Moro,

Tälle aiheelle on hyvä tehdä om säie, joten päätin sen tänne nyt värkätä.

Esitin jo aiemmin melko tiukkaa sääntöä viriosien osalta, siitä syntyneen keskustelun tiimoilta esitän nyt vähän löysempää linjaa.

a) Kuuladfiffi on sallittu kunhan se on säädetty riittävän herkäksi. Sekä ratas ja kuuladiffin pitää toimia niin herkästi, että eturenkaiden ollessa ilmassa toista rengasta pyörittämällä diffin pitää toimia, eli vastakkaisen renkaan tulee pyöriä eri suuntaan moottorin ankkurin pyörimättä. Tällöin ei diffeistä juurikaan tulisi eroja, tai niitä eroja voitaisiin minimoida ja näin kuitenkin kuuladiffin omaavat kilpailijat välttyisivät auton halkaisemiselta diffin vaihdon vuoksi.

b) Öljyiskarit sallittaisiin, minimi maavara olisi kuitenkin 10mm jolloin öljyiskareiden tuoma mahdollisuus maavaran laskemiseen menetetään. Näin iskareiden tuoma etu olisi myös pienempi, mutta iskareita ei tarvitsisi alkaa erikseen vaihtamaan tai hankkimaan mikäli R-mallissa ei niitä vakio-iskareita tule mukana.

c) jousien tulee olla minin vakio jouset.

d) kuulalaakerit sallitaan.

e) alumiiniosat sallitaan mikäli ne eivät muuta auton geometriaa, eli rengaskulmat ja accerman on samat kuin minin vakio osilla. Tällöin ainoa alumiiniosien tuoma etu olisi parempi kestävyys ja sekin lähinnä ohjauspaloissa.

f) Vakiomoottori on ainoa sallittu ja vakiovälityksellä.

g) Kaikki pyörän kulmiin vaikuttavat säädöt on kieletty, eli tukivarsien linkkit eivät saa olla säädettäviä, vaan ainoastaan Minin kiinteämittaiset osat ovat sallittuja.

h) Rengas-asiaa pitää vielä miettiä ja kokeilla, minusta pitoaineiden salliminen on ihan ok juttu jos sillä saadaan renkaat toimimaan kaikilla tasaisemmin. Tällöin rengassarjoista ei tulisi niin suurta eroa tai siitä jos torpan pito on pyyhitty niihin renkaiden pintoihin.

Viriosista siis sallittaisiin periaatteessa kaikki sellaiset joilla ei saavuteta nopeusetua minin vakio-osiin nähden. Minulle toki sopii ihan vakio auto pelkillä kuulalaakereilla höystettynä mutta kaikille se ei sovi ja siksi noissa joissainkin osissa voisi tulla vastaan kunhan niiden tuomia etuja sitten heikennetään kuten se minimi maavara pidettäisiin 10mm ja diffien herkkyys testattaisiin katsastuksessa.

--
Timo Keränen

Moro,

Foorumilaisilla tuntuu olevan osalla vähän puuttelliset tiedot LiPo akuista ja niiden käsittelystä. Lennokkipuolella niiden kanssa on harrastettu jo vuosia ja sieltä löytyy melko hyvää tietoa asiasta. Harvempi täältä kuitenkaan jaksaa lennokit.net foorumia lähteä selailemaan joten laitan nyt tähän lyhyen yhteenvedon joka jokaisen uuden LiPo käyttäjän olisi syytä lukea.

1. LiPo akkua ei koskaan saa ladata laturin millään automaattiohjelmalla. Vaan aina pitää valita oikea LiPo ohjelma johon asetetaan oikea kennomäärä ja latausvirta. Latausvirraksi suositellaan normaalisti 1C eli esim 4800mAh akkua voi ladata 4,8 ampeerin virralla.

2. Jos LiPo akussa on useampia kennoja sarjassa kuten esimerkiksi ajoakuissa on kaksi kennoa 2s akku, ja lähettimen akuissa 3s kennoissa on. Aina, ihan aina syytä latauksen yhteydessä käyttää tasaajaa. Tämä siitä syystä, että jos kennot ovat epätasapainossa ja akkupakettia ladataan yhden kennon tullessa täyteen, yliladataan sitä täyteen tullutta kennoa ja se useinmiten räjäyttää tai särkee kennon. Tasauslaite purkaa täyteen tullutta kennoa sitä mukaan kun laturi ylilataa sitä, joten se pysyy täytenä kunnes muutkin kennot ovat täynnä ja lataus loppuu.

