Huhu kertoo, että radalla olisi ollut majava  Kellään kuvia kyseisestä nisäkkäästä?

Oli siellä toinenkin majava radalla XRS Predatorillaan. Mainittavaa menestystä ei tullut (viimeinen kaikessa mahdollisessa), mutta melkoisesta määrästä tilanteita ei kertynyt romua kuin yksi hajonnut vanne ja kääntöpala. Ennen kisoja olin kuitenkin ehtinyt harjoittelemaan autollani ajamista jopa 4 metriä keittiön lattialla, mutta eipä tainnut riittää harjoitukseksi. "Neloshyppyri" oli minulle niin ylitsepääsemätön este, että olisi voinut suosiolla pyytää nostajat kantamaan auton kyseisen kohdan yli...

Kuvia ajostani en voi tarjota. Kiitos kuitenkin kaikille kisoista.

Tunkki-juttu olikin tarkoitus huumorilla otettavaksi. En minä niin tosikko ole, että oikeasti suuttuisin pikku takaiskusta. Projekti on "hyllyllä", mutta mitäs puuhailen ennen virallisia sääntöjä...

Joo, auton leveys siis on leveimillään noin 240mm, eli aika kaukana 300mm:stä. TGX:n tai TGR:n alustaa ei kuitenkaan ollut tarkoitus käyttää. Auton oli tarkoitus olla Tamiyan 1:8 Alfa 155 (tai Opel Calibra) koria käyttävä itse kasattava viritelmä, jossa olisi Losin 8ightin etu- ja takadiffi, Serpent F180:n (etu)renkaat, saman auton kääntöpalat edessä ja GO:n .28 moottori. Muita hintavia osia en vielä ehtinyt hankkimaan, mutta takapään jousituksessa olisin käyttänyt Mugenin (Serpentin osia halvempia) etukääntöpaloja, vaimentimina ("iskari") Serpentin 710/960:n säädettävät muovirunkoiset, ja äänenvaimentimeksi olin hahmotellut Sirion EFRA 2015-mallia. Autoa olen CAD:n avulla piirrellyt, ja toteuttamiskelpoiseksi todennut.

En minä kapeutta hirveänä suorituskyvyn esteenä näe, mutta siitä on sekä haittaa, että etua.

Noiden Kyoshon SuperTenien sotkemisen Tamiyan 1:8:hin voisi silti lopettaa, sillä ne ovat erikokoisia, eivätkä korit ole vaihtokelpoisia. HPI:llä taitaa olla myös Kyoshon SuperTenin kokoisia autoja. SuperTenien akseliväli on noin 280 mm ja leveys 220 mm. Tamiyan 1:8:eissa mitat ovat noin 300 ja 240 mm. Sen verran samankokoisia ovat, että  jossain päin maailmaa niillä ajetaan samoissa luokissa.

Go:n mallimerkinnästä vielä. Hankin itse moisen, ja mallimerkintöjä tuli kovasti ihmeteltyä.

Eli merkintä on muotoa R2800-zyyxxx

z on siis sylinterikansimalli
M täysin pyöreä ulkomuoto
P ulkoreunassa koneistukset

yy on kannen väri
00 maalamaton alumiini
10 sininen maali
20 musta maali

xxx on takalevyn starttioptio
0SG umpinainen takalevy
HSG vetokäynnistin
DSG käynnistinpääty kuusiokololla
SSG Käynnistinpääty kuusiokololla 90 asteen kulmassa

Lisääkin variaatioita löytynee, mutta nuo ainakin sain selville.

Itse tilasin mallin R2800-M10DSG. Koska vetokäynnistimen poisto oli sallittua, joten en sellaisen sisältävää mallia turhaan tilannutkaan. Jostain syystä tuo kuusiokolo käynnistinpääty oli kaupassani halvin, mutta varmaankin korvaan senkin itse väsätyllä tulpalla. Jos vetokäynnistin nyt lopullisiin sääntöihin tulisikin vaatimukseksi, niin saa sen tuohon lisättyä.

Nettikaupat eivät oikein taida itsekään osata noita mallimerkintöjä, ja eri kansi laatikostani paljastui, kuin olin kuvitellut myynti-ilmoituksen kuvista. Saksalaisissa kaupoissa näkyi jotain epämääräisesti niemttyjä "evo-malleja", mutta moiset saattavat olla Go:n kireämmistä tuotteista väsättyjä.

