Näytä kirjoitukset
1
Sähköautot / Destiny RX-10S / SR
« : 19.09.17 - klo: 18.33 »
RC markkinoiden yksi uusimmista merkeistä Destiny olikin jo viimetalvena alkanut rantautumaan Suomeen ja nyt viralliseksi jälleenmyyjäksi on tullut EuroRC. Destinyn RX-10S autolla on jo voitettu FTT TSS-10 sarjan mestaruus viime kaudella. RX-10S on hinnaltaan 399€ hieman edullisempi kuin muut markkinoilla olevat kilpailijat.
Sain EuroRC:ltä testattavaksi tähän alkusyksyyn (uutta Xray T4´18 odotellessa) Destinyn touringin ja samalla ajattelin kirjoitella vähän kokemuksia auton kasaamisesta ja ensi tuntumista.
Paketti ja sisällöt on aika pitkälti tuttua muilta merkeiltä. Tyylikäs pienehkö paketti, paperinen kohtalaisen selkeä mustavalkoinen ohjekirja, pieni tarra-arkki ja osat pakattuna kasausvaiheittain kirjaimilla eriteltyihin pusseihin. Ruuvit olivat näppärästi pakattuna erilleen siten, että samassa pussissa oli eri kokoiset ruuvit jaettu eri osioihin. Pussin reunan kun leikkasi auki, oli helppo aina valita sopivan kokoisia ruuveja tarvittava määrä. Monesti välyksiä hienosäädettäessä tarvittavia 3 mm shimmejä tulee mukana pussillinen.
Kasaus perinteisesti alkoi pohjalevyn ja hiilikuituosien reunojen pyöristämisellä. Moni tätä vaihetta ei jaksa tehdä, joten ihan vapaavalintainen lisätyö. Pyöristetyt hiilikuituosien reunat vaan tuntuu omaan käteen mukavammilta autoa käsitellessä. Ensin hioin hiilikuidun reunaa noin 220-260 hiomapaperilla ja lopuksi vielä 600 paperilla tein loppuviimeistelyn. Pohjalevyssä olevien aukkojen reunat hieman viimeistelin pienellä pyöreällä viilalla. Hiilikuituosien reunoja en nykyisin enään pikaliimaa, sillä se saattaa hieman vaikuttaa varsinkin pohjalevyssä ja ylädekissä fleksaukseen.
Pohjalevystä kannattaa myös ohuella viilalla pyöristää akkuteipin kolojen reunat. Kestää kolauttaa vähän kovempaa ilman, että teippi katkeaa. Hiilikuitua työstäessä pitää muistaa käyttää hengityssuojainta, sillä hiilikuitupöly ei ole kovin hyväksi keuhkoille.
Bulkit on nykystandardin mukaiset. Edessä/takana identtiset ja kahdella ruuvilla pohjalevyyn. Lisänä vielä bulkista tapit pohjalevyyn jotka vähentävät taipumusta mennä tweakiin kolaritilanteissa kuitenkaan jäykistämättä runkoa. Moottoripukki on hieman isompi kokonaisuus ja moottori/keskiakselin bulkit ovat yhtä palikkaa. Tällä saadaan aika paljon erilaisia fleksisäätöjä nykytrendin mukaisesti auton takapäähän ja taatusti tasapuolinen fleksi keskilinjan suhteen. Metalliosat ovat hienosti viimeistellyt ja samalla viivalla kilpailijoiden kanssa.
Seuraavana vuorossa oli voimansiirron kasaus. Keskiakseli on hyvin samankaltainen kuin Xrayssä. Keskihihnapyörien tapeille on lukitusmahdollisuus keskiakselin läpi kahdella matoruuvilla. Tämän hyöty tosin jäi hieman kyseenalaiseksi sillä tapit ovat jokatapauksessa jumissa hihnapyörien sisällä. Paketissa mukana tuleva spurri oli laadukas Panaracerin 64dp 116t. Takadiffin kasaus oli hieman työläs sillä rattaat joutui varovasti irroittelemaan valupuusta. Kaikki valupurseet kannattaa huolellisesti putsata pois herkän toiminnan varmistamiseksi.