3. LiPo akkua ei koskaan saa purkaa NiMh ja NiCd akkujen tapaan. Jos LiPo akku pääsee tyhjenemään liian tyhjäksi, sen kapasiteetti taisi pudota 25%, joten se heikkenee todella merkittävästi. Sama juttu koskee kännyköiden ja läppäreiden akkuja. Jos ne menee ihan tyhjäksi, niin akut heikkenee radikaalisti.

4. LiPo akkuja saa ladata vaikka se olisi melkein täynnä. LiPo akkuja ei myöskään tarvitse ladata täyteen. Niissä ei ole mitään muistia ominaisuutta kuten NiMh akuissa on.

5. LiPo akut tyhjenee itsekseen pikkuhiljaa. Eli jos LiPo akkuja säilyttää pidempään ilman käyttöä, kannattaa ne ladata täyteen ennen säilytystä.

6. Osa ainakin kännykkäkauppijaista ohjeistaa edelleen kännykän ostajaa pitämään kännykkää yön yli laturissa ensimmäisellä latauskerralla. Siis joku hidaslataus ajatuksena. Ennen aikaan NiCd akuille tehtiin moinen hidaslataus jolla varmistettiin se, että kaikki akkupakan kennot tulevat täyteen. Latausvirran ollessa pieni, ei kyseiset NiCd kennot vaurioituneet vaikka niitä ylilatasi pienellä virralla. Tämä akun tasauslataus selkeästi paransi akun toimintaa. RC-auto puolella ajoakkuja tasauspuretaan sama idea mielessä, eli jos kaikki kennot ovat yhtä tyhjiä niin latauksessa ne tulevat samaan aikaan täyteen. Kennoissa on aina eroja ja siksi nuo uudet laturit jotka lataavat joka kennon erikseen pitävät akusta vielä parempaa huolta. LiPo akuilla ei moista akun hidaslatausta "yön yli" tarvi eikä voi suorittaa. LiPo laturit lopettaa akun lataamisen heti kun akku on täynnä. Koska LiPo akku vaurioituu jos se tyhjenee, niin ei sitä saa tasauspurkaakaan. Akkupaketin kennojen tasapainosta huolehditaan sillä balanserilla jota suosittelen käytettäväksi aina, ihan aina kun LiPo akkua lataa.

--
Timo Keränen

Moikka,

1/10 tounring autoihin on tarjolla eteen joko one-way tai normaali diffi vetoa. Nyt kuitenkin minulle on hiukan epäselvää noiden edut. Se on tullut jo selväksi, että one-wayllä ei voi käyttää jarrua juuri lainkaan koska eturenkaat eivät jarruta. Samasta syystä kaikki mutkat pitää ajaa reippaalla kaasulla jotta auto menisi niissä hyvin, mikäli takarenkaat alkaa jarruttamaan niin huono juttu. Näin ollen tuntuisi selvältä, että diffi edessäkin olisi parempi kuin one-way. Kuitenkin sitä one-waytä käytetään, joten jotain etua sillä pitää olla verratuna diffiin, mitä etua?  Kääntyykö auto kenties paremmin one-wayllä?

--
Timo Keränen

Moido,

Olen tässä aloittelemassa hiukan tätä sähköautoilua ja pitäisi saada otsikon mukainen auto nippuun. Siinä on 90 hampainen isoratas. Kokemus on vain niin vähäistä lajista etten oikein tiedä minkä kokoisella pinioinilla kannattaisi lähteä liikkeelle. Rata on LahdenUA:n sisärata joka on käsittääkseni aika pieni, siis hidas. Ei keuheasti pitkiä suoria. Moottori on 17x2 hiilellinen ja isoratas on tosiaan se 90 hampainen. Laittakaahan joitain suosituksia.

--
Timo

Moro,

Polttisautot on vähän uutta aluetta allekirjoittaneelle ja kiinnostaisi tietää, että suositaanko 1/8 - 1/10 crossi, monsteri ja rata-autoissa metalli vai muovirattailla olevia servoja? Vähän kun itse järkeilin niin ajattelin, että metallirattaat voi olla fiksummat ohjaukseen jottei rattaat pauku servoseiveristä huolimatta. Kaasulla ja jarrulla taas muovirattaiset voisikin toimia ihan hyvin koska niihin ei kulu välyksiä niin nopeasti kuin metallirattaisiin.

Onkos nämä järkeilyni nyt alkuunkaan oikeilla jäljillä vai ei?

--
Timo

Moro,

Olen tässä toteuttamassa yhtä unelmaani ja aloittelemassa kilpailemisen rc-autoilla. Olen mieltynyt noihin touring autoihin ja tuo Prostock luokka on kaiketi nyt minulle se paras sisääntulosarja. Ikää kun on kuitenkin jo 25 vuotta. Aikaisempaa kokemusta rc-autoista ei kauheasti ole, koptereilla olenkin kilpaillut suomessa ja pohjoismaissa neljä vuotta eli sieltä on kokemusta tullut eniten pienoismalleihin. Toki joku autokin on ollut ajan saatossa mutta melkoinen aloittelija tässä hommassa olen.

Kovasti olen lueskellut näitä foorumin juttuja ja vuosien 2003 - 2004 pienoismalleja ja sitä kautta vähän kerätä alkutietämystä. Nimenomaan kilpaileminen on se juttu miksi tähän lähden, talvisin ei kopterilla juuri kisaa ajeta ja kesäisinkin on vain neljä kisaa kalenterissa.

Radio on jo olemassa sekä kopteripuolelle hankittu Simpropin laturi joka varmasti latailee noita auton akkuja siinä missä ilmailupuolenkin.

Autoksi olen ajatellut hankkia tuon uuden Asson TC4:n. Vaikeampi kysymys minulle onkin sitten sellaisen moottorin ja noparin valinta jolla voi kilpailemaan lähteä. En tunne noita sähkömoottoreita kovinkaan paljoa joten vähäinen huoltotarve olisi ainakin alussa suuri plussa. Sen tiedänkin, että sen moottorin pitää olla Prostock luokassa 17 lankainen. Kori rajoitukset ovat vähän auki minulle tuosta luokasta mutta nuo EFRA:n hyväksymät mallit kelpaavat minulle joten siitä ei tule ongelmaa.

Olen antanut itselleni ymmärtää, että ainakaan seuraavan vuoden aikana ei juurikaan ole merkitystä mikä pannu ja mikä nopari siellä autossa on. Eli kunhan nyt opettelisi ajamaan ensikaudella ja tutustuisi kilpailemiseen. Mutta onko joitain moottoreita tai nopareita joita tulisi välttää? Onko jotain erityistä moottoria joka olisi huoltotarpeeltaan pieni kuten joku Orionin V2 moottorit, noista kun ei taida olla kun 14 lankaisia löysimmät moottorit. Vastariksi olen ajatellut tuota GM Racing V4R mallia, siinä on pakkikin jarrun lisäksi ja se voi olla näin alkuvaiheessa joskus ihan hyvä olla olemassa.
 
Sitten se varsinainen kysymys miksi oikein rekisteröidyin ja aloin kirjoittamaan tätä. Millaisella pinionilla tätä Prostock luokkaa kannattaisi lähteä ajamaan? Noita on pinioneita kun on niin suuri valikoima enkä jaksa uskoa, että tuollaiselle 17 lankaiselle moottorille kannattaisi hankkia koko aluetta.

Lisäksi olen ajatellut hankkia akkuja varten tuollaisen LRP:n erillispurkulaitteen. Akkujen liittimiksi olen ajatellut käyttää Groupnerin G2 liittimiä koska nuo ovat käytössäni muutenkin.  Onko nämä liittimet aivan hanurista autopuolella?

Akkuja olen tottunut kolvaamaan itse kasaan joten se ei ole suurikaan ongelma, kopteria kun en millään pistehitsatuilla akuilla aja.

Tuollaisen säätöalustan olen myöskin ajatellut hankkia. Kopteripuolella kun olen tottunut aivan todella yksityiskohtaiseen ja tarkkaan mekaniikan säätötyöhön.

Akuiksi varmaan alkuun riittä pari 3000 mAh NiMh akkua ja sitten yksi tai kaksi 3300 mAh akku?

Niin ja tietysti kaikki vinkit mitä muuta tavaroita kannattaa hankkia ja miten kannattaa lähteä liikkeelle niin ovat tervetulleita. Lahdessa asustelen ja nykyisen tietoni mukaan Lahdessa ei ole nyt mattorataa olemassa mutta eiköhän sekin saada kuntoon siihen mennessä kun minulla auto on valmiina.

Kiitoksia jo nyt kaikille vastaajille. Toivon mukaan tulemme vielä näkemään radalla.

--
Timo Keränen