Tamiyan TGR:t ja TGX:t ovat kai massaltaan (en omista, joten punnitus ei onnistu, mutta ilmeisesti vain runsaat 2kg) tuosta kaavaillusta rajasta kaukana, mutta moottorin vaihto ja läjä lisämassaa silti ratkaisee massan puutteen. Voimansiirto olisi varmaan isommalla koneella kovilla, mutta osia saa yhä...

Juuri tuo Alfa 155 DTM-malli tässä oli kyseessä. Jos se on leveämpi kuin esikuvan mitat skaalattuna 1:8 kokoon, niin ei se mittakaavaltaan voi 1:9 olla.

Tällä hetkellä kaavailin käyttäväni parhaimmaksi katsomani crossi/rally_game/gt -vehkeen voimansiirtoa, valita mittakaavan sopivimman renkaan, ja säätää tukivarsi- ja vetoakselivirityksellä autot leveyden tuohon Alfan koriin sopivaksi. Ei varmasti helpoin ratkaisu, mutta jos tämä sääntöjen puolesta sopii, niin tuollaisen yritän kasata.

Surffailin tarjolla olevia GT-henkisiä rakennussarjoja, ja löysin muutamia. Mielestäni kävin kaikki mahdolliset tunnetut valmistajat läpi.

OFNAn DM-ONE:stä näytti olevan tarjolla RTR-roinan lisäksi rakennussarjat DM-ONE SPEC (1:8) ja DM-ONE PRO TOURING (1:7). Thunder Tigerilta löytyy EB-4 S3 Rally Game. Cronolta löytyi RS03 Rally Game. Losiltakin löytyi yksi jossain määrin GT-henkinen L8IGHT (mutta oikeasti hiekkaovaalille tarkoitettu). Kyoshon GT2:stakin on yksi rakennussarjaversio, mutta siinä tulee mukana Sirio S24T-moottori (hintavahko, listahinta Japanissa vajaa 700e).

Kaikki ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Suurimmat erot lienevät kätevästi säädettävä taka-aurauskulma, jota DM-ONE ja Crono RS03 käyttävät melko samankaltaisena, ja DM-ONEn vaimenninratkaisu keinuvipuineen. Kaikki perustuvat jossain määrin 1:8 crossivehkeisiin. Mallimerkinnästä löytyvä "rally game" tosin tarkoittaa, ettei auto ole tarkoitettu GT-sarjoihin. Sääntöehdotuksen mukaan Thunder Tigerin, Cronon ja Losin laitteet ovat siis pois pelistä.

Näiden lisäksi löytyy myös Tamiyalta 1:8 GT-autoja (TGX ja TGR), jotka tosin eivät ole enää tuotannossa, mutta silti vielä hyvin saatavilla. Näissä on koneena pykälää pienempi, 0.15-kone. Osa osista on thety juuri noita varten, mutta monet osista ovat peräisin Tamiyan 1:10 "muovi-touringautoista". Mutta sääntöehdotuksissa on pottumaisesti tuo "RTR-kappale", jonka vuoksi Tamiyan auto ei kelpaa, koska niitä sai lähinnä rakennussarjoina, eikä sukulaissuussuhdetta löydy M8-autoihin.

Saattaa vaikuttaa jankuttamiselta, mutta edelleenkin kaipaisin vähän hienosäätöä sääntöehdotuksen ensimmäiseen kappaleeseen. Olisi kurja karsia kelvolliset rakennussarjat ainoastaan noihin OFNAn autoihin ja Kyoshon hintavahkoon erikoismalliin, vain lauseenmuotoilun vuoksi. Mikään noista löytämistäni ei varmasti ole muihin nähden mitenkään ylivertainen.

Tässäpä kuva uusimmasta hankinnastani, eli 1:12 Tamiyan 935 Porschesta (#57104). Porsche saapui viime viikolla Japanista, ja saattaa olla ensimmäinen Suomessa. Takalokasuojien vauhtiraidat olivat kyllä melko haastavat saada siististi paikoilleen (eivätkä siis täysin edes osuneet). Kuvaan on myös mahtunut vertailun vuoksi Lancer Evo IV sekä kevyesti käytössä rähjääntynyt Mini.

