Luokkaan SC2-10 numerolle 16 Hannu Luomanen.

Jotain häikkää on ollut tänään ilmoittautumisissa, ei ole onnistunut. Tästä linkistä pitäis nyt päästä: =bkg&dId[E]=53598&pLa=en]https://www.myrcm.ch/myrcm/main?hId[1]=bkg&dId[E]=53598&pLa=en .
Siellä ei näy tähän mennessä ilmoittautuneet (32) tällä hetkellä, mutta työstän sitä asiaa ja nimet on ainakin vielä tallessa. SC2-10 luokka kaipaa vähän hitaampiakin kuskeja paikalle, ettei mun tartte yksin ajella!

Edit: no ei näköjään onnistu multa tuo linkin julkaiseminen: AP:n julkaisema linkki alla toimii, tapahtuma jonka ID on 53598 on se oikea

Kun ei nyt moneen päivään ole ilmaantunut varsinaista kokemusasiantuntijaa niin spekuloidaan nyt vähän. Varovasti arvioisin että kestää materiaalina kyllä. Mutta nylon myös joustaa, joka voi olla ongelma. Jäykkyyden saavuttamiseksi pitää kappaleen mittoja kasvattaa yleensä melko reilusti, kovin hienovarainen hifistely jäykistemuodoilla ei välttämättä riitä. Eli tilanpuute voi tulla ongelmaksi monissa osissa.

Itsellä RC-harrastusta 2010-2013 (SC10-2 luokka) ja 3D-tulostusharrastusta 2015- (MiniFactory 3-tulostin, PLA-muovia ja Taulmanin nylonia olen käyttänyt), mutta en varsinaisesti ole auton osia tehnyt.

No niin, poika innostui heti tuosta rataprojektista ja tekeminen alkoi. Blender on meille molemmille outo. Linuxia ja Windowsia on käytössä tarpeen mukaan, virtuaalikoneessa ja natiivisti. Pakkaset pistää omakotiasujaa vähän survival-moodiin parhaillaan, ja muitakin projekteja on, mutta eiköhän tässä talven mittaan jotain konkreettista saada tälläkin saralla aikaiseksi.

Joko ny? Hyvä että tiedotit. Täällä tilapäisesti jalkapuolena ja 1:1-auton ajokiellossa muutaman viikon, jää talkoilut (tälläkin kertaa, tosin nyt ei tiedon puutteesta) väliin. Ilmestyn sitten kesämmällä paikalle ja voinen tulla kisoihin hengailemaan seuran nostajaksi tai jotain.

Epäilen, kun kesällä ja syksylläkin oli aika hiljaista. Itsellä ei ainakaan ole kalusto siinä asennossa että lähtisin.
Niin, kyllä sinne sähköt tulee että aggrekaattia ei tarvi.

Kiitokset puuhamiehille hyvästä radasta. Uusi profiili oli itselleni jotenkin mieluisampi kuin edellinen. Omat ajot jäi ikävä kyllä pariin akkuun, kun tuli liian pahaa vauriota (pohjalevy keulasta poikki). Kaveri jolta lainasin kolvia kerkesi jo häipyä kun jätin kolvin jäähtymään ja unohdin asian hetkeksi. Kolvi jäi Volvospeden haltuun joka lupasi jemmata sen kerhon varastoon lukkojen taakse, kiitokset lainasta ja anteeksi! Sain sen juotoshommankin hoidettua auttavasti, vanhoilla tinoilla.

Voisin tulla, onhan kerhoilta. Pitäis oleman kalustoakin tuohon nopariin, riippuu versioista. Saattaa mennä kuuden tienoille. Mulla on avain takaporttiin, jos ei etuportti ole auki.

Edit 3.9.: pääsen ehkä aikaisemmin, viiden jälkeen.

Pihakäytössä kotitarveradalla ja sudittelussa olen päätynyt siihen, että hyppyrin minimileveys 1:10 skaalalle (Slash 2WD) on 120 cm. Siihen voi jo ajaa lujempaa ja myös vähän huonosta kulmasta ohjaten ilman että tarvitsee kovasti jännittää että osuuko rampille vai ei. Ja kaupan vanerilevyt on normaalisti tuon levyisiä.

