseedaukseen vaadittavia kierroksia aikaan. Putoaako kuski tällöin hitaimpaan erään vaikka olisi kärkipään kuski esim. FTT-ranking tai sarjatulosten mukaan? Tämän tyyppiseen kahden treenikierroksen perusteella tehtävään reseedauksen liittyy paljon käytännön kysymyksiä herättäviä ja huomioitavia asioita, jonka takia en pidä sitä mitenkään järkevänä.

Ja sitten meillä on kaudelle kirjatut säännöt ja FTT-ohjeisto, jonka mukaan pitäisi mennä. Eli erälistat pitäisi laatia FTT-rankingin mukaan eikä kolikolla heittämällä ihan miten sattuu.

Reseedausta tehtiin Kuusankoskella tuomariston toimesta muutaman kuskin osalta, jotka ilmeisesti tuomariston harkinnan mukaan oli parempi muuttaa erästä toiseen. Mutta ei silloinkaan tehty kaikkia kuskeja koskevaa reseedausta, vaan vain muutaman ilmeisesti selkeimmän osalta (no tuomaristo itse tietää paremmin perustelut, joiden mukaan muutaman kuskin paikka erälistoissa vaihtui).

Reseedausta ja mahdollisia muutoksia sääntöihin esim. erälistojen ja reseedausten osalta voi kokeilla vaikka kerhokisoissa ja ottaa sitten seuraavalle kaudelle hyväksi havaitut, testatut ja toimivat ratkaisut käyttöön, muttei kesken kauden. Säännöt kun tulisi olla kaikille samat ja tasapuoliset ja pysyä koko kauden sellaisina kuin ne ennen kautta on luotu.

21
Treeneissä tuskin vielä on renkaat ja autot merkattu sikäli mikäli vanhat merkit paikkaansa pitää - hyvä, kun ne on saatu kaikilta ensimmäsiin alkueriin mennessä katsastettua ja merkkautettua.

22
Voiskohan erälistat laatia FTT-rankingin (http://rc10.fi/index.php?topic=15976.0) mukaan, kuten tapana on ollut?

Poiminta FTT-ohjeistosta:

"12 Kilpailijoiden jako alkueräryhmiin
Maksimissaan 10 kuljettajaa/alkueräryhmä. HUOM! Radat tulee rakentaa siten, että tuo mainittu
maksimimäärä autoja on mahdollista sijoittaa eriin.
Kuljettajat jaetaan alkueräryhmiin FTT Ranking–listan mukaisessa järjestyksessä. FTT-ranking löytyy
rc10.fi–foorumilta. Re-seed, (kolmen parhaan kierroksen yhteenlasketut ajat) voidaan tehdä 1. ja 2.
eräharjoituksessa siltä osin kuin tuomaristo katsoo sen tarpeelliseksi.
"

Eli herää myös kysymys tuosta mainitusta reseedauksesta...

23
Heps, tähän nelivetominiin liittyen. Meillä on mahdollisuus Ratamestarikerhokisoissa (http://rc10.fi/index.php?topic=105267) haastaa nelivetomineillä niin stanut, GT2000 kuin etuvetoautot ja päinvastoin ristiin rastiin :wink:. Eikä tartte puntittaa nelivetoministeriä normituristin painoiseksi :grin: Eli nyt on mahdollisuus päästä ajamaan nelivetomineillä, GT2000, etuvetoautoilla, stanuilla sekä ihan klassikko- ja komppimineilläkin kisaa Riksussa 24.2.  Tervetuloa!

24
RC-kerhot ja -radat / Vs: Riihimäen UA:n pienoisautokerho
« : 11.02.19 - klo: 20.40 »
Jälleen yksi kerhokerta kokemusta rikkaampana :azn:


Ilmoittaudu nyt kerhokisoihin!
Jos et ole vielä ilmoittautunut kerhokisoihin, niin se kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Ilmoittautumisaikaa on lauantaihin 16.2. klo 22:00 asti. Kaikki rohkeasti mukaan kerhokisoihin!

Ilmoittautuminen onnistuu alla olevan nettilomakkeen kautta:

bit.ly/ratamestari2019-2

ja jos tarvitset ponderia kisapäiväksi, niin siitä voi laittaa mulle viestiä YV:llä tai maililla tai hihkaista kerholla. Samoin voipi toimia, jos on toivetta numerolle - muuten arvotaan joku hyvä numero  :wink:

Ajantasaiset tiedot kerhokisoista löytyy kerhokisojen kisakutsusta: http://rc10.fi/index.php?topic=105267.0


Seuraava kerho
Seuraava kerho pidetään ensi sunnuntaina 17.2.2019 klo 9:50-16:00 ihan normaaliin tapaan. Tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin ratin kääntäjät kruisailemaan Riksun radalle!