Ainakin tässä yksilössä diffin pikkurattaiden ristitappia joutui hiomaan jonkunverran hienolla hiomapaperilla ennenkuin pikkurattaat pyörivät herkästi paikoillaan. Takadiffin tiivistykseen kuuluu normaali paperitiiviste sekä myös iso O-rengas tiiviste. O-rengasta koitin saada paikoilleen onnistumatta siinä ja lopulta heitin sen roskiin. Ainakaan Xrayssä sillä ei mitään merkitystä tunnu olevan muuta kuin hankaloittaa kasaamista. Teräksiset spoolin ulostulot ovat ainakin virikäytössä suositeltavat, sillä alkuperäiset ovat muovia. Alkuperäisetkin tosin kestivät ainakin ensimmäiset kaksi päivää 4.5T virimoottorillakin eli varmasti Stanu/ProStock käytössä täysin riittävät.
Diffin/spoolin laakereiden säätöpesistä tarvitsi leikkaa valupurseet pois, että diffit sai laitettua bulkkien väliin. Laitoin tipat maalia hihnankireuden merkkeihin sillä se helpottaa radalla pikaisia säätötoimenpiteitä huomattavasti.
Seuraavaksi oli ohjauksen kasaus vuorossa. Hieman hämmennystä aiheutti se, että ohjekirjassa ohjauksen kerrotaan olevan valmiiksi kasattu, mutta paketissa se kuitenkin oli osina. Onneksi ohjekirjassa on kuitenkin selkeät kasausohjeet. Ohjaus on Awesomatix tyylinen kelkkaohjaus eli poikkeaa valtavirrasta. Ohjauksen kasaus meni muuten mutkattomasti, mutta ohjauksen kaikki kolme laakeria olivat viallisia paketista. Korvaavien laakereiden saapumisen jälkeen ohjaus menikin mutkattomasti kasaan.
Muualta kuultujen kokemuksien mukaan ohjauksessa on vakiona taipumus siihen, että ohjauskelkka saattaa päästä kolauksesta tippumaan pois paikoiltaan. Tähän auttaa se, että takimmaisten laakerien ruuvien alle laittaa prikat pitämään kelkka paikallaan. Vaihdoin takimmaisten laakerien ruuvit pitempiin ja laitoin 9mm halkaisijaltaan olevat prikat joiden alle ennen laakeria vielä 0,8mm shimmilevyä. Eli ruuvin kannan alle järjestyksessä: 9 mm leveä prikka, 0,5 mm paksu perus prikka ja lisäksi paketin shimmilevysarjasta 0,3 mm paksu shimmi ennen laakeria.
Seuraavassa kasausvaiheessa rakennettiin jousitus. Jousitus on aika normaali nykypäivän touring auton jousitus muutamilla pienillä yksityiskohta eroilla. Etu C-paloissa on caster-kulman säätöön holkkirakenne. Näiden holkkien painamisessa C-palaan kannattaa olla tarkkana sillä itselläni molemmat holkit menivät ensimmäisellä yrittämällä hieman vinoon. Valusauman tulisi olla pystysuorassa suhteessa C-palaan. Holkki painetaan sisään C-palan etureunasta ja C-palan etureunassa pinnin reikä tulee olla alareunassa. Ohjekirja suosittelee liimaamaan holkin paikalleen, mutta Vesa Yliltä saatujen kokemuksien mukaan ei tarvitse liimata ja näin casterin säätömahdollisuus säilyy käytössä.
Auto tulee perinteisillä vetoakseleilla edessä/takana ja ehdottomasti kannattaa samantien investoida tuplanivel vetoakseleihin eteen. Destinyn tuplanivel vetoakselit tulevat valmiiksi kasattuna ja niitä en lähteny avaamaan vaan voitelin ne teflon ketjuöljysprayllä päältäpäin. Takavetoakselit kasasin Hudyn mustarasvalla.
