Teemu hävisi täpärästi paalun. Jos Spashett ei olisi onnistunut viimeisellään, Teemu ja Rheinard olisivat olleet tasapisteissä, Teemun eduksi.

Krisu teki uskomattoman suorituksen: B-finaalin kolmas lähtöruutu! Hänen tuloksensa viimeisessä alkuerässä oli kierroksen viidenneksi paras.
Toivottavasti oman FT-sarjamme konkarit ja lajin silmäätekevät pikkuhiljaa alkaisivat oppia antamaan tilaa tälle "Big Christerille", kuten häntä Keski-Euroopassa kutsutaan. Säännöissäkin muuten sanotaan, että nopeammalle annetaan alkuerissä tilaa ;-)

Myös Arin suoritus oli mahtava - onnea!

Tilanne kaikkien alkuerien jälkeen, 3/6-laskennalla:

1    Marc Rheinard    462 [(0) (57) (151) 155 155 152]
2    Teemu Leino    461 [155 (68) (0) 153 153 (153)]
3    Andrew Moore    458 [151 155 (0) (146) 152 (141)]
4    David Spashett    458 [152 151 (0) (147) (139) 155]
5    Jonas Kærup    454 [150 153 (0) 151 (147) (144)]
6    Juho Levänen    452 [149 152 (0) (148) 151 (145)]
7    Andreas Myrberg    448 [(142) 149 147 152 (142) (147)]
8    Chris Grainger    446 [(144) 148 (0) (139) 150 148]
9    Viktor Wilck    446 [(0) (146) 149 149 148 (146)]
10    Thomas Pumpler    445 [(139) 145 (120) (143) 149 151]
11    Steen Graversen    444 [153 (0) (134) 150 141 (135)]
12    Ben Cosgrove    438 [146 150 (60) (138) (140) 142]
13    Christer Andersson    434 [(137) 144 (94) 140 (132) 150]
14    Hubert Hönigl    430 [(138) 147 (135) (0) 143 140]
15    Pelle Martin    430 [(140) 143 (0) 141 146 (138)]
16    Joel Myrberg    429 [145 142 (132) 142 (138) (47)]
17    Dirk Wischnewski    428 [143 140 (66) 145 (126) (122)]
18    Jonas Andersson    425 [(74) (52) 142 (79) 144 139]
19    Alexander Hagberg    422 [(73) 136 (98) (135) 137 149]
20    Andy Krämer    416 [(117) 139 (81) (133) 134 143]
21    Loic Jasmin    414 [(50) (90) 155 127 (125) 132]
22    Ronald Völker    414 [(64) (0) 125 144 145 (74)]
23    Sakke Ahoniemi    412 [148 (56) (126) (105) 128 136]
24    Kevin Brunsden    408 [141 (67) (72) 134 133 (127)]
25    Olly Jefferies    408 [135 (128) (0) 137 136 (129)]
26    Simo Ahoniemi    405 [(0) 137 141 (50) 127 (114)]
27    Adam Rogers    403 [(130) 138 (115) (112) 131 134]
28    Johnni Nielsen    403 [132 (50) (106) 136 135 (130)]
29    Ari Salminen    402 [(69) (109) 148 (117) 129 125]
30    Cyril N'Diaye    395 [121 122 152 (72) (120) (67)]
31    Koen Joosens    393 [(67) (121) (122) 130 130 133]
32    Johan Eskildsen    391 [136 129 (96) 126 (108) (109)]
33    Tommi Torikka    388 [125 131 (0) 132 (0) (72)]
34    Aurelien Trehout    384 [(98) 111 153 (68) (0) 120]
35    Rene Kölbl    384 [124 (112) (82) 129 (116) 131]
36    Michal Nemecek    382 [(92) 116 140 (62) (85) 126]
37    Andy Childs    379 [128 130 (0) 121 (117) (45)]
38    Patrick Jespers    377 [(63) 134 (58) 125 118 (112)]
39    Jeremy Delalondre    375 [112 (110) 150 (107) (0) 113]
40    Sebastian Witt    372 [(86) (78) 146 111 115 (110)]
41    Martin Ring    371 [127 135 (0) 109 (92) (107)]
42    Alexandre Laurent    370 [132 (101) (79) (0) 110 128]
43    Glenn Doman    366 [129 126 (62) (110) 111 (101)]
44    Michal Bok    365 [134 (95) 112 (93) 119 (98)]
45    Patrick Gassauer    364 [(42) 120 121 (116) (105) 123]
46    Gunther Van Staey    359 [(57) 119 (103) (99) 124 116]
47    Tony Vredenberg    359 [122 (105) (108) 120 (112) 117]
48    Frederic Van Eylen    358 [(70) (0) 131 (104) 122 105]
49    Matthias Meier    357 [108 (96) 143 (0) (100) 106]
50    Soeren Boy Holst    357 [118 (115) (111) 124 (109) 115]
51    Joe Streff    354 [116 (102) 124 (86) 114 (108)]
52    Manuel Henriet    353 [101 107 145 (100) (70) (60)]
53    Rob Hughes    353 [109 (104) 123 (91) 121 (99)]
54    Markus Eder    347 [107 117 (0) 123 (55) (0)]
55    Mischa Kroos    347 [(71) (0) 105 (96) 123 119]