Vastauspa löytyikin näemmä vahingossa, Centax-III:ssa on eri hammasväli kuin Centax-II:ssa.

Tämä saattaa vaikuttaa vähän hölmöltä kysymykseltä, mutta älkää takertuko tämän järkevyyteen. Tässä on eräs jännä kokeilu meneillään.

Miten mahtaisin saada pidennettyä Serpent 710:n välityssuhdetta selvsäti pidemmäksi? Autossa on alkuperäinen Centax-kytkin paikoillaan. Laskuni mukaan autossa on Serpentin omilla osilla välityssuhteen edessä ykkösvaihteella 5,91-6,39 ja toisella 4,57-4,83, sekä takana vastaavasti 6,02-6,51 ja 4,65-4,91. Välityssuhde pitäisi nyt jollakin konstilla saada muutettua arviolta 20-30% pidemmäksi (eli "pienemmäksi"). Pikaisesti laskin, että saisin välityssuhteen pitenemään 18-27% pidemmäksi, jos käyttäisin 960:n vaihteiston rattaita. Äkkiseltään manuaaleista vertailemalla näyttäisi, että osat olisivat vaihtokelposia. Pienenä miinuksena moottori kuitenkin siirtyy taaksepäin, ja jonkinlaista ahtautta saattaa moottorin ympärillä syntyä. Hihnapyörien vaihtaminen voisi olla toinen keino, mutta rattaiden vaihtaminen vaikuttaisi kätevämmltä. Tietääkö kukaan mahtavatko 960:n osat olla todellakin sovitettavissa 710:iin?

Mini tuntui menevän radalla ihan kivasti, mutta servo saverini antautui parin kierroksen jälkeen, ja ajot jäivät kesken. Harmi, ettei paikalla olleilta kauppilailta löytynyt sopivaa varaosaa.

Sain eilen messinkirattaan (muovisen tilalle) servoon, ja illalla servo olikin jälleen käyttökunnossa. Ensi viikoksi on taas Mini ajokunnossa.

Huomasin servoa irtonaisena pyöritellessäni hassun ominaisuuden HPI:n rattiohjain-vastaanotin -yhdistelmästä. Jos käänsin rattia nopeasti oikealle, servo pyörähti sukkelasti äärireunaan, mutta toiseen suuntaan nopeasti kääntämällä servo pyörähti äärilaitaan, ja kääntyi sieltä samantien muutaman asteen takaisinpäin. Tämä tuntui toistuvan aina vasemmalle reunaan asti nopeasti kääntäessä. Futaban ohjaimella servo toimi normaalisti. HPI:n ohjain on "kiinalainen" halpamalli, joten kaipa tämä on vain hieno "ominaisuus".

Ne ovat hieman erilaisia signaalin modulointitekniikoita. PPM (Pulse-Position Modulation) on oman ymmärrykseni mukaan tavallisin digitaalisetn signaalien lähetysmuoto, ja tuo HRS (High Response System) Futaban oma kehitelmä (jota tosin Spektrumin laiteetkin taitavat käyttää), jota ei suositella käytettäväksi kuin Futaban omien digitaaliservojen kanssa. Joku signaalinkäsittelyyn enemmän perehtynyt saattaisi tietää miten tuo HRS tila poikkeaa PPM:stä, mutta karkea veikkaus olisi, että asentosignaalia lähetettäisiin servoille jotenkin poikkeavalla taajuudella. Ainakin mainosesitteiden mukaan HRS:llä signaalin viive vastaanottimelta servoille pienenisi alle puoleen PPM tilan aikaan verrattuna.

En ole ohjainta vielä edes kokeillut HRS:nä, koska en satu vielä omistamaan yhtään Futaban digitaaliservoa, jossa tätä olisi uskaltanut kokeilla. Mielestäni tuo ohjain onkin sitkäesti näyttänyt aina PP:tä ruudulla.

Melkein sulkisin nuo BEC-ongalmatkin pelistä (Tamiyan TEU-101 on siis autossa nopeudensäätimenä), sillä servon kaikki sähköiset osat olivat kunnossa, jos ei potentiometrin mekaanista jämähtämistä lasketa.