Sähköpuolella itsekin pelkästään, mutta sen verran mitä olen tuota nitropuolta seuraillut erinäköisissä tapahtumissa ja foorumilla niin: kunnolla kun tekee niin konetta esilämmitetään ennen käynnistystä sähköllä tai kaasulla, ja polttoaine-ilmasuhteen säätö on edelleen neuloilla kiinteästi asetettava, ja kun se riippuu lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ties mistä moottorin ja polttoaineen ominaisuuksista niin on käytännössä jokaista ajopäivää varten tarkistettava ja säädettävä moottorin käynti kohdalleen. Tässä vaiheessa sähköautolla on jo hyvinkin ensimmäisen akun ajanut.

Takavetoisilla 1:10 skaalan autoilla ajelee yhdellä 5000-6000 mAh akulla n. 20-35 min, riippuen kaasusormen raskaudesta. Nelivetoisilla ehkä sitten vähemmän, vähintään tuo 15 min nyt kumminkin kaikilla järkeväntehoisilla seteillä. Yhtä takavetoista autoa kohden kun on kaksi akkua niin pärjää, kolmella akulla pärjää oikein hyvin. Lipo-akut ei lämpiä juurikaan, ei niissä ole samanlaista ilmeistä jäähdyttelyn tarvetta kuin NiMH-akuissa. Eli 2WD-auto kolmella akulla + oma korjaus- ja säätötoiminta + verkkovirtaa tai auton 12 V akku + asiallinen lipo-laturi 5 A antoteholla + omat lepotauot, muiden ajovuorot radalla tms., tarkoittaa että käytännössä on mahdollista ajaa vaikka aamusta iltaan.

Rahaa sähköpuolen 1:10 skaalan 2WD -autolla aloittamiseen kannattaa varata n. 600 €, siinä on lipo-laturia, pari akkua ja muutama työkalukin jo mukana eikä tartte minkään tarvikkeen kohdalla tilata honkongista sitä halvinta. Harjaton moottoritekniikka kannattaa laittaa heti kättelyssä, hiilikoneisiin ja -säätimiin ei euroakaan.

Ilmoittaudun täältä Kauhavalta. Nyt on kisailuharrastus tauolla, mutta vois sitä ehkä jotain kantaa ottaa ja joskus käydä paikan päälläkin. Olen viime vuonna kiertänyt melkein kaikki Suomen sähkökrossi ulko- ja sisäradat SC2-10 luokan hännillä kisaillen, joten radat on kyllä tuoreessa muistissa. Tuo tuulipointti tulikin jo esille, etenkin juuri tuuppicorrit kärsii tuulesta eniten. Eli jotain puskaa kasvamaan alueen reunoille tuossa paikassa ehkä, tai tiivistä aitaa. Tai varikkoalue tuulen puolelle. Tai sitten vaan hyväksytään paikan mahdollinen tuulisuus. Tuulelta vasiten suojattua ulkorataa ei Suomessa taida olla missään, paikat on valiintuneet muilla ehdoilla. Oulun/Kiimingin Mäki-Hannuksessa taisi olla rata parhaiten tuulensuojassa. Metsän katveessa ja verkkoaita ympärillä.

Ajajakorokkeen sijainti mielellään niin ettei tartte vasta-aurinkoon tiirailla iltapäivällä ja illalla kun porukat yleensä joutaa radalle. Ja pääsuora ja tärkeimmät hyppyrit suurinpiirtein ajajakorokkeen suuntaisesti. Ajajakorokkeelle mittaa sen verran että kymmenkunta kuskia sopii ja pystyy kukin vähän valitsemaan paikkaansa.

Kaikki radat on olleet erilaisia ja omanlaisiaan. Joka radalla on ollut jokin "ongelma", jos niin haluaa nähdä, josta on ollut haastetta kisaajille. Kärjessä on kuitenkin ajettu aina tiukkaa kisaa, eli haasteet ei ole olleet ylivoimaisia. Ei muuta kuin mallaamaan miten rata kulkee. Itse olen haalinut halpoja ruokalautasia ratamerkeiksi, niillä on helppo tehdä suunnitelmaan muutoksia tai perustaa tilapäisratoja sorakentille.

Ei haittaa ABC johtojen sekoitus sensorittomassa systeemissä, oletan että et ole vxl-3s:ään sensorijohtoa kytkenyt. On juurikin hyvä kytkeä johdot niin että saa moottorin pyörimään oikeaan suuntaan  !

jos meno tökkii täyskaasulla niin virta ei riitä. Joko akku ei anna sitä mitä moottori/nopari pyytää, tai jossakin on huono liitos (pieni tehollinen poikkipinta-ala, tavalla tai toisella) joka rajoittaa suurempien virtojen kulkua. Silmämääräistä tarkastelua, lämpöjen tunnustelua liitoksista ja palaneen käryn haistelua suosittelen. Ongelma voi olla myös akun sisäisissä liitoksissa, eli toisella akulla pitää kokeilla.

