Toimiiko tämä transponderi

http://www.amainhobbies.com/product_info.php/products_id/4578/n/AMBrc-Personal-Direct-Powered-Transponder

meidän radoilla kisoissa ?

Tuossa mainitaan, että ei toimi vanhan AMB 2.0:n mukaisissa systeemeissä.

Hankin juuri Protoformin Mazda 6 korin, light versiona. Tuossa on takasiivessä valmiina "leikkausviivat" niin, että korkeus on 25mm ja kokonaissyvyys n. 50mm (ylhäältä ja alhaalta erikseen mitattaessa on syvyys hieman lyhyempi -> sivusta katsottaessa muoto on hienan suunnikasmainen). Kokematon kysyy, saako noilla mitoilla ajaa kisaa ? (olettaen, että siiven ylin osa on enintään katon korkeudella)

Jo etukäteen kommentti sen varalla, että noilla mitoille ei saa ajaa kisaa, että käsittääkseni tuo kori on lähes ainoastaan kisakäyttöön tarkoitettu... joten, miksihän "leikkausviivat" on sitten väärässä paikassa...vai onko jossainpäin maailmaa eri mitat siivelle.

Vielä, tuossa siivessä näyttää olevan merkitty paikat pienille aukoille (4 kpl, syvyys n. 5mm ja leveys n. 20 -40mm) kohtaan mistä siipi alkaa nousta ylöspäin. Saako tai kannattaako nuo aukot leikata auki ?

Mielipiteitä, kuinka kannattava hankinta on jonkinsortin säätötyökalu 1/10 sähkö- tai polttituristille, esim tyyliin

http://www.racingfactory.fi/tuotteet/HUDY/109305-Universal-Exclusive-Set-up-System-for-110-Touring-Cars-101018

tai

http://www.racingfactory.fi/tuotteet/HUDY/108255-Hudy-All-In-One-Set-up-Solution-for-110-Touring-Cars-101017

Merkki ei siis tarvitse olla tuo esimerkkinä ollut, mutta tarvitaanko tuollaista ?

Hyviä vaihtoehtomerkkejä saa esittää... tai jos on sitä mieltä, että ei tarvita ollenkaan niin hieman perustelua mikä on sitten se tapa tai väline jolla auto säädetään.

Sanokaas hyviä Lap Countereita (millä saa siis kierrosajat talteen).

Meni juuri LRP:n Spec 2:n kiertokangen alapään laakeri rikki (siis liukulaakeri). Kone jumittui kokonaan. Oli jumittunut niin, että alapään laakeri oli kasaantunut kangen reiän sisään ja pullistui ulos niin, että jäi koko höskä kiinni koneen runkoon. Sain kuitenkin irti sen naputtelemalla mäntään (oli jumahtanut sopivaan kohtaan että kampiakseli pääsi pyörimään alaspäin kun mäntää koputti ylhäältä).

Olen koittanut olla tarkka lämmöistä. Mutta sen huomasin, että alaruuvi on ollut liian kireällä. Tyhjäkäynti jäi liian korkealla kun pysähtyi. Lämmöt ovat olleet siinä 100-110C. Auto on muuten FW-05RR (eli se keppivetoinen...). Motilla ajettu vajaa 3 gallonaa.

Mäntä ja sylinteri näyttää hyviltä. Männän ylälaidassa, topin ja helman liitoskohdassa, ihan pieniä rupuja, muutama (todella pieniä). Sylinteri näyttää aika täydelliseltä.

Kysymys 1: Syy hajoamiseen ? A) kiertokangen alapään laakeri oli vain tiensä päässä ? B) Kone on kuitenkin käynyt liian kuumana ja männän ja sylinterin välinen kitka on ollut sitä luokkaa, että alapään laakeri ei ole kestänyt ? Itse valitsen A:n. Voi olla tietysti myös vielä jokin syy C) ...

Kysymys2: kandeeko vaihtaa muuta kuin kiertokanki ?

ps: sellainen havainto, että tulpan ympärys kannessa ja männän yläpinta ovat hieman rosoisia. Mikäköhän on tehnyt niiden pinnoista tuollaisia ?

Koskee lähinnä 1/10 autoja joissa on foam-renkaat.

Mikä on teillä käytäntö, jos eturenkaat kuluu nopeammin kuin takarenkaat: kuinka ison eron renkaiden halkaisijassa annatte olla enenkuin jotain pitää tehdä ?

Suuri ero etu- ja takarenkaiden halkaisijoissa tarkoittaa pyörimisnopeuseroa etu- ja taka-akselien välillä. Kun 1/10 autoissa ei ole keskitasauspyärästöä, tarkoittaa se, että akselit pyörii eri nopeutta riippuen rekaiden halkaisijoiden eroista. Tämä taas aiheuttaa jomman kumman pään sutimista.

Kommentteja ?

Olen katsellut radiolähetintä USA:n nettikaupoista (esim. Hitec Aggressor SRX). Näyttää olevan taajuus 75MHz yleinen siellä. Onko niin että tuolla taajuudella ei tee mitään kotosuomessa ?

Sitten siellä myydään kyllä 27MHz malleja mutta saako niihin sitten tätä Spectra modulea millä pääsisi eroon kiteistä ? Eikös ainakin Suomessa Spectra modulet toimi pääasiassa n. 40MHz taajuudella (?)

Onko kellään kokemusta RB:n Matrix .12 moottorista ?

Huomasin juuri (kantapään kautta) että kun autostani katoaa radioyhteys, menee kaasu automaattisesti täysille o_O

Mitä järkee...

Eli oleellinen kysymys: miten voin korjata asian niin että kaasu menee mieluummin tyhjäkäynnille kun radioyhteys katoaa ? Auto Kyöstin Inferno 7.5 US Sports 2. Jotain säätöjä näyttää löytyvän myös ohjaimesta...

Minkä lämpöinen tulppa olisi suositeltava kun kone on .28 (kyöstin pata) ja fuilina 25% Big Bang. Ilmeisesti vakiotulppa on aika kylmä (?)

Onkos kukaan vielä hankkinut tätä uutuutta ? Pannu on ainakin kasvanut (.28) ja osia on vahvistettu (teräksiset rattaat). Vahvempi servokin kaiketi. Vois olla aloittelijalle hyvä peli (?)

Paras motti .12 koossa ?

Miten saa vaihteiston yksisuuntalaakerin kestämään mahdollisimman pitkään ?

Pidänkö ilman öljyä vai tuleeko öljytä ? Muuta ?

Mitäs asioita tulee mieleen jos on hankkimassa uutta tehokkaampaa konetta rata-autoon ?

Kyseessä siis olisi perusmokkula GXR-15 koneesta siirtyminen vaikkapa RB:n V12 koneeseen.

Mitä tulee huomioida ? Pärjääkö vanhalla kytkinkellolla ja kytkimellä (kovamuovipalat) ?

Välityssuhdetta nyt varmaan ainakin pääsee rassaamaan. Ja lienee niin, että auton säätöjä saa varmaan myös muuttaa.

Virtausta kuvataan ns. Reynoldsin luvulla Re=u*L/v, missä u on nopeus, L on jokin virtausta kuvaava pituus ja v on virtaavan aineen viskositeetti.

Kun verrataan eri kokoluokan virtaustapahtumia, siis esim. 1:1 ja 1:10 olevien autojen yli tapahtuvaa virtausta, tulee em. Reynoldsin luvun pysyä samana jotta virtaustapahtuma olisi vastaava kummassakin.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos L=4m 1:1 autossa, niin 1:10 autossa se on 0.4m. Viskositeetti v ei muutu mittakaavan muuttuessa. Jäjelle jää nopeus u. Jotta molemmissa tapauksissa Reynolsin luku olisi sama, muutetaan nopeutta niin, että saadaan Re samaksi. Jos esim. 1:1 autolla ajetaan 108 km/h (30m/s), saadaan että 1:10 autolla pitäisi ajaa 300 m/s että virtaustapahtuma olisi sama. Eli 1080 km/h ! Oltaisiin lähellä äänen nopeutta.

Tästä voisi päätellä, että aerodynamiikka ei näyttele suurta roolia 1:10 autoilussa. Ja näinhän se taitaa ollakin koska ei siihen erityisen suurta huomiota koskaan kiinnitetä. Siis esim. kukaan ei juurikaan trimmaa autoaan aerodynaamisessa mielessä huippuunsa, säädä, lisää tai poista siivekkeitä tai kokeile vakavissaan ajettavuuden muutoksia kun vaihtaa erilaisen korin. Asioita joihin todella kiinnitetään huomiota 1:1 kilpa-autoilussa (ja siviiliautoilussa jossain määrin myös).

Silti ilmeisesti olisi väärin väittää ettei esim. 1:10 auton takasiivellä olisi mitään vaikutusta ajettavuuteen. Ilmeisesti huippunopeuksissa pito paranee takasiivekkeen avulla sen verran, että sen voi hyvin huomata. Kilpailutoiminnassa, kun äärimmäisyydet voivat ratkaista, asialla saattaa olla kohtuullinen merkitys.