Täytynee varmaan yrittää herkistellä potentiometrin runkoa öljykylvyllä, ja ankaralla edestakaisin pyörittelyllä. Tuohon servoon näyttää olevan tarjolla Airtronicsilta muovirattaan korvaava messinkiratas, joka ei varmaan ihan heti pääse hajoamaan, mutta muovinen on ilmeisesti servon "sulake" pahaa iskua varten, joten mahtaako messinkirattaan kanssa hajota jotain pahempaa?

Hajonnut servo on siis Airtronics 94357 (Sanwa ERG-VR) ja auto melko vakiokuntoinen Tamiyan M-03 Mini.

Olin tänään harjoittelemssa Minillä ajamista Järvenpään mattoharjoituksissa, mutta ajot keskeytyivät yllättäen ohjausservon pyörähdettyä jumiin toisen laitaan. Olin muutamaa kierrosta aiemmin törmännyt autolla seinään viistosti keula edellä, mutta autossa on Minin vakio servo saver, joka on jo alkanut käymään hieman lepruksi, mutten ole vielä tehnyt edes nippusidevirityksiä. Servon kiinnityskin on löystynyt toistuvasti kesken ajon, joten en siis huolestunut kontaktista seinään.

Jahka ryhdyin purkamaan servoa, niin huomasin heti, että kääntökulmaa tarkkaileva potentiometri oli todella jäykkä kääntää. Ulostuloakselin ja potentiometrin välissä oleva pieni muovinpalakin oli muuttanut jonkin verran muotoaan. Tarkempi tarkastelu paljasti, että myös rattaiston ainoa muovinen ratas oli kärsinyt jonkin verran vauriota, mutta hampaat olivat silti jossain määrin jäljellä. Avasin myös potentiometrin, mutta sisältäkään ei löytynyt mitään ihmeellistä. Messinkiakseli ei vain suostunut pyörimään kevyellä voimalla alumiiniholkissaan (akseli ruuvipuristimeen, ja sormin kiinni potentiometrin rungosta). Voitelu ja suurempiin kulmiin pyörittely vain pahensi tilannetta.

Rattaita ainakin näytti olevan tarjolla varaosina, mutta potentiometriä en heti löytänyt. Mikä ihme tuon potentiometrin on oikein mahtanut jumiuttaa, ja miten tuo servo on toiminut tähän asti aivan hyvin? Kastumisen aiheuttama korroosiojumiutuminen tuli ensiksi mieleen, mutta servossa ei näkynyt mitään kostumisen merkkejä.

Itse olen tilaillut sekalaista rojua sekä Genki Dori Dorista, että RC Martista, ja olen aina maksanut ostokset luottokortilla (Visa). Tänään saapui juuri paketti jälkimmäisestä kaupasta. Minä en ainakaan keksi mitään kummoista valittamista kummastakaan (kerran onnistuin tosin tilaamaan korin, jota ei enää varastosta löytynyt, mutta löysin tilalle toisen valikoimasta). Kovimpien pihistelijöiden kannattanee myös tarkistaa RC Martin ebay-kauppa (http://stores.ebay.com/Dinball), sillä siellä tarjolla olevat tuoteet ovat yleensä vielä vähän pääsivua halvempia, mutta valikoima on vähän suppeampi.

Tämä meni nyt vähän mainospuheeksi, mutta kysytään nyt yksi mielipidekin. Onko näkemystä mikä mahtaisi olla drifting-käytössä hyvä caster-kulma?

Tähän ei varmaan mitään absoluutisen oikeaa lukuarvoa ole, koska renkaan muoto ja kovuus, sekä alustan muu geometria varmasti vaikuttaa tähän. Tilasin itse TB Evo IV:ni c-palat 2 asteen caster-kulmalla, mutta vaihtoehtona olisi ollut myös 4 astetta. Oma arvioini oli siis, että kovalla drifting-renkaalla pienempi kulma olisi hallittavuuden kannalta parempi, mutta käytännössä en pääse tätä testaamaan, koska vain 2 asteiset löytyvät. Mahtoiko arvioni mennä väärin?