25
Ilmoittautuneita päivitelty ja ilmoittautumisia on tullut mukavasti. Vielä mahtuu hyvin lisää porukkaa mukaan kisoihin. Etenkin mini- ja poro-kuskeja kaivataan lisää, jotta saadaan niissäkin luokissa hyvät kisat aikaan. Ja toki kaikkiin muihinkin luokkiin yhtälailla saapi tulla ajelemaan :azn:

26
Kilpailijoiden kanava / Vs: Kerhokilpailu formaatit
« : 11.02.19 - klo: 12.56 »
Mutta joo, tärkeintä on saada uusia harrastajia, uudet harrastajat ohjattua tutustumaan kisailuun kerhokisojen merkeissä ja saada kerhokisoihin osallistujia niin uusista kuin kokeneemmistakin, jotta niitä on mielekästä pitää ja jotta näille on jatkumoa.

Ei ehkä kuulu tähän topiciin, mutta kysyn kuitenkin: keskitytäänkö kerhoissa liikaa kilpailutoimintaan? Omasta mielestäni tällä hetkellä mennään liikaa kisakärjellä. Meillä on suuri osa, jos ei suurin, niitä harrastajia, jotka haluavat ajaa ihan vain omaksi huvikseen. Liika painostus kisaamiseen vie heiltä halun tulla vain "ajelemaan". Tämä porukka kannattaisi ottaa tosissaan, he kuitenkin omalta osaltaan osallistuvat hyvien puitteiden kustannuksiin.
No jos katsotaan rata-auto puolta, niin tällä hetkellä kerhokisatoiminta rata-autopuolella on saatu elvytettyä Eteläisessä Suomessa heikohkosta tilanteesta edes johonkin uomiin. Ei vielä toki samaan kuin verrattuna aikaan, jolloin parhaimmillaan eri seurat Eteläisessä Suomessa järjestivät parhaimmillaan 5 eri seuran voimin Alue-8 kerhokisasarjan osakilpailuita pelkästään syyskauden aikana. Nyt on järjestetty 1 kisa syksyllä ja toinen keväällä. Eli en nyt ehkä sanoisi, että ainakaan tästä perspektiivistä ainakaan rata-autoilussa keskitytä liikaa kilpailutoimintaan. Ja kerhoilla jokainen voi ajella omaksi huvikseen tai treenata halutessaan kisoihin.

Tärkeätä on huomioida kaikki harrastajat, osa haluaa vain ajella tai harrastaa eikä kisaaminen heitä kiinnosta. Ja osa haluaa kehittyä, mahdollisesti kiinnostua kisaamisesta ja edetä myös kisaamisessa. Ehkä lähtökohta voisi olla enemmän uusien harrastajien ohjaaminen ja tukeminen harrastuksessa ja sitä kautta sitten harrastamisen mielekkyyden lisääntyminen ja harrastuksessa oppiminen ja kehittyminen sekä kiinnostuksen mahdollinen herättäminen ja rohkaisu lähteä kokeilemaan kisailua kerhokisahengessä kerhokisoissa ja saada mukavia kokemuksia. Kisaaminen on toki vain yksi kulma tässä monipuolisessa harrastuksessa.

On myös hyvä muistaa, että seurat myöskin rahoittavat toimintaansa järjestämällä niin kerho- kuin muitakin kisoja / tapahtumia. Niistä saadut tuotot mahdollistavat harrastamisen puitteet kaikille harrastajille sekä kaikkien harrastajien edullisemman harrastamisen kuin jos vastaava raha kerättäisiin jokaisen harrastajan kukkarosta.

27
Kilpailijoiden kanava / Vs: Kerhokilpailu formaatit
« : 11.02.19 - klo: 00.47 »
Me ollaan tehty joskus Ratamestari-kerhokisoissa siten, että kun oli vain yksi erällinen kussakin luokassa kuskeja, niin ajettiin vähemmän aika-ajoja (3, joista 2 parasta laskettiin) ja enemmän finaaleita (4, joista 2 parasta laskettiin) verrattuna esim. FTT-sarjaan. Tämä toimi hyvin, kun lähtöruudut saatiin selville kuskien osalta vähemmillä aika-ajokierroksilla, kun kaikki pääsi kuitenkin A-finaaliin. Ja toisaalta kaikissa finaaleissa oli hyvää kisailua, kun niissä sitten ratkottiin varsinaiset lopulliset sijoitukset ja kaikki finaalikierrokset kannatti ajaa. Mutta tämä tosiaan ei toimi, jos kuskeja on luokissa enemmän kuin mitä yhteen erään mahtuu, niin kuin viime aikoina on ollut. Meillä on kaikki luokat ajettu samalla formaatilla aina kisoissa eli myös esim. minit, joissa "virallisemmassa" kerhokisasarja-formaatissa on pidemmät erät ja erilaiset ajokaaviot yms. ja hyvin on sijoitukset löydetty lyhyemmässäkin ajassa. Tosin pidempi erä mahdollistaa sitten vielä isomman virheen jälkeen kirimisen sijoituksissa, jos virhe sattuu erän alkupäässä.