Hexit ovat tavanomaisesta poiketen holkit jotka menevät vetoakselin päälle. Hexin holkkiosan halkaisija on hieman isompi kuin tavanomaisen vetoakselin ja näin tuntui, että vetoakseli/hexi/hubi yhdistelmästä tuli varsin välyksetön.
Takahubeihin perinteinen vinkki on laittaa matoruuvit ulommaisiin pallon reikiin. Jos ei kasaa alkuperäisiä etuvetoakseleita, niin niistä jää tähän käyttöön juuri sopivat matoruuvit.
Tukivarsien sisemmät pinnit ovat Yokomo/Tamiya tyyliin “laakeroitu” pinnien päihin tulevilla palloilla eli tukivarsien ei tarvitse liikkua herkästi pinneissä. Laitoin näihinkin Hudyn mustarasvaa herkistämään ja estämään kulumista. Akselivälishimmit tukivarsien etu/takapuolella olivat ohjekirjassa aika epämääräisesti ilmoitettu. Laitoin etutukivarsien etupuolelle 1 mm +0,3 mm shimmit ja takapuolelle 0,5 mm shimmit. Takatukivarsien etupuolelle ohjeen mukaan 2mm ja takapuolelle 2mm shimmit + 0,3mm shimmit. Muoviosien laatu on hyvällä mallilla sillä hubeja/tukivarsia ei tarvinut viimeistellä ollenkaan viilalla herkistely mielessä. Pallokupit tuntuvat hieman heppoisilta, mutta ovat kuitenkin herkät palloissa ja ensimmäisten ratatestien perusteella pysvät paikoillaankin.
Iskarit ovat perinteiset touring iskarit ja nykystandardin mukaisesti varsin lyhyet. Mukana tulee 4 reikäiset männät, todennäköisesti laajalti käytössä olevilla 1,1mm reijillä vaikka sitä missään ei kerrottukkaan. Iskarit kasaantuivat helposti ja männätkin olivat ilman ylimääräisiä shimmejä tiukasti paikoillaan varressaan.
Iskareiden kasaamisessa ehkä eniten huomiota joutui käyttämään iskunvaimentimien ylä/alapäiden pallokuppien herkistelyyn. Pallot eivät liikkuneet herkästi, mutta vanha kikka eli pallokuppien puristelu pihdeillä auttoi. Käytännössä siis pihdeillä puristetaan sivuilta pallokuppia kun pallo on paikoillaan. Kannattaa kuitenkin aika kevyesti painelemalla aloittaa ettei kerralla tee pallokupeista liian löysiä. Mukana tulee 2.6 jouset eteen ja 2.5 jouset taakse. Ensimmäisen ajopäivän jälkeen iskarit tuntuvat hieman vuotavan joten kokeilemisen arvoista olisi vaikka testata Xrayn O-renkaita iskarin varren tiivistämiseen.
Viimeinen kasausvaihe oli lähinnä viimeistelyä, kuten koritolppien ja etupuskurin asennus. Tähän vaiheeseen tuntui paketissa olevan vähän vääränlaisia ruuveja ja etupuskuriin jouduin laittamaan ohjeita hieman pidempiä ruuveja. Tosin nykyään varsinkin mattoradoilla kovalla pidolla laitetaan jopa lisäpainoja puskurin sisälle, joten muutama gramma ei haittaakkaan. Mukavasti paketissa tuli mukana suoraan laadukkaat sahalaidalla muoviin lukkiutuvat pyöränmutterit, eli niitäkään ei tarvitse jälkikäteen päivittää. Akkustopperit olisi ollut mukava lisä pakettiin, mutta Xrayn servokiinnikkeestä sain akun eteen sopivan osan rakenneltua ja takapuolelle riitti 10g paino tukemaan. Akun sivuttaiseen tukemiseen servokiinnikkeen kyljessä on ruuvinreikä johon muiden merkkien tyyliin saa asennettua pitkän ruuvin sopivalla shimmimäärällä tukemaan Akkua etuosasta. Takapäässä moottoripukki on aikalailla sopivalla etäisyydellä.
