Grasshopperin (http://rc10.fi/index.php?topic=100701.0)  rakentaminen ja ajaminen tuntuivat sen verran mukavilta, että mieli teki lisää. Pihalla Grasshopper tuntui vauhdiltaan ja ajo-ominaisuuksiltaan mukavalta, mutta pari sessiota Lavangon krossiradalla (https://youtu.be/dWeIpbgoO0E) nostivat mieleen ajatuksen, että astetta suorituskykyisempi auto voisi olla kiva lisä. Parasta suorituskykyä saisi epäilemättä hankkimalla nykyaikaisen kilpa-auton, mutta jotenkin nuoruusmuistelun tarve kääntää kuitenkin katseen uudelleen julkaistuihin 80-luvun autoihin.

Muistan 80-luvulla ihailleeni kaverin Ultimaa ja muita hienoja Kyoshon autoja, joita harrastelehdissä ja katalogeissa komeili. Nyt sitten nettiä selaillessa silmiin osui Scorpion, jonka avoin korirakenne jotenkin miellyttää silmää. Tämän Turbo-version kehuttiin olevan vähän parempi, ja se sattui juuri tulemaan kauppoihin uudelleenjulkaistuna. Ajattelin aluksi, että hankin tämän myöhemmin kesällä, mutta tuossa RC Networkin videolla https://youtu.be/Xaajoyl0rkE peloteltiin, että painos olisi jotenkin erityisen pieni, josta sain tietysti hyvän tekosyyn tilata rakennussarjan saman tien.

Elektroniikaksi tulee suunnilleen samanlainen halpissetti kuin Grasshoppereihinikin laitoin. Xcar harjallinen säädin, edullinen metallirattainen servo ohjaukseen ja Trackstar TS4G vastari. Moottoriksi uskaltauduin hankkimaan Tamiyan Sport Tuned 540 -version. Akuksi yritän tähänkin survoa 5Ah 2S-LiPon.

Tämän kanssa pääsen myös kokeilemaan millaista on maalata Lexan-koria. Tähtäimessä jotain samantyylistä kuin tuossa Optimassa: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/07/93/45/079345b7c7ac3578c585557df831f027.jpg

Posti toi paketin tänään, ja ehdin jo rakentamista aloittamaan. Mukavaa ruuvailua ja komeiden alumiiniosien hypistelyä! Kummempia vaikeuksia ei tällaiselle aloittelijalle vielä tullut vastaan. Seuraava vaihe on iskareiden kasaaminen, katsotaan olenko sen jälkeen vielä samaa mieltä.

Tervehdys täältä uudelta foorumilaiselta!

Ajattelin lukea foorumilta, mitä kerrotaan Tamiyan Grasshopperista. Mutta yllättäen haku löysikin vain yhden viestin, jossa auto vähän sivumennen sanoen mainitaan.

Grasshopper oli ensimmäinen radio-ohjattava autoni vuonna 1987. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin ostin toisen autoni, ja sen piti ehdottomasti myös olla Grasshopper!

Näin Grasshopperia mainostettiin 80-luvulla: https://youtu.be/hBaNJm_dTHA
Itse luulen bongaaneni auton joko PienoisMalli-lehden mainoksista tai sitten jonkin harrastekaupan postimyyntiluettelosta. Muistan katselleeni Kyoshon Ultimaa ja Optimaa, Maruin Samuraita ja muita hienoja autoja tietysti myös, mutta Grasshopper oli halvin 1/10 krossarin rakennussarja, jota myös aloittelijoille suositeltiin.

Omaan autooni ostin viritysosana 540-moottorin sekä 7.2V NiCad akun. Radiot olivat kaksikanavaiset tikkuradiot, joiden merkkiä ja mallia en ole onnistunut muistamaan. Luultavasti radio oli Sanwa. Ajamaan teki kovasti mieli, joten auto tuli kasattua vähän hosuen. Se lähti kuitenkin parin päivän ähellyksen jälkeen liikkeelle ja piha olikin kohta melkoisen pölypilven peitossa. Ajoittain auto oli hallussakin, mutta lähti säännöllisesti lapasesta, joten korjattavaa tahtoi ilmaantua. Muistaakseni taivuttelin pellistä ainakin uuden puskurin ja muutakin remppaa oli silloin tällöin. Noin vuoden sudittelun jälkeen auto siirtyi eläkkeelle, kun radiolaitteet siirtyivät RC-liidokkiprojektiin.

Liidokki ei oikein lentänyt sekään, mutta ajatus jäi kytemään. Muutama vuosi sitten herättelin lennokkiharrastuksen uuteen elämään, ja nyt mieli palasi myös autoilun pariin. Hankin siis uuden Grasshopperin. Tällaisista osista Grasshopper rakentui:

Rakennussarja.
http://tamico.de/Tamiya-Grasshopper-Bausatz-58346
Mukana 380 moottori ja ESC. Noparissa ei kuitenkaan tietääkseni ollut LiPolle sopivaa turvakatkaisijaa, joten jätin sen käyttämättä. 80-luvulla Grasshopperissa oli mekaaninen nopeudensäädin!

5Ah 2S LiPo.
https://hobbyking.com/en_us/turnigy-5000mah-2s1p-20c-hardcase-pack-roar-approved-de-warehouse.html
 Tällä akulla tuntuu ajelevan hyvinkin pari tuntia yhtä soittoa. Alkuperäiset johdot olivat turhan paksut tähän käyttöön, vaihdoin tilalle ohuemmat johdot ja Tamiya -liittimen. Nyt johto on helppo liittää ohjaamon kautta ja survoa sitten korin sisälle piiloon.

Halpa harjallinen ESC LiPo-suojalla.
https://hobbyking.com/en_us/hobbyking-x-car-45a-brushed-car-esc.html

Edullinen rattiradio.
https://hobbyking.com/en_us/trackstar-d-spec-ts4g-2-4ghz-4-channel-radio-system-gyro-integrated.html

Matalaprofiilinen ohjausservo. Ostin aluksi normaalin std-servon, mutta sen kanssa akku ei mahtunut sisään.
https://www.hobbylinna.fi/tuote/low-profile-digital-servo-9kg-009/SC-1251MG/

Halusin kokeilla myös Grasshopperin maalaamista omiin väreihin. Malttamattomuus meinaa näin vanhemmallakin iällä vaivata, joten maalaus ei ihan täydellisesti onnistunut. Parin metrin päästä autoa voi kuitenkin ihan tyytyväisenä katsella.

Grasshopperin ajaminen on mahtavaa, vaikka en muusta tiedäkään! Rattiradio, jouheva nopeudensäädin ja muutaman vuoden kokemus lennokin lennättämisestä varmaan nyt auttoivat, niin pääsin aika pian perusjuonesta kiinni. Lapsena en älynnyt tietoisesti harjoitella ajamisen tekniikkaa. Nyt vilkuilin Tamiyan vinkkejä aloittelijoille https://www.tamiyausa.com/articles/r-c-driving-tips-206?article-id=206#.WQo-n_nyht8 ja katselin kisavideioitakin ja jonkinlaisia ahaa-elämyksiä alkoi syntyä. Hommasin parikymmentä harjoituskeilaa, joista teen itselleni ratoja pihamaalle. On hauska huomata vähitellen kehittyvänsä, mutta myös sen että vielä voisi ajaa paljon paremmin. Pari tuntia vierähtää kuin huomaamatta.

Luulisin, että grasshopper on opettavainen auto, koska se on niin huono :). Esimerkiksi jousitus löytyy, mutta vaimennusta ei. Pienelläkin vauhdilla saa ajovirheensä esille.

Ai niin. Tilauksessa on kaksi Grasshopperia lisää. Saadaan jälkikasvun kanssa ehkä joskus kisat aikaiseksi.