Saanko kysyä mikä inspiroi ajamaan noin paljon alkueriä, jos on vain yksi erällinen kuskeja? Joskus tein analyysiä WJ kisojen vapaiden harjoituksien tuloksista, jotka olivat siis 3 peräkkäisen kierroksen mukaan laskettuja. Ne korreloivat erittäin vahvasti lopullisia alkuerän tuloksia. Siitä vaan syntyy väistämättä ajatus alkuerien mielekkyydestä perinteisessä formaatissa varsinkaan kerhokisoissa...

Tässä vuosien varrella on nähty mm. harrastajamäärien vähenemistä, kerhokisojen vähenemistä ja kuultu erinäköisiä syitä miksi kerhokisat eivät kiinnosta jne., niin jotain täytyi yrittää tehdä asialle. Jos nyt lähdetään liikkeelle siitä, että kerhokisoja kannatti ylipäätään alkaa pitää (niistäkin aiheutuu yllättävän paljon kustannuksia, kun joudutaan ottamaan koulun tiloja käyttöön) ja huomiotiin laskusuhdanne harrastajamäärissä sekä kerhokisakiinnostuksen hiipuminen, niin tässä joitain hajatelmia asiaan:
- jotta saatiin riittävästi osallistujia kerhokisoihin, piti niiden tarjota niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin mukavan ja hyvän syyn tulla mukaan kisailemaan. No tästä syystä oikeastaan päätettiin alkaa pitämään kerhokisoja sellaisella formaatilla, joka tarjoaa riittävän paljon ajamista kisapäivän aikana (verrattuna, että jos menisi vaan treenailemaan, kun joidenkin kokeneempien mielestä treeneissä saa ajaa enemmän ja kerhokisat ei siksi niin kiinnostaneet). Aikanaan, kun ajettiin Alue-8 kerhokisasarjaa, niin ne taisivat mennä pääsääntöisesti formaatilla 2 treeniä, 2 aika-ajoa ja 2 finaalia ja päivä oli paljon lyhyempi. Nyt on ajettu useampi vuosi tällä formaatilla, joissa on 2 treeniä, 3-4 alkuerää, 3-4 finaalia eli periaattessa lähtöjä on tullut suunnilleen saman verran kuin FTT:ssä. Joskus joku tätä ihmettelikin, että miksi kerhokisat pidetään pidempinä - vastaus löytyy näistä perusteista.
- lisäksi pyrittiin tekemään kerhokisat mahdollisimman harrastajaystävällisiksi eli että niihin on helppo tulla mukaan (riittävä määrä eri luokkia, joita ihmiset haluaa ajaa. Aloittelijoille oma luokka. Tarpeeksi väljät säännöt ja mukava tapahtuma. Pystyy osallistumaan sillä kalustolla, joka löytyy ilman erillisiä hankintoja. Edullinen osallistua. Ohjaava toiminta aloittelijoille ja vähemmän ajaneille. Kerhokisojen huutavaan pulaan halusimme luoda myös muutaman osakilpailun kerhokisasarjan, joka palvelee myös virallisiin FTT-kisoihin lähtijöitä ja siellä ajavia. Ja varmaan monta muuta hyvää ajatusta.)
- no näissä on mielestäni kohtalaisen hyvin onnistuttu - osallistujia on ollut aivan vasta-alkajista kokeneisiin kuskeihin aina Suomen mestareihin saakka aina pohjoisesta, lännestä, idästä, keskeltä ja etelästä tässä vuosien varrella. Ja monen moista kalustoa on nähty kisoissa.
- luokkia meillä on ollut aina runsaasti tarjolla ja porukka sitten hieman hajaantunut ajamaan eri luokkia ja joskus on ollut se tilanne, että kutakin luokkaa oli yhden erällisen verran, niin päätettiin että ajetaan mieluummin useammat finaalit kuin tahkotaan alkueriä. No isommissa kisoissa alkuerien eli aika-ajojen onnistumisella on isompi merkitys kuin silloin kun kaikki ajavat kuitenkin loppuviimein A-finaaleissa. Harjoittelukierroksia on hyvä olla kaksi - eka on yleensä liukastelua ja rataan tutustumista ja toisessa auto sitten toimii jo paremmin ja sen pohjalta voi tehdä mahdollisesti säätöjä ennen aika-ajoja. Alkueräkierroksia ajettiin useampi siitä syystä, että sattuman epäonnella ei ole liian isoa roolia, vaan jokainen pystyi ajamaan pari hyvää omaa aika-ajoa. Ja saa samalla treeniä, jos innostuu lähtee muihin kerhokisoihin tai FTT-sarjaan. Ja sitten tosiaan finaalit nelinkertaisina, joista kaksi parasta laskettiin, jotta saatiin enemmän merkityksellisiä lähtöjä kisoihin.
- meillä kerhokisat ovat olleet yleisölle avoimet ja ennen kisoja niistä on tehty lehtijutut, jolloin myöskin aikataulut ollaan ilmoitettu lehdissä, joten siinäkään mielessä ei olla välttämättä sitten pystytty tiivistämään aikataulua. Tämä on valitettavasti laji, jota pitää jatkuvasti tuoda ihmisten tietoisuuteen ja saada uusia innokkaita kiinnostumaan lajista, jotta niin harrastukselle, kerhokisoille ja isomille kisoille on jatkumoa.
- lisäksi olemme keränneet kaikista kerhokisoista palautetta osallistujilta kisoissa ja yksi toive aikanaan oli (jo ennen kisoja) nimenomaan se, että jos tulee vain yhdet erälliset, niin ajetaan mieluummin enemmän finaaleita ja näin tehtiin. Kisoista saaduista palautteista en muista, että olisi tullut itse kisaformaattiin palautetta. Toiveita ennen kisoja on saattanut tulla ja niitä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Tässä kuitenkin selkeä ajatus kuunnella harrastajia ja kehittää kerhokisoja parempaan suuntaan. Nytten kerhokisoihin on otettu mukaan mm. rekka-luokka, kun sitä on toivottu sekä meillä pystyy kohtalaisen laajalla skaalalla osallistumaan aloittelijoiden luokkaan sekä esim. Stanuun. Myös muissa luokissa on joustettu, jos kalusto ei ole ihan virallisten sääntöjen mukainen ja esim. rajoitettu tehoja tms. jos on ollut tarvetta.
- tällä hetkellä tilanne näyttää menneen siinä mielessä oikein hyvään suuntaan, että kerhokisat ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja keränneet hyvin porukkaa ja myös uutta porukkaa eli tällä hetkellä näyttää siltä, että ajetaan perinteisemmän FTT-formaatin mukaan, kun kuskeja on useampaan erään :wink:

Mutta joo, tärkeintä on saada uusia harrastajia, uudet harrastajat ohjattua tutustumaan kisailuun kerhokisojen merkeissä ja saada kerhokisoihin osallistujia niin uusista kuin kokeneemmistakin, jotta niitä on mielekästä pitää ja jotta näille on jatkumoa. Ja ehkäpä vielä niin, että kisoihin ja kisaamiseen syntyy kipinä ja niihin halutaan tulla uudestaan ja lähteä isompiin kisoihin. Mikä se formaatti sitten ikinä parhaiten missäkin toimii, on varmaan ikuisuuskysymys ja niistä löytyy varmaan montaa mielipidettä ja kokemusta. Formaatti on vain yksi osa koko kokonaisuutta ja yksi osa kerhokisoja ja monta muuta asiaa on hyvä huomioida isommassa kuvassa. Toivottavasti tästä heräsi jotain ajatuksia ammennettavaksi eteenpäin  :wink:

28
RC-kerhot ja -radat / Vs: Riihimäen UA:n pienoisautokerho
« : 08.02.19 - klo: 19.04 »
Viikon verran olisi aikaa ilmoittautua tuleviin kerhokisoihin eli rohkeasti kaikki mukaan kisailemaan ja ilmoittautumaan!

Kerho tulevana sunnuntaina klo 9:50 - 16:00. Tervetuloa!

29
Rataprofiilikin (http://rc10.fi/index.php?topic=105267.msg826517#msg826517) sai kaivatut teipit  :grin:

Ilmoittautumisaikaa vielä viikon verran jäljellä eli ei muuta kuin ilmoittautumaan!


30
Yleisön pyynnöstä Stanuun voi osallistua myös ns. M-Four PRO luokan autolla eli hieman touring-autoa lyhyemmällä versiolla eli ns. nelivetominillä vauhtien ollessa maksimissaan TSS-10 luokan autoja vastaava.

Sivuja: [1] 2 3 4 ... 35