Vertical Hobby

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Potski

Sivuja: [1]
1
Polttisautot / Serpent Cobra 2.0 GP 1/8 buggy
« : 14.05.13 - klo: 09.31 »
Moi,

 Ajattelin avata tällekin autolle oman ketjun, nyt kun on itsellä edes välttävää kokemusta autosta ja ensimmäiset kisatkin on saatu hoidettua enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi pois alta. Alla vähän pintapuolista kasaus raporttia ja ensitestien kokemuksia ajettavuudesta ym.

 Kasaus:

 Kasaukseen valmistauduin sen verran, että olin Ameriikan foorumeilta lueskellut kuumimmat tipsit ja vähän selvittänyt mahdollisia virityspalikoiden tarpeita. Virityspalikoiksi valikoutui lopulta Pro-jarrusetti (ihan vain reteys-faktorin vuoksi), kovemmat "webbed bladderit" ja kova servosaverin jousi. Alumiinista runkojäykkäriä en ottanut taakse, vaikka monet sitä suosittelivat, koska ajattelin sen olevan vähän turha. Ei siis mitään mullistavaa tai erityisen kallista. Onnistuin kaivamaan myös Australialaisen tiimikuljettajan yleissetupin, jonka päätin ruuvata autoon kiinni.

 Kokoomisvaihe sinällään oli erittäin helppo ja suoraviivainen. Mitään osia ei tarvinnut sen kummemmin ihmetellä, ei muuta kuin osat pussista ja ruuvit kiinni. Kovamuovisten muoviosien muovilaatu on tosin erittäin kovaa ja suosittelen käyttämään kierretappia ja rasvaa kierteissä jo oman mukavuuden nimissä.
 Kasaamisen helppoudesta kertoo jotain myös se, että ostin auton torstai iltana, perjantaina olin koko päivän Model-Expo messuilla, samoin lauantain. Sunnuntaina lähdettiin kuitenkin aamulla aikaisin kohti Turkua, Serpent ajovalmiina. Nopeasta kasauksesta huolimatta mitään ei ainakaan ensitesteissä särkynyt huonon kasauksen vuoksi.

Ensimetrit:

 Model-Expon jälkeisen sunnuntain aamu Turussa oli viileä, mutta rata näytti ihan hyvältä. Innostus oli myös itselläni kohdillaan kun pääsin ensi kertaa ajamaan polttista ihan oikeasti. Ensimmäinen testipäivä menikin vähän omaa innostusta lääkitessä ja taisinkin veivata päivän aikana lähes 3 litraa fuilia sen kummemmin autoon koskematta. Auton säädöt eivät kuitenkaan olleet vielä hyvät, mutta ajopäivän mittaa ajohalut vain kasvoivat enkä oikeastaan malttanut istua varikolla ruuvaamassa. Auto oli siis käytännössä kasauksen jäljiltä koko päivän ilman ongelmia. Mitään suurempaa ei myöskään särkynyt treeneissä, poislukien yksi vääntynyt takakardaani. Tuo vääntyminen oli tosin täysin itseaiheutettua, eikä siitä voi syyttää kalustoa.

 Turun treenipäivän jälkeen purin auton osiin ja kävin huolella läpi jokaisen mahdollisen nippelin. Vääntynyttä takakardaania lukuunottamatta mitään ei siis särkynyt ja kaikki laakeritkin olivat vielä ok kunnossa. Hingepinnit olivat vähän keränneet likaa itseensä ja siten hieman jumittivat tukivarsien liikettä, mutta mitään luonnotonta kulumista ei ainakaan mun silmään osunut. Takakardaanin vääntymisen otin kuitenkin sen verran raskaasti, että päätin hankkia muiden suositteleman alumiinisen takajäykkärin. Totesin myös, että tuo testaamani setuppi ei ollut hyvä ja hieroin iltapuhteina autoon oman setupin ihan vain pöydällä pompottelemalla ja ihmettelemällä auton käyttäytymistä.

 Turku SM 1:

 Kuten jo todettua polttiskokemusta ei juurikaan ollut ennen ensimmäistä kisaa (muutama treenipäivä ikinä), mutta tavotteet asetin silti korkealle sillä luotto autoon ja muuhun kalustoon oli kova. Hieroin myös illalla vielä autoon vähän erilaisen iskarisetupin ihan vain pöydällä pompottelemalla ja ihmettelemällä. Kisoissa auto oli erittäin rauhallinen ja jo treeneissä auton vahvuuksiksi osoittautuneet "pyöreys" ja "pehmeys" vain korostuivat. Autoa pystyi ajamaan ns. hiljaa, mutta lujaa, mikä helpotti merkittävästi tulosten ajamista ja tasaisuutta. Joitain pieniä juttuja auto olisi voinut tehdä paremmin, mutta setuppia en alkanut muuttamaan kesken kisojen, koska auto tuntui paranevan vain, mitä lämpimämmäksi keli muuttui. Toisaalta finaalissa auto ei ollut enää yhtä hyvä ajaa kuin aiemmin, lähinnä muuttuneiden sääolojen vuoksi, mutta ei finaalissakaan ollut vaikea ajaa.
 Kisojen perusteella auto vakuutti ainakin allekirjoittaneen entisestään, vaikka jotkin osat vähän ihmeellisesti ovatkin alkaneet kulua (alla tarkempaa listaa). Kaikkiaan autosta jäi kuitenkin erittäin positiivinen kuva itselle ja verratessa auton käyttäytymistä silmämääräisesti moneen muuhun autoon, Serpent vaikutti erittäin rauhalliselta ja vakaalta etenkin radan nopeissa paikoissa.

Lopputulema:

 Ajo-ominaisuuksiensa puolesta Serpent Cobra 2.0 ei varmastikaan häpeä kenenkään muun valmistajan autolle ja erityisesti auton helppous tuntuu korostuvan jokaisella ajokerralla. Kestävyys on yllättänyt myös positiivisesti ja nyt keväällä ajamani hieman vajaan kolmen gallonan aikana autosta ei ole särkynyt juurikaan osia kovista yrityksistä huolimatta:

 Tähän asti rikkoutuneiden osien saldo:

 - 2x takakardaani, joista toinen särkyi kun muovinen takarunkojäykkäri oli lähes irti, molemmat ovat myös edelleen käytössä - taoin ne vain suoriksi
 - 2 x tukivarren sisempi hingepin
 - 1 x etutorni, Turun pääsuoralla, kun peli lähti totaalisen käsistä täydestä laukasta

 Takakardaanitkaan eivät ole enää vääntyneet viimeiseen reiluun gallonaan, kun vaihdoin taakse alumiinisen runkojäykkärin. Kulumisen vuoksi ei toistaiseksi ole tarvinnut vaihtaa osia autoon, jos laakereita ja iskarin nännejä ei lasketa. Takapään iskarinhatut tosin ovat kuluneet jo selvästi, mutta tämä kuluminen johtuu todennäköisesti alkumetreillä käyttämästäni liian suuresta taka ulosjoustosta.

Itse olen ollut Serpentin autoon tyytyväinen, enkä keksi oikeastaan mitään valitettavaa - toisaalta oma vertailupohjani on hyvin suppea. Koitetaan keskustella tähän ketjuun fiksusti autoon liittyvistä nikseistä ja muista oleellisista asioista.

Samppa



Sivuja: [1]