Pakkohan se oli tälläinenkin saada talliin kun suosikkilähirc-kauppani EuroRC oli saanut muutaman kappaleen maailmalta haltuunsa! Mikrohommat on jo pitkään olleet mietinnässä ja nyt kun tilaisuus tähän tuli niin eipä siinä juuri vaihtoehtoja. 



Lupaava, pieni laatikko ja parit tarrat joita ei tietenkään ole koskaan liikaa.



Hylje on murrettu. Heh.



Kurkistus lootaan. Mitähän salaisuuksia.. Onpa se pieni!



Tuoreena lootasta! Tuo pienenpuoleinen koko tekee tietyn lelumaisen vaikutelman mutta muuten tuo kori ja ulkoasu yleisesti on aika scale ja mittasuhteet kohdallaan. USB-laturi, kattava manuaali räjäytyskuvin, yksi (1.) tarra ja pieni ohjain kuuluivat luonnollisesti tähän pakettiiin. Ohjaimen mukana ei tullut paristoja mutta muuten kaikki ajoon tarvittava on mukana. 1.9" Dirt Grabber on vähän antamassa harrastajien valistuneelle silmälle osviittaa tämän mikron mittakaavasta!





Kokovertailua. Auton mittakaavaksi on tosiaan ilmoitettu 1/24 joka ei kyllä valitettavasti ihan pidä paikkaansa. Tai tietty riippuu millaisesta monsterista alkuperäiset mitat on otettu mutta näin yleisesti voisi todeta että mittakaava on lähempänä noin 1/20 kokoluokkaa. Nostin viereen 1/24 (vai olikohan 1/25) skaalaisen kuplavolkkarin. Sama mittakaavaharha taitaa olla tosin kaikissa tähän kokoluokkaan tarjolla olevissa skaleautoissa kuten Prolinen Ambushissa ym. Teen tätä mittakaavavertailua siksi koska tokihan se olisi hienoa saada tähän Miniin joku päheä kova koppa istutettua. Myös 1/20 kokoluokkaan on tarjolla muovirakennussarjoja mutta ovat hieman harvinaisempia kuin tuo perinteinen yhdensuhdekahteenkymmeneenneljään.





Kurkistus kuoren alle paljastaa keskimoottorisen ja -lootaisen, taka-akkuisen ja CMS-ohjauksella (ohjausservo siis rungossa) sekä nelilinkitetyn scalerunkoisen pikkuauton. Aika vakuuttavaa täytyy sanoa, ihan kuin isommat veljensä tämä! Akselitkin niin pikkuiset. Vetarit ovat aika julmassa kulmassa ja muoviset. En ole niitä kuitenkaan saanut vielä rikki ja auto on ollut muksujenkin käsittelyssä..  Varsinainen koeajoraportti videoineen on tekeillä ja tulee hieman myöhemmin. Akku on 4,8V NiMH mutta maailmalla olivat koittaneet tätä myös pienellä 2S lipolla ja savut olivat pysyneet sisällä.

Noparivastarikombo on varustettu normaalilla servoliittimellä joten servon vaihtaminen käy tarvittaessa helposti.



Sivuprofiilista voi tirkistellä tuon vetareiden häijyn kulman, pitäisiköhän tätä hieman koittaa saada alemmas.. hmmhmm! Myös jos syvän lavan tai ohjaamon haluaisi tehdä niin saisi kyllä miettiä sähköjen paikkoja. Mutta tälläisenään on kyllä vakuuttava ja kompakti paketti. Niin pientä ja söpöä kaikki aiettä!



Sähköt päälle. Tässähän olikin valot! Ei välttämättä huono tälläisenä etä-ohjattavana taskulamppunakaan.



Poimitaan katon valorauta skaleyksityiskohdaksi.



..ja vähän joustoja. Jousitus tuntuu ensitestien perusteella aika kireältä ja pompottaa autoa kovin. Eipä tälläinen tietenkään paljoa paina ja täytyy varmaan muistaa että tämän kohderyhmä ei varsinaisesti ole hardcorekisakuljettajat. Mutta enemmän tämä myös on kuin pelkkä hauska lelu!

Katsotaanpa mitä tästä saisi aikaiseksi.. ja enemmän mikroista kokemusta omaavat pistäkäähän ehdotuksia miten tätä lähdetään virittelemään!

Moro vaan kaikille,

Tuli otettua osaa tuollaiseen kansainväliseen mittakaavauskollisten radio-ohjattavien ajoneuvojen rakentelukilpailuun Scale Builders Guild -foorumilla ja ajattelin että ehkä täälläkin voisi osaa porukasta kiinnostaa tämäntapainen askartelu.