Koritolppien jako oli hieman eri kuin Xrayssä joten maalasin autoon uuden Protoformin LTC-R LW korin. Sähköiksi laitoin luottosähköt Highestin DLP 650 servon, Hobbywingin XR10 Pro nopeudensäätimen ja varmasti riittävän tehokkaan Hobbywingin V10 G2 4.5t moottorin.
Ratatestejä ajoin pari päivää Lahden kerholla ETS matoilla. Kasasin auton aika pitkälti Vesa Ylin tämän syksyn perussetuppiin . Auto oli heti ensimmäisestä hiitistä lähtien mukavan tuntuinen käteen. Vakiojouset olivat pidon parantuessa hieman löysät joten siirtyminen Xrayn 2.5-2.8 etujouseen ja 2.6 takajouseen auttoi vauhdillisesti ja auto pysyi paremmin hanskassa. Iskariöljyssä kanssa menin 500->550 ja se auttoi varsinkin nopeissa suunnanvaihdoissa. Kahden päivän ja noin 20 hiitin aikana en saanut autosta mitään rikki ja mukaan mahtui yksi kohtalaisen kova nokkakolari toisen auton kanssa. Kaikinpuolin autosta jäi varsin positiivinen kuva. Vauhtiakin tuntui ihan kierrosajallisesti olevan ja radanvarresta kuului kannustavia kommentteja siitä miltä auton eteneminen radalla näytti. Destinyn RX-10S voi kyllä suositella varteenotettavana vaihtoehtona ihan tosissaan kisaavalle kuskille joka ei halua maksaa melkein 200€ enemmän muiden merkkien uusimmista malleista. Tietääkseni useampikin kuski on lähdössä kiertämään FTT sarjaa Destinyllä, joten apuja radallakin on saatavilla.
Alla linkki setuppiin jolla tuntui ainakin omaan käteen sopivalta, hieman muutettu Vesan setupista.
Setup
Sain EuroRC:ltä testattavaksi tähän alkusyksyyn (uutta Xray T4´18 odotellessa) Destinyn touringin ja samalla ajattelin kirjoitella vähän kokemuksia auton kasaamisesta ja ensi tuntumista.
Paketti ja sisällöt on aika pitkälti tuttua muilta merkeiltä. Tyylikäs pienehkö paketti, paperinen kohtalaisen selkeä mustavalkoinen ohjekirja, pieni tarra-arkki ja osat pakattuna kasausvaiheittain kirjaimilla eriteltyihin pusseihin. Ruuvit olivat näppärästi pakattuna erilleen siten, että samassa pussissa oli eri kokoiset ruuvit jaettu eri osioihin. Pussin reunan kun leikkasi auki, oli helppo aina valita sopivan kokoisia ruuveja tarvittava määrä. Monesti välyksiä hienosäädettäessä tarvittavia 3 mm shimmejä tulee mukana pussillinen.
Kasaus perinteisesti alkoi pohjalevyn ja hiilikuituosien reunojen pyöristämisellä. Moni tätä vaihetta ei jaksa tehdä, joten ihan vapaavalintainen lisätyö. Pyöristetyt hiilikuituosien reunat vaan tuntuu omaan käteen mukavammilta autoa käsitellessä. Ensin hioin hiilikuidun reunaa noin 220-260 hiomapaperilla ja lopuksi vielä 600 paperilla tein loppuviimeistelyn. Pohjalevyssä olevien aukkojen reunat hieman viimeistelin pienellä pyöreällä viilalla. Hiilikuituosien reunoja en nykyisin enään pikaliimaa, sillä se saattaa hieman vaikuttaa varsinkin pohjalevyssä ja ylädekissä fleksaukseen.
Pohjalevystä kannattaa myös ohuella viilalla pyöristää akkuteipin kolojen reunat. Kestää kolauttaa vähän kovempaa ilman, että teippi katkeaa. Hiilikuitua työstäessä pitää muistaa käyttää hengityssuojainta, sillä hiilikuitupöly ei ole kovin hyväksi keuhkoille.
Bulkit on nykystandardin mukaiset. Edessä/takana identtiset ja kahdella ruuvilla pohjalevyyn. Lisänä vielä bulkista tapit pohjalevyyn jotka vähentävät taipumusta mennä tweakiin kolaritilanteissa kuitenkaan jäykistämättä runkoa. Moottoripukki on hieman isompi kokonaisuus ja moottori/keskiakselin bulkit ovat yhtä palikkaa. Tällä saadaan aika paljon erilaisia fleksisäätöjä nykytrendin mukaisesti auton takapäähän ja taatusti tasapuolinen fleksi keskilinjan suhteen. Metalliosat ovat hienosti viimeistellyt ja samalla viivalla kilpailijoiden kanssa.
Seuraavana vuorossa oli voimansiirron kasaus. Keskiakseli on hyvin samankaltainen kuin Xrayssä. Keskihihnapyörien tapeille on lukitusmahdollisuus keskiakselin läpi kahdella matoruuvilla. Tämän hyöty tosin jäi hieman kyseenalaiseksi sillä tapit ovat jokatapauksessa jumissa hihnapyörien sisällä. Paketissa mukana tuleva spurri oli laadukas Panaracerin 64dp 116t. Takadiffin kasaus oli hieman työläs sillä rattaat joutui varovasti irroittelemaan valupuusta. Kaikki valupurseet kannattaa huolellisesti putsata pois herkän toiminnan varmistamiseksi.
Ainakin tässä yksilössä diffin pikkurattaiden ristitappia joutui hiomaan jonkunverran hienolla hiomapaperilla ennenkuin pikkurattaat pyörivät herkästi paikoillaan. Takadiffin tiivistykseen kuuluu normaali paperitiiviste sekä myös iso O-rengas tiiviste. O-rengasta koitin saada paikoilleen onnistumatta siinä ja lopulta heitin sen roskiin. Ainakaan Xrayssä sillä ei mitään merkitystä tunnu olevan muuta kuin hankaloittaa kasaamista. Teräksiset spoolin ulostulot ovat ainakin virikäytössä suositeltavat, sillä alkuperäiset ovat muovia. Alkuperäisetkin tosin kestivät ainakin ensimmäiset kaksi päivää 4.5T virimoottorillakin eli varmasti Stanu/ProStock käytössä täysin riittävät.
Diffin/spoolin laakereiden säätöpesistä tarvitsi leikkaa valupurseet pois, että diffit sai laitettua bulkkien väliin. Laitoin tipat maalia hihnankireuden merkkeihin sillä se helpottaa radalla pikaisia säätötoimenpiteitä huomattavasti.
Seuraavaksi oli ohjauksen kasaus vuorossa. Hieman hämmennystä aiheutti se, että ohjekirjassa ohjauksen kerrotaan olevan valmiiksi kasattu, mutta paketissa se kuitenkin oli osina. Onneksi ohjekirjassa on kuitenkin selkeät kasausohjeet. Ohjaus on Awesomatix tyylinen kelkkaohjaus eli poikkeaa valtavirrasta. Ohjauksen kasaus meni muuten mutkattomasti, mutta ohjauksen kaikki kolme laakeria olivat viallisia paketista. Korvaavien laakereiden saapumisen jälkeen ohjaus menikin mutkattomasti kasaan.
Muualta kuultujen kokemuksien mukaan ohjauksessa on vakiona taipumus siihen, että ohjauskelkka saattaa päästä kolauksesta tippumaan pois paikoiltaan. Tähän auttaa se, että takimmaisten laakerien ruuvien alle laittaa prikat pitämään kelkka paikallaan. Vaihdoin takimmaisten laakerien ruuvit pitempiin ja laitoin 9mm halkaisijaltaan olevat prikat joiden alle ennen laakeria vielä 0,8mm shimmilevyä. Eli ruuvin kannan alle järjestyksessä: 9 mm leveä prikka, 0,5 mm paksu perus prikka ja lisäksi paketin shimmilevysarjasta 0,3 mm paksu shimmi ennen laakeria.