No niin, aloitetaanpa kisaraportit täältä tuuppiluokan perältä  . Eli ei ole ollenkaan huonot fiilikset kehnosta päivän kokonaissijoituksesta huolimatta (joo, viimeinen...). 4 finaalikierrosta oli hieno juttu jo sinänsä. Kun lisäksi porukka tuupin C-finaalissa oli todella tasainen, oli oikeastaan joka minuutti todellista kilvanajoa joko jonkun perässä tai sitten karkuun yrittäen! Oma kalusto kesti ja erätulokset paranivat päivän mittaan, vaikka sijoitukset eivät. Rataprofiili ja pinta olivat loistavat, ja erityismaininta tuplashikaanin ystävällisistä kanttareista joita saattoi jopa koskettaa kaatamatta autoa. Järjestelyt oli toimivat ja tuomaritkin näkivät melkein kaiken. Kiitokset kaikille!

Kiitokset taas mukavasta harrastuspäivästä kaikille osallisille, täältä tuupin D-finaalin hänniltä. Tuloksia tässä syynäilen (kiitos niistä), vajaan kahden kympän erolla ratkesi näköjään viides sija D3-finaalissa edukseni. Eli kilvanajoa oli havaittavissa, mitä lähdin hakemaankin. Oma päänahkani taas matkasi Tammisaareen (Albin) ja Lahden suuntaan (Aleksanteri). Pojat olivat kyllä ajoittain tavoitettavissani, mutta kun ei vaan oma hermo pitänyt... Ajoittaista tappavaa tasaisuutta oli kyllä omassakin ajossa havaittavissa, se oli uutta joten tyytyväinen olen. Harjoittelu VirtualRC:ssä on tuottanut tulosta.

TeamC (Ansmann CORE) kesti hyvin, ei teknisiä keskeytyksiä koko päivänä.

Voi perhanan perhana!

Tuossa pihalla ajellessa kokeilin miten tuo carnage kulkee 3s lipoilla ja muutaman suoran jälkeen rupesin ajelemaan normaalia suditteluajoa niin auto rupesi tuntumaan erittäin tehottomalta ja diffit raksutti kun

...


Mahdollisesti nopari palanut?
onko edes mahdollista että moottorissa on jotain vikaa?
entäs akku, voiko enää käyttää tuota mikä ei pullistunut mutta muovit vähän repeillyt johtopäästä ja tinaukset näkyy...

Että ketuttaa kun uusi auto ja uudet akut   
E:akut oli 25c ja 2200mAh

Nopea apu kokeneemmilta olisi nyt tarpeen!

Liikaa tapahtumia pienelle ihmiselle kerralla selvitettäväksi, mutta yleiskuva on että nyt yritetään vähän liikaa tehojen ym. suhteen, mikä johtaa ylilämpöön tai voimalinjan hajoamiseen. Tiukka ja lämpöeristävä suojapussi (kuten kuvissasi?) pahentaa asiaa. Maltillisempi akku (2S tai NIMH) kehiin. Mahdollisimman lyhyt välitys (= pieni pinioni ja suuri spurri) 3S-lipolle ja liukuesteillä varustetuille pyörille. Kevyempää kaasusormea. Pyöriihän kaikki vapaasti? Akkua voinee käyttää jos ei ole pullistunut tai sulanut. Kannattaa teippailla reiät umpeen. Noparista voi kärytä komponentteja niin että se vielä toimii jotenkin mutta toimintoja, esim. pakki, rupeaa puuttumaan tai liikkeellelähtö takertelee. Tässä aluksi, muut voi jatkaa...

Edit: Vielä: ensikokeiluissa isoilla jännitteillä ym. riskiuutuuksilla kannattaa ajaa vain hetki (minuutti tai pari) ja tutkia minkä verran moottori ja nopari lämpenee. Jos alkaa tuntua että lämmöt menee reilusti yli 60 asteen, kannattaa muuttaa jotain tai todellakin rajoittaa se ajoaika kerralla muutamaan minuuttiin.