Kyseessä oli siis kilpailu jossa tarkoituksena oli rakentaa SCX-10 rungolle, akseleille ja vaihteistolle jonkinlainen Jeep-merkkinen ajoneuvo. Tyyli oli vapaa ja lähdin rakentamaan itselleni mieluisinta Jeeppiä eli puhdasta americanaa huokuvaa, massiivista Jeep CJ-8 Scrambleriä. Kyseessä on ensimmäinen kokonaan itse rakentamani kori RC-autoon.

Tässä pieni yhteenveto aiheesta, varsinainen rakentelutopic ja lisää kuvia löytyy Scale Builders Guildista, http://scalebuildersguild.com/forum/showthread.php?23871


Lähtötilanne oli tässä, tulostelin muutaman piirustuksen ja tein mittakaavamuunnokset 1:9 jolloin sain korin mittasuhteen istumaan suunnilleen SCX-10 akseleiden leveydelle. Kuvassa näkyy myös jonkinlaisena 3D-mallina käyttämäni Majorette CJ-7 Renegade, oman lapsuuteni leluja. CJ-Jeepit ovat periaatteessa muodoltaan aika yksinkertaisia pitkine suorine kylkineen mutta toisaalta konepellin ja nokan seudulla on taivutusta ja muotoa vaikka kuinka. Kyseisiä ajoneuvoja tuskin on Suomessa ainuttakaan joten valitettavasti käytössäni ei ollut 1:1 mallia vaikka olisin kelpuuttanut minkä tahansa CJ:n tämän malliksi.



Seuraavaksi leikkasin auton kyljet styreenimuovista, tämä oli muistaakseni 2mm paksua tavaraa eli juuri sopivan jäykkää tälläiseen tarkoitukseen. Askarteluveitsellä ja vanhoilla saksilla saa ihan hyvää jälkeä kun on huolellinen! Kaikki leikkauspinnathan luonnollisesti hiotaan siisteiksi.



Konepellin kanssa meni tovi, yritin sitä ensin styreenistä vääntää mutta en päässyt toivottuun tarkkuuteen. Päätin vähän oikoa ja leivoin vaahto PVC-levystä (Forex) tälläisen kakun jonka sitten viilailin ja hioin muotoon. Tätä tehdessä tuli myös hiottua materiaalia vähän liikaa ja olen sitä joutunut lisäämään 2K-kittiä käyttäen. Hienoa tavaraa tuo vaahto PVC, voin vain suositella sitä mihin tahansa askarteluun!



Konepelti hiottuna lähes lopulliseen muotoonsa,



Lokasuojat syntyivät pienen harjoittelun jälkeen styreenilevystä kuumailmapuhaltimella muovia lämmittäen ja muottia vasten painaen. Osan alapuolelle vedin askarteluveitesellä taivutuksen mukaisia viiltoja estämään lämpölaajenemisen mukanaan tuomaa vääntymistä.



Maski on sahattu ompelulangalla 3mm paksusta Forex levystä. Vihreä kitti on Squadron Puttyä (1K).



Lavarakennelmaa ja takapyörien koteloita, materiaalina jälleen styreeni ja osat on hitsattu toisiinsa.



Tässä vaiheessa piti taas vähän sovitella osia yhteen jotta saa itselleen uskoa projektin mahdollisesta onnistumisesta ja tieysti että voi vähän tarkistaa mittojen ja osien sopivuutta toisiinsa. Osista kannattaa tehdä aavistuksen verran liian isoja ja lähestyä sitten hiomalla haluttua marginaalia. Näissä hommissa tuo vähennyslasku on merkittävästi helpompaa kuin ynnääminen.. 

Ns. mock-up kuvat,





Ovet hitsailin kasaan eripaksuisista styreenilevyn paloista, jälleen kerran vaan karusti menetelmällä "kerrosvoileipä":



Lokasuojien kaarissa riitti ihmettelemistä, sain taas kerran tehdä viisi kertaa ennenkuin taivutus onnistui. Käytin paperia apuna saadakseni pituuden istumaan. Kuvassa autossa kiinni oleva osa on keskenään identtinen sen vieressä makoilevaan. Osien evoluutiokehitys voidaan myös lukea kuvasta mutta on se vaan mielenkiintoista tämmöinen taivuttelu.. Tässä meni taas yksi ilta oikein rattoisasti 



Toinen mokkailukuva.. Osat istuvat omaan silmääni ihan mallikkaasti. Lavan reuna on taivuteltu samoin menetelmin kuin lokasuojien levikkeet ja kova katto on leivottu tuosta jo edellä mainostetusta Forex vaahto PVC-levystä.



Tein penkit ja kojelaudan eri tyylejä ja materiaaleja yhdistellen. Kojelaudan mittarit tulostettu ja nopeusmittarin kehä on HPI:n iskarin varaosa.





Hieman tekniikkaa tähän askartelun väliin.. Oikeat Jeepithän ovat lehtijousialustalla ja tietysti tähänkin piti sellainen saada. Pidennytin runkoa pienillä aisanpätkillä (itseltäni ei vielä nuo TIG-hitsailut suju niin tarkasti että lähtisin hienoa runkoa ehdoin tahdoin pilaamaan.. kanttasin kuitenkin aisanjatkot itse  ) ja lehtijouset naputtelin kierrätetystä pakkausvanteesta. Tein ensin yhdellä lehdellä mutta tämä osoittautui aivan liian löysäksi. Lisää lehtiä ja galvanoidusta teräksestä tehty panta pistehitsaamalla alimpaan lehteen kiinni. Riiput sun muut kiinnikkeet olen myös tehnyt omin pikku kätösin jämäpeltien palasista.



Runko akseleineen.



Lehtijousipakat lisälehdin,



Moottori ja alennusvaihde piti luonnollisestikin ja myös tilan pakottamana saada omalle paikalleen konepellin alle. Kanttailin haponkestävästä. 



Servon sijoitin runkoaisojen väliin tälläisellä alumiinista poraillulla ja viilaillulla CMS (chassis mounted steering) palikalla:



Vaatimattomana tarkoituksenani oli saada autosta mahdollisimman tehdastekoisen näköinen, eli ei mitään ruosteista romukasaa kuten Jeepit yleensä tuppaavat olemaan. Halusin myös olla vuosimalliuskollinen (kaikissa meissähän asuu pieni mobilisti..) joten värivalikoima oli myös AMC:n vuoden 1982 mukainen. Valitsin pitkällisen arvonnan jälkeen väriksi Jamaican Beigen jota lähimmäksi osui ihan rautakaupan vaaleanruskea. Pohjamaalina Mastonin harmaa ja kertamaalauksella pintaväri päälle koska muuten joutuu odottamaan viikon verran maalin kovettumista. Suosittelen noudattamaan maalipurkin ohjeita niin ravistamisen kuin kuivumisaikojenkin suhteen.



Maskin kromikehykset on viety eräänlaisen hengitysapulaitteen (romu) virtakytkimistä ja umpionlasit ovat jonkun taskulampun varaosia ja sain ne ystävälliseltä kanssaharrastajalta pienen kyselyn jälkeen! Konepellin ja maalin välissä on ohut kerros spraykittiä joka on myös upea tuote.

Ehkä se pikkuhiljaa alkoi itsestänikin näyttää "ihan hyvältä"



Sitten alkoikin kilpailun aikaraja (1.12.2015) lähestyä ja oli aika liimata homma kasaan. Sitä ennen juottelin vielä kokonaisuuden kannalta ehdottoman tärkeän lavakaaren omalle paikalleen. Materiaalina 8mm putki. Paljoa en ollut ammattikoulun jälkeen juotellut mutta kyllä se pienen harjoittelun jälkeen alkoi taas sujumaan.



Sitten ei kai muuta kuin kori kiinni.. SCX10:n keskipalikan (skid plate) alla on kiinalaista perua oleva 1:1 jakovaihteisto, varsinainen välitystän syntyy Axialin omassa lootassa joka on moottorin kanssa samassa palikassa kiinni. Korin kiinnitys on tehty Forex-levyyn 2.5mm reiät poraamalla ja M3 ruuvilla itsensä kierteyttäen.



Harrastin vielä viimeisenä iltana pientä photoshoppailua teippien kanssa, tulostus tarrapaperille kera mustesuihkun ja pari tarkkaa viiltoa askarteluveitsellä.. Akku kiinni ja eikun menoksi! Hauska ajettava tälläinen jäykkä lehtijousialusta, suosittelen mikäli nelilinkkituenta kaikessa helppoudessaan alkaa kyllästyttää!







Tarrat on tosiaan vähän paksut eivätkä kestä vettä. Toivon että saan vinyyliversiot pian jossain teetettyä!



Kaikkihan rakastavat puskuritarroja,







Sellainen siitä sitten tuli.. Kun ei kaupasta saa niin itse joutuu tekemään! 

Kilpailu itsessään on vielä tuomareiden käsissä, valmiita tuotoksia oli lopulta yhdeksän ja niitä voi käydä ihmettelemässä tuolta Scale Builders Guildista. Myös rc-offi.netin puolella on aiheesta juttua koska lähempänähän tämä lienee offroad kalustoa vaikka mikään crawlerihan tämä ei missään nimessä ole. Myöskään scale offroad kisoihin tällä ei ole mitään asiaa, sen verran hauras on tuo paketti ainakin vielä toistaiseksi.

Toivottavasti miellyttää teidänkin silmää ja ennenkaikkea tahdon kehoittaa teitä, rakkaat kanssaharrastajat, kokeilemaan rohkeasti tätä scalerakentamisen "ihmeellistä" maailmaa. Ja muutenkin.. miksi mennä lujaa kun voi edetä hitaasti. 


Hyvää jatkoa kaikille toivoo,

Heikki