Seuraavassa kasausvaiheessa rakennettiin jousitus. Jousitus on aika normaali nykypäivän touring auton jousitus muutamilla pienillä yksityiskohta eroilla. Etu C-paloissa on caster-kulman säätöön holkkirakenne. Näiden holkkien painamisessa C-palaan kannattaa olla tarkkana sillä itselläni molemmat holkit menivät ensimmäisellä yrittämällä hieman vinoon. Valusauman tulisi olla pystysuorassa suhteessa C-palaan. Holkki painetaan sisään C-palan etureunasta ja C-palan etureunassa pinnin reikä tulee olla alareunassa. Ohjekirja suosittelee liimaamaan holkin paikalleen, mutta Vesa Yliltä saatujen kokemuksien mukaan ei tarvitse liimata ja näin casterin säätömahdollisuus säilyy käytössä.
Auto tulee perinteisillä vetoakseleilla edessä/takana ja ehdottomasti kannattaa samantien investoida tuplanivel vetoakseleihin eteen. Destinyn tuplanivel vetoakselit tulevat valmiiksi kasattuna ja niitä en lähteny avaamaan vaan voitelin ne teflon ketjuöljysprayllä päältäpäin. Takavetoakselit kasasin Hudyn mustarasvalla.
Hexit ovat tavanomaisesta poiketen holkit jotka menevät vetoakselin päälle. Hexin holkkiosan halkaisija on hieman isompi kuin tavanomaisen vetoakselin ja näin tuntui, että vetoakseli/hexi/hubi yhdistelmästä tuli varsin välyksetön.
Takahubeihin perinteinen vinkki on laittaa matoruuvit ulommaisiin pallon reikiin. Jos ei kasaa alkuperäisiä etuvetoakseleita, niin niistä jää tähän käyttöön juuri sopivat matoruuvit.
Tukivarsien sisemmät pinnit ovat Yokomo/Tamiya tyyliin “laakeroitu” pinnien päihin tulevilla palloilla eli tukivarsien ei tarvitse liikkua herkästi pinneissä. Laitoin näihinkin Hudyn mustarasvaa herkistämään ja estämään kulumista. Akselivälishimmit tukivarsien etu/takapuolella olivat ohjekirjassa aika epämääräisesti ilmoitettu. Laitoin etutukivarsien etupuolelle 1 mm +0,3 mm shimmit ja takapuolelle 0,5 mm shimmit. Takatukivarsien etupuolelle ohjeen mukaan 2mm ja takapuolelle 2mm shimmit + 0,3mm shimmit. Muoviosien laatu on hyvällä mallilla sillä hubeja/tukivarsia ei tarvinut viimeistellä ollenkaan viilalla herkistely mielessä. Pallokupit tuntuvat hieman heppoisilta, mutta ovat kuitenkin herkät palloissa ja ensimmäisten ratatestien perusteella pysvät paikoillaankin.
Iskarit ovat perinteiset touring iskarit ja nykystandardin mukaisesti varsin lyhyet. Mukana tulee 4 reikäiset männät, todennäköisesti laajalti käytössä olevilla 1,1mm reijillä vaikka sitä missään ei kerrottukkaan. Iskarit kasaantuivat helposti ja männätkin olivat ilman ylimääräisiä shimmejä tiukasti paikoillaan varressaan.
Iskareiden kasaamisessa ehkä eniten huomiota joutui käyttämään iskunvaimentimien ylä/alapäiden pallokuppien herkistelyyn. Pallot eivät liikkuneet herkästi, mutta vanha kikka eli pallokuppien puristelu pihdeillä auttoi. Käytännössä siis pihdeillä puristetaan sivuilta pallokuppia kun pallo on paikoillaan. Kannattaa kuitenkin aika kevyesti painelemalla aloittaa ettei kerralla tee pallokupeista liian löysiä. Mukana tulee 2.6 jouset eteen ja 2.5 jouset taakse. Ensimmäisen ajopäivän jälkeen iskarit tuntuvat hieman vuotavan joten kokeilemisen arvoista olisi vaikka testata Xrayn O-renkaita iskarin varren tiivistämiseen.
Viimeinen kasausvaihe oli lähinnä viimeistelyä, kuten koritolppien ja etupuskurin asennus. Tähän vaiheeseen tuntui paketissa olevan vähän vääränlaisia ruuveja ja etupuskuriin jouduin laittamaan ohjeita hieman pidempiä ruuveja. Tosin nykyään varsinkin mattoradoilla kovalla pidolla laitetaan jopa lisäpainoja puskurin sisälle, joten muutama gramma ei haittaakkaan. Mukavasti paketissa tuli mukana suoraan laadukkaat sahalaidalla muoviin lukkiutuvat pyöränmutterit, eli niitäkään ei tarvitse jälkikäteen päivittää. Akkustopperit olisi ollut mukava lisä pakettiin, mutta Xrayn servokiinnikkeestä sain akun eteen sopivan osan rakenneltua ja takapuolelle riitti 10g paino tukemaan. Akun sivuttaiseen tukemiseen servokiinnikkeen kyljessä on ruuvinreikä johon muiden merkkien tyyliin saa asennettua pitkän ruuvin sopivalla shimmimäärällä tukemaan Akkua etuosasta. Takapäässä moottoripukki on aikalailla sopivalla etäisyydellä.
Koritolppien jako oli hieman eri kuin Xrayssä joten maalasin autoon uuden Protoformin LTC-R LW korin. Sähköiksi laitoin luottosähköt Highestin DLP 650 servon, Hobbywingin XR10 Pro nopeudensäätimen ja varmasti riittävän tehokkaan Hobbywingin V10 G2 4.5t moottorin.
Ratatestejä ajoin pari päivää Lahden kerholla ETS matoilla. Kasasin auton aika pitkälti Vesa Ylin tämän syksyn perussetuppiin . Auto oli heti ensimmäisestä hiitistä lähtien mukavan tuntuinen käteen. Vakiojouset olivat pidon parantuessa hieman löysät joten siirtyminen Xrayn 2.5-2.8 etujouseen ja 2.6 takajouseen auttoi vauhdillisesti ja auto pysyi paremmin hanskassa. Iskariöljyssä kanssa menin 500->550 ja se auttoi varsinkin nopeissa suunnanvaihdoissa. Kahden päivän ja noin 20 hiitin aikana en saanut autosta mitään rikki ja mukaan mahtui yksi kohtalaisen kova nokkakolari toisen auton kanssa. Kaikinpuolin autosta jäi varsin positiivinen kuva. Vauhtiakin tuntui ihan kierrosajallisesti olevan ja radanvarresta kuului kannustavia kommentteja siitä miltä auton eteneminen radalla näytti. Destinyn RX-10S voi kyllä suositella varteenotettavana vaihtoehtona ihan tosissaan kisaavalle kuskille joka ei halua maksaa melkein 200€ enemmän muiden merkkien uusimmista malleista. Tietääkseni useampikin kuski on lähdössä kiertämään FTT sarjaa Destinyllä, joten apuja radallakin on saatavilla.
Alla linkki setuppiin jolla tuntui ainakin omaan käteen sopivalta, hieman muutettu Vesan setupista.
Setup
. Kaikki pääsivät perille eikä tavaroita tainnut keneltäkään olla kateissa. Kisapaikan lähistöllä oli kait satanut sunnuntaina, ainakin ilma oli riittävän kosteaa.
Rata on todella syherö ja aika pieni, ajolinja on 1,5 auton levyinen ja ulos ajautuessa pito tippuu reippaasti. Takasuoran pää on 180asteen mutka johon täytyy tulla jarrulla, hieman villi paikka takavetoisille. Muuten mitään letkuja kummempaa radassa ei ole, pari tylsää minihyppyriä.