56    Pauli Helin    347 [(99) (106) (67) 122 107 118]
57    Thomas Plank    345 [(93) (79) 137 (0) 97 111]
58    Sebastian Trzaska    342 [115 124 (75) 103 (0) (103)]
59    Bart Wubben    341 [(78) (94) (69) 118 99 124]
60    Philipp Huber    338 [(0) 132 91 115 (53) (91)]
61    Frode Skauen    337 [110 (86) 138 (0) (0) 89]
62    Sebastian Lein    337 [119 114 104 (65) (101) (97)]
63    Martin Hudy    336 [(0) 125 80 131 (79) (48)]
64    Helge Johannessen    335 [(56) 127 118 90 (64) (0)]
65    Vesa Yli    331 [111 118 (101) 102 (65) (44)]
66    Václav Strupek    329 [100 (97) 127 (67) (0) 102]
67    Søren Lorentzen    327 [113 108 (85) 106 (59) (70)]
68    Sacha Lnenicka    324 [(66) (80) 113 113 98 (95)]
69    Chris Ashton    322 [133 (48) (77) (83) 104 85]
70    Ken Flydal    322 [(53) (59) 107 119 (94) 96]
71    Joni Mielonen    321 [102 (42) 116 (94) 103 (53)]
72    Jilles Groskamp    320 [147 (45) 114 59 (57) (0)]
73    Ronny Lnenicka    319 [(81) (43) 90 108 (75) 121]
74    Mario Eder    317 [(52) (41) 130 97 90 (49)]
75    Philippe Vialla    316 [103 99 (0) 114 (0) (77)]
76    Zrinoi Dodig    314 [(82) (89) 133 (70) 89 92]
77    Mateo Antonio    312 [97 76 139 (56) (68) (41)]
78    Markus Fost    311 [(55) (40) 117 128 66 (0)]
79    Nick Joosens    310 [104 (65) 110 (78) 96 (94)]
80    Tatu Rintamäki    309 [(54) (60) 144 92 73 (0)]
81    Malin Hanisch    303 [88 (77) 129 (64) (77) 86]
82    Jerõme Carpentier    302 [114 84 (73) (57) (0) 104]
83    Harris Katikas    301 [85 (82) 128 (0) 88 (43)]
84    Juraj Hudy    300 [123 (47) 92 85 (0) (61)]
85    Søren Eskildsen    295 [(94) 98 97 (95) (82) 100]
86    Jim Johansen    293 [(51) 75 136 82 (63) (0)]
87    Christophe Jadot    293 [(83) (81) 99 101 93 (71)]
88    Mathias Larsson    290 [126 (61) (63) (58) 84 80]
89    Michael Praest    287 [(48) 113 (76) (0) 86 88]
90    Leopold Höfling    284 [80 85 119 (71) (80) (76)]
91    Bastien De Marco    280 [96 (0) (83) (80) 91 93]
92    Andrea Nerone    278 [(0) 88 (0) 88 102 (57)]
93    Caspar Morgen    274 [60 133 (0) (54) 81 (46)]
94    Eder Erwin    274 [95 92 (57) (53) (83) 87]
95    Ivan Laptev    273 [(45) (54) 87 (66) 113 73]
96    Alfred Widmark    273 [(79) 103 86 (63) (60) 84]
97    Francesco Martini    273 [84 91 (59) 98 (54) (66)]
98    Federico Sala    269 [120 87 (0) (51) 62 (56)]
99    Endre Stensen    265 [106 (51) (68) (0) 69 90]
100    Martin Sørensen    262 [(59) (44) 109 84 (0) 69]
101    Michael Ravn    262 [90 (63) (71) 77 95 (52)]
102    Steffen Leinburger    260 [(0) 123 0 (0) (0) 137]
103    Christopher Delves    257 [105 (66) (65) 73 (0) 79]
104    Nick Nikolakopoulos    256 [87 (72) (0) 87 (78) 82]
105    Walter Pollet Villard    255 [91 100 64 (0) (0) (0)]
106    Drazen Merkas    255 [77 (69) 89 89 (0) (62)]
107    Gilles Choque    253 [75 (73) 102 76 (0) (68)]
108    Toni Rheinard    247 [(0) 141 0 (0) 106 (0)]
109    Konstantinos Zacharopoulos    243 [76 74 93 (55) (0) (63)]
110    Delibie Pascal    243 [89 71 (56) (0) (0) 83]
111    Alexander Andersson    243 [(58) (39) 88 81 74 (64)]
112    Silvester Dam    243 [(43) (53) (0) 75 87 81]
113    Robin S Nordlie    238 [(46) 62 100 (49) 76 (59)]
114    Antonis Antoniou    233 [(68) 84 (0) (0) 71 78]
115    Lopukhin Artem    230 [61 (46) 95 74 (56) (51)]
116    Damir Kolarevic    215 [(49) (49) 74 69 72 (58)]
117    Jadran Dimic    207 [62 (0) 78 (61) 67 (54)]
118    Vegard Fjell    200 [(0) 58 84 (47) 58 (55)]
119    Stig-Ove Alstad    186 [(47) 64 70 52 (0) (0)]
120    Marc Fischer    176 [(44) 55 61 60 (0) (50)]
121    Mateo Juansi    174 [65 (0) (0) 48 61 (42)]
122    Troels Troelsen    165 [72 93 0 (0) (0) (0)]
123    Braga Miguel    135 [(0) 70 0 (0) (0) 65]
124    Daniel Ferreira    75 [(0) 0 0 (0) (0) 75]

Edit: Ylimääräiset, kirjasinyhdistelmistä johtuvat hymiöt poistettu hyvän vihjeen avulla - kiitos.

Fantastisia kuvia!

Nykyisin melko runsaankin kuvatarjonnan voisi kovasti toivoa kehittyvän tähän suuntaan: vähemmän mutta laadukasta. Edellä olevat rallikuvat ovat todella upeita esimerkkejä!

Aiemmin paljon kuvanneena tiedän, että hyviä otoksia ei synny helpolla eikä paljoa. Jokaista edes jotenkin hyvää kuvaa kohti tulee väistämättä paljon huonoja. Ja ne huonot täytyy vain kylmästi raakata pois, ainakin julkisesta esittelystä, vaikka ne kuvaajalle itselleen olisivatkin arvokkaita.

Hyvien tilannekuvien kyttääminen edellyttää kärsivällisyyttä, ne eivät tipahda eteen tilaamalla. Radan varrella täytyy kytätä kauankin, ennen kuin materiaalia syntyy. Rallikuvien ottajat eivät muuten ole seisseet radan varressa  

Ja vihjeenä kuvaajille: kamera on asetettava jo etukäteen laukaisuvalmiuteen, mikä useimmissa kameroissa edellyttää tähtäämistä kohtaan, josta kuvan aikoo ottaa, ja fokusoinnin ja valotuksen lukitsemista painamalla laukaisin puoliväliin. Ja sitten laukaisinta pidetään siinä painettuna niin kauan, kunnes se oikea tilanne tulee kohdalle. "Oikea tilanne" täytyy vielä osata aavistaa, sillä se syntyy ja tapahtuu nopeasti. Tai sitten pitää vain ottaa satoja kuvia, jolloin jokunen niistä ehkä osuu hyvään tilanteeseen

Kun kuvattava auto lähestyy kuvauspaikkaa, sitä seurataan kameralla jo ennen kuin se on kuvauspaikassa. Laukaisin siis painettuna säätöjen lukitsemiseksi. Kamera liikkuu ja seuraa autoa myös yli kuvaushetken. Näin auto piirtyy suht. terävänä, mutta kuvaan tulee vauhtiefekti taustasta kameran liikkumisen vuoksi. Sulkimen nopeudella voi efektin vahvuutta säädellä.

Kuvauspaikkaan pitää päästä lähelle. Toki zoomi auttaa, jos valoa riittää.

Ulko-olosuhteet ovat kiitollisia valoisuuden vuoksi. Tosin kirkas suora auringonvalo on vihoviimeinen kuvan latistaja. Harrastelijakameroilla sisäkuvat ovat tuskallisia, koska salaman teho riittää vain parin metrin päähän.

Ja eikun harjoittelemaan ja tuhansia kuvia räpsimään. Kuvamateriaalia pitää ottaa paljon, jotta joukossa olisi edes yksi mestariotos.

Tämän kaiken muutamat kuvaajat hyvin tietävätkin, ja tietävät paljon enemmänkin. Juttu olikin tarkoitettu enemmän amatööri- ja aloitteleville kuvaajille. Ja itselleni: tehkää niin kuin minä sanon, eikä ...

Kabinetissa on varsin helppo tehdä päätös nostajien ikärajasta ja yhtä helppo on uskoa, että nostajien turvallisuus olisi parantunut. Mutta muistakaa sääntöjen laatijat sitten tehdä kunnon rangaistusasteikkokin, jos "alaikäinen" sattuu tennarillaan koskemaan rata-aluetta, johon hänellä ei sitten ole enää asia. Vai saako hän olla rata-aluella, mutta ei virallisena nostajana? Jos saa, mutta vahingossa nostaa auton oikein päin, niin tuleeko rangaistus?

Tätä hengetuotetta kommentoin tässä erikseen.
Nostajien turvallisuus ei parane pätkääkään sillä, että huoltajan on suoritettava esim. alle 12-vuotiaan nostotehtävät. Nostotehtävä on ja pysyy vaarallisena. Kyse on siitä, että vaaralliseen tehtävään ei laiteta alle 12-vuotiaita. Syistä, jotka on jo edellä läpikäyty.

Mitä tulee "rangaistusasteikkoon", överiksi meni siinäkin. Lajimme edeskäyvien kyllä tiedetään hekumoivan kurilla ja rangaistuksilla, mutta itse näen tämän puolen täysin toisin:
Jos olisin päättävässä asemassa, laatisin varsin vikkelästi ikärajan nostotehtävään, ennen kaikkea pienimpien suojelemiseksi, mutta myös oman nahkani ja mielenrauhani vuoksi. Jos nimittäin onnettomuus tapahtuisi jollekin juniorille, ja tietäisin laiminlyöneeni turvallisuusmääräykset, tuskinpa saisin vähään aikaan öitäni nukutuksi.

Rangaistuksia ei tarvita. Ikärajasääntö riittää vapauttamaan sääntöjen laatijat ja kisajärjestäjät vastuusta. Myös moraalisesti. Sen jälkeen vastuu on vain ja ainoastaan huoltajalla.

Tuukka, älä anna ottaa kupoliin. Nyt käsiteltävän aiheen osalta on täysin epäoleellista, kuka on se tapaus, johon joskus on viitattu. Oleellista on se, ovatko M8-luokan nostotehtävät sopivia ja turvallisia nuorimmille kisaajille. Vai mitä?

Kun asia niin kovasti vaivaa, niin kaivoin kuitenkin esille sen threadin, jossa asiaa käsiteltiin. Hupaisaa, että kyseessä näyttäisi olleen oma poikasi, ja olet myös itse osallistunut tuohon keskusteluun. Tosin et tuonut nimenomaan tätä nostaja-aihetta esiin, vaan kyse oli lajin rangaistuspolitiikasta. Minä tartuin tuolloin nostoaiheeseen.
Poikasi ikä oli näköjään 10 vuotta eikä 8, mutta enpä väittänytkään muistavani sitä välttämättä oikein.

Tuo mainittu keskustelu on täällä, keskellä kaikkea muuta leppoisaa rupattelua (threadin 2. sivun loppupuolella):
http://rc10.fi/viewtopic.php?t=7230&postdays=0&postorder=asc&start=30


Hyviä mielipiteitä esitetty edellä, miksi nuorimmatkin olisivat sopivia suorittamaan nostotehtävänsä. Olen kuitenkin edelleen oman elämänkokemukseni ja ymmärrykseni perusteella eri mieltä. Myös siitä, onko pelkästään huoltajan tehtävä arvioida, onko nostajan paikka vaarallinen vai ei. Tällaista harkinnanmahdollisuutta ei pidä jättää, koska asia on hyvin yksiselitteinen: nostajan tehtävä radalla ei ole lasten hommeleita.

Tekee mieli kysyä, että miksi mopokortin voi saada vasta 15v., ja ajokortin vasta 18v.? Tai miksi teollisuudessa ikäraja moneen hommaan on 18v.? Miksi nämä ikärajat on lainsäädännöllisesti määrätty? Miksi ei jätetä huoltajien päätettäväksi, milloin lapsukainen on kykenevä autoa tai mopoa ajamaan? Jos jätettäisiin, tekisivätköhän kaikki huoltajat ihan oikeita päätöksiä?

Tässä juuri on tärkeä pointti. Mistä vasta-alkajajunnun vasta-alkajaisäpappa tietää, miten vaarallista tai vaaratonta on seistä crossiradalla hyppyrin takana? Ja syöksyä radan poikki nostamaan kaatunutta autoa? Jotkut tietävät, tai osaavat arvioida, jotkut eivät. Tai ovat liian ”kunniantuntoisia” pystyäkseen tekemään objektiivista arviota.
Kun kokematon isäpappa laittaa poikansa radalle, hän ei siis välttämättä tiedä, minkä riskin hän silloin ottaa. Pojalla itsellään taas ei ole harkintakykyä arvioida sitä, vaan hän tekee, niin kuin isäpappa käskee.

Juuri siksi mielestäni vastuu on kilpailusääntöjen laatijoilla. Ja siksi on hyvä olla perussääntö, että esim. alle 12-vuotiaiden nostotehtävät hoitavat heidän huoltajansa.
Miten muuten on muissa M8-luokkaa ahkerasti ajavissa maissa, onko tietoa?

Mutta ei asia tästä enää tämän kummemmaksi tule. Viesti ja tieto on annettu, ja sääntöjen laatijat korjaavat asian, tai ovat korjaamatta. Jos eivät korjaa, ja tapahtuu onnettomuus, joka olisi ollut estettävissä, kuka on vastuussa?
Tieto on mennyt lajiryhmälle asti, joten tietämättömyyteen ei voi vedota.

VesaK: Missä on käyty keskustelu 8 vuotiaan kaverin kisailusta? Ja keiden välillä?

Ja kuka on tämä mystinen 8 v kaveri, jota itse en tunne, vaikka kaikki viime vuoden kisat olen kiertänyt?

En viitsi alkaa kelata vanhoja keskusteluja, mutta jossakin viime kesän aiheissa oli lyhyt mutta vilkas keskustelu asiasta. Se alkoi muistaakseni tämän nuoren kisaajan isän aloitteesta.

Jos olet kiertänyt kaikki viime vuoden kisat, pakosta olet ollut samoissa kisoissa. Olen käyttänyt muotoa "muistaakseni 8-vuotias", koska en muista, oliko kaveri tuolloin 6- 7-, 8- vai kenties 9-vuotias. Joka tapauksessa pieni heppu. Mutta tuskin kovin mystinen.

Asian sisältö lienee kuitenkin tullut selväksi. Onko siitä jotakin huomauttamista tai hyviä mielipiteitä?

Kun nyt sitten OT-suuntaan lähdettiin kulkemaan. Sattui kantautumaan korviin, että muutamat, ilmeisesti ikäänsä vastaavaa kehitysastetta hieman verkkaisemmin edenneet heput saivat jälleen piristettä kesäiseen mitääntekemättömyyteensä: VesaK jälleen heittämässä keskustelua OT:ksi.  
Tarkoittaa ilmeisesti vääntöäni tässä topikissa saada M8-luokkaan sääntömuutos nuorimpien kilpailijoiden suojelemiseksi.

Tietenkin on erinomaista, että nämä hengen pikkujättiläiset ovat edes jollakin saralla aktiivisia. Parempi sekin kuin täydellinen apaattisuus. Mutta, olikohan tämä ihan OT-tapaus?

Otetaan asia rautalangasta. Kysehän tässä topicissa on radiohäiriöistä M8-luokassa, joita alussa kerrottiin esiintyneen yhä useammin.
Jos M8-luokassa esiintyy radiohäiriöitä, se tiettävästi aiheuttaa auton/autojen holtitonta ja hallitsematonta menoa radalla sekä nopeutensa että ohjauksensa suhteen. Tiedetään myös, että nämä autot ovat kohtuullisen tehokkaita, melko painaviakin, ja kulkevat täydellä kaasulla varsin lujaa.

Voisi siis päätellä, että hallitsemattomasti ryntäilevä M8-auto ei ole ihan vaaraton kapistus? Onkohan tällä asialla mitään tekemistä sen kanssa, että meidän kilpailuissamme sallitaan, jopa velvoitetaan kaikkein nuorimmatkin osallistujat suorittamaan nostotehtäviä? Onko vai ei? Syyllistyinkö offtopic-kirjoitteluun? Itse olen näkevinäni asioissa hyvin selvän yhteyden.

Kyllä, otin ihan rehellisesti herneen nenään. En niinkään itse asiasta, vaan harmistuin siksi, että porukassa on niin lapsellista aikuisväestöä, joilla ei ole muuta panosta antaa lajiin kuin kytätä aktiivisempien yrityksiä saada asioita paremmalle tolalle. Ja yrittää vaimentaa sekin vähä asiakeskustelu, mitä joskus harvakseltaan esiintyy. Toivoisin kovasti, että aikuistuisivat joskus sen verran, että pystyisivät niin sanotusti menemään vähän itseensä.

Väärinkäsitysten välttämiseksi, tässä yhteydessä en lainkaan heittele kiviä lajiryhmän tai AKK:n suuntaan.

Onkohan mennyt ohi ko. kohta ???

Nyt en kyllä parhaalla tahdollakaan tajua, miten lainaukset huoltajalisenssi-topikista liittyvät aiheeseen?

Aihe, joita olen itse edellä käsitellyt, koskee alaikäisten turvallisuusnäkökohtien huomoimista M8-luokan nostotehtävissä. Ja Jerzziccarin kirjoituksen perusteella varsin todellisesta syystäkin.

Käytin vertauksena huomattavan paljon vaarattomampaa sähkötourinki-luokkaa, jossa aikuinenkaan ei saa jalallaan astua ratavarikkoaluelle, ellei hänellä ole lisenssiä. Ja tämä nimenomaaan turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Mielestäni tässä on M8-luokan vaarallisuuteen nähden huutava ristiriita.

Huoltajalisenssiä sinänsä en ole ole arvioinut tai arvostellut tässä yhteydessä. Se keskustelu on käyty jo aikaisemmin, eikä se millään tavalla liity tähän.

Nyt kun asia on esillä ja kaikkien oikeiden ihmisten tiedossa, vetoan teihin tässä ja nyt, että laitatte välittömästi voimaan määräyksen, joka kieltää alle 12-vuotiailta (raja voi olla korkeampikin harkintanne mukaan) pääsyn radalle erän aikana.
Älkää vedotko pykäliin ja sääntömuutosesitysten jättämisaikoihin ja lajiryhmän kokousten aikatauluihin. Pystytte hoitamaan asian, jos tahdotte.
Ellette sitä tee, tulen olemaan mukana huolehtimassa, että olette vastuunkantajia, mikäli vahinkoa tapahtuu.

Häiriöiden mahdollisia syitä on sähköautoissa tunnetusti todella paljon, mutta polttiksissa mahdollisuuksien määrä pitäisi olla jo maltillisempi, koska suuria virtoja ei radiolaitteiden lähettyvillä ole.

Hyvin usein unohdettu asia on vastaanottimen puhdistus sisältä. Nimenomaan pölyisissä olosuhteissa se pitäisi tehdä usein. Tämän opimme itse kantapään kautta ja kokeneempien neuvosta.

Toisena vinkkinä kehottaisin olemaan käyttämättä ladattavia paristoja, koska niiden jännite on selvästi kertakäyttöparistoja alempi. Jännitteellä, joka kertautuu paristojen määrällä, yleensä 8x, on suuri merkitys lähetystehoon.

Mutta varsinainen asiani koskee M8-kisojen nostojärjestelyjä. Muistaakseni viime kesänä oli pinnalla aihe, voidaanko alle 10-vuotiaiden junnujen sallia suorittaa nostotehtäviä, vaikka he osallistuvat kilpailuun. Muistaakseni joku AKK:a edustava taisi ilmoittaa yksitotisesti, että heidän ei vain sallita, vaan heidät velvoitetaan siihen. On kuulemma täysin turvallista. Ja onhan AKK:n määräämä pakollinen vakuutus, jos sattuu pahasti.

Tämä topikki viimeistään todistaa sen, että alle 10-vuotiaiden paikka ei missään tapauksessa ole olla M8-kisojen nostotehtävissä. Itse asiassa ikäraja saisi olla jossakin 12-14 vuoden vaiheilla. Jos autoissa tosiaan esiintyy edes satunnaisesti radiohäiriöitä, ne ovat todella vaarallisia lapsille! Lasten fysiikka, tarkkaavaisuus- ja huomiokyky eivät ole samaa kuin aikuisilla. Siksi esim. ajokortin saamisen ikäraja on 18v.

On käsittämätöntä, että kaikki mahdolliset uhkaukset ja rangaistukset pilkuntarkasti säätänyt AKK/lajiryhmä ei ole puuttunut tällaiseen todelliseen asiaan. Kuka ottaa vastuun, kun ensimmäinen vahinko tapahtuu. Mennäänkö silloinkin pykälien taakse piiloon?

Jonkin verran keskustelua ja ihmetystäkin on herättänyt tälle kaudelle otettu käytäntö, jonka mukaan kisan ensimmäiseen alkuerään lähdetään sarjatilanteen mukaisessa järjestyksessä. Aiemminhan käytäntönä oli eräharjoituksen parhaiden kierrosaikojen mukainen järjestys.
Kolmas vaihtoehto olisi edellisen kilpailun tulosten mukainen järjestys, kuten F1-sarja tekee, joka ehkä parhaiten vastaisi kisaajien juuri sen hetkistä kuntoa.

Kaikille käytännöille löytyy hyviä ja huonoja puolia. Mitä mieltä kisaajat ja taustajoukot ovat?

Itse en pidä nykyistä käytäntöä hyvänä näistä syistä:
- kuten Kuusankoskella nähtiin, kesällä nimenomaan 1. alkueräkierros on varsinkin huipputasolla ratkaiseva, kelin muuttuessa dramaattisesti. Todellisuudessa päivän nopein saattaa joutua lähtemään muiden takaa, ja mahdollisuudet kaatuvat siihen, varsinkin kun tuomaritoiminta on mitä on. Tämä antaa myös mahdollisuuden "pelaamiseen", eli takaa lähtevän nopeamman tarkoitukselliseen haittaamiseen. Tiimipeli voi olla kovaa meidänkin kisoissamme. Olisikohan sitäkin vähän nähty Kuusankoskella?

- talvikauden tulosten ei pitäisi vaikuttaa kesäkisoihin, ne ovat eri kokonaisuuksia. Myös monella kisaajalla kesäkunto on eri kuin talvikunto.

- kisaajan kunto voi ylipäätään olla paljonkin parempi/huonompi kuin kuukausia sitten ajetuissa kisoissa. Jo eräharjoituksissa nähdään, että kisaajien väliset erot eivät välttämättä lainkaan vastaa vanhaa sarjatilannetta, vaan ensimmäisessä alkuerässä tapahtuu paljon "turhia" ohituksia ja siksi myös kompasteluja.

Kiitos Mr Cale.

Moottorisääntöuudistuksesta sen verran, että toivottavasti emme tällä aikataululla ole jälkijunassa. Kuten jo tuli esiin, ensi vuoden EM-kisoissa hyväksytään harjattomat ja 8-lankaiset harjalliset.

Onko jokin syy, miksi asia meillä etenee verkkaisesti?

Hyvä näkökohta.
Mutta kuten Vesa totesi, tämän turhuuden todellinen syy on AKK-lainen pysähtyneisyyden aikainen byrokratia. Vakuutusta käytetään verukkeena tosiasiallisen syyn piilottamiseksi. Ja meitähän viedään, niin kuin pässiä narussa.

TSP:n sääntökiemurat ja niiden kiertäminen 17t-TS-luokalla osoittaa jälleen, minkälaiseen pilkunviilaajien taivaaseen lajimme on johdettu. Mutta samapa tuo, riittäähän valvottavaa niille, joille se on tärkeätä.

Toinen huvittava esimerkki on huoltajalisenssimme, joka sähkö-pienoisautoilussa on pelkästään AKK:n byrokratiaa ja rahastusta.
Kosketus reaalimaailmaan saatiin viikko sitten pidetyissä LRP Masters -kisoissa, joka on jonkinlainen lajin sisäratakisojen No.1, maailmanlaajuisesti. Minkäänlaista lisenssipakkoa siellä ei ollut, huoltajalisenssipakosta puhumattakaan.
Itse asiassa taidamme olla ainoa kansakunta, joka pienoisautoilussa ylipäätään tuntee käsitteen "huoltajalisenssi", nimittäin rajojemme ulkopuolella siitä kysyminenkin aiheuttaa säälivää hymyilyä.

Aiemminkin on todettu, että huoltajalisenssi on merkittävä este uusien kisaajien mukaantulemiselle. Huoltajalisenssin saadakseen on liityttävä AKK:n alaiseen kerhoon, ja maksettava varsinaisen lisenssin lisäksi joissakin tapauksissa huomattavat kerhomaksut.

..nämä asiat pääosin kiertävät varikolla kuskien omissa sisäpiireissään ja sen takia tietysti keskustelu foorumilla aiheista ei koskaan toteudu.

Niin se luonnollisestikin on. Mutta juuri siihen ovatkin lääkkeenä aktiiviset ja aloitteelliset kirjoittajat, jotka tuovat näitäkin asioita esiin, kysyvät ja kyseenalaistavat. He ovat keskustelufoorumeiden moottoreita, ja he myös aktivoivat juuri niitä "laiskoja" kirjoittajia.

Mutta aktiivisuutta ei voi eikä pidä rajoittaa vain setup-kikkoihin tai tekniikkaan yleensä. Lajimme on hyvin moniuloitteinen, ja aktiivinen ihminen on kiinnostunut siitä laajemminkin, kuten säännöistä ja niiden kehittämisestä. Ja juuri tässä kohdassa lajimme johto on lyönyt kirveensä pahasti kiveen, sananvapautta rajoittaessaan.

Fiiliksiä huoltojoukkojen takarivistä.
Kaiken kaikkiaan näin iso kisa on hieno kokemus. Kaikki lajin huiput Japanista, Taimaasta, USA:sta, Englannista, Ruotsista, Suomesta.... kaikkialta. Järjestelyt olivat loistavat, ja tunnelma myös. (Tallipäälliköiden elämänlaadun parantamiseksi ja mielialan kohottamiseksi paikalla on ravintola, jonka antimiin kuuluvat tyypillisimmät saksalaiset sielun ja ruumiin hoitoaineet.)

Ilmoittautuneiden maksimimäärä on rajattu 270:een, joista 170 modified ja 100 neljälle paikalliselle vakioluokalle. Ilmoittautuminen on syytä tehdä jo tammikuussa, sillä paikat menevät nopeasti. Perjantai-iltana on kunnon harjoittelusessio, jossa ehtii ajamaan 4-5 akkua. Lauantaina 3 alkuerää, sunnuntaina yksi alkuerä ja finaali. Eräväli on 3,5 tuntia, ja sunnuntaina alkuerän ja finaalierän välinen aika on 4-6 tuntia, sijoituksesta riippuen. Tämän jälkeen uikutus omien kisojemme 1,5 tunnin erävälistä tuntuu kovin hupaisalta.

Mutta reissu on myös raskas, sekä lompakolle että fysiikalle. Lyhimmillään TCM:ssä (Touring Car Masters) käy kolmessa päivässä: perjantaina kukonlaulun aikaan liikkeelle ja sunnuntain vaihduttua maanantaiksi on jälleen kotimaassa. Tämä kisa oli vain 2,5 tunnin lentomatkan plus vajaan tunnin automatkan päässä, siis mahdollisimman lähellä. Täytyy nostaa hattua parhaille kisaajillemme, jotka jaksavat kiertää arvokisoja vuosikausia oman leipätyön tai opiskelun ohella. Juniori-evok totesikin aivan oikein, että ei ihme, että huipuillamme ei aina tahdo riittää mielenkiintoa/aikaa/perhevapaata enää omiin kisoihimme.

Tulevina vuosina ensimmäistä osallistumistaan harkitsevia voi vain suositella lämpimästi tekemään sen. Kokemus on hieno, vaikka tulokset eivät ihmeellisiä olisikaan. Arvio minimibudjetista menee jotenkin näin:
Lennot  n.240,- (to-ma Ryanair 90,-)
Halpishotelli 60,- (to-ma 120,-)
Vuokra-auto n. 100,- (to-ma 150,-)
Yhteensä siis n. 210-300 EUR, plus osuus vuokra-autosta + normaali ravinto, mikä itse kisapaikalla on edullista. Valmiiksi liimatut kisarenkaat maksoivat 30,- setti.

Irrallisia havaintoja kisasta
Juholla kulki alusta lähtien lujaa, ja ainakin omissa ympyröissä osasimme odottaa hyvää sijoitusta. Rheinard oli tehnyt kisan ensimmäisen virheensä toisessa finaalierässä, joka selvästi kolhaisi hänen itseluottamustaan. Niinpä hän kompuroi jälleen kolmannessa ja ratkaisevassa finaalissa, ja Juho ja Hara pääsivät iholle. Juho pääsi Harasta ohi, ja valmistautui pesemään Rheinardin, mutta sitten Hara-tumpelo ajoi konttiin ja Juhon peli oli pelattu. Hara jäi hienosti odottamaan, että Juhon auto saatiin takaisin radalle, vaikka koko muu finaaliporukka ehti ajaa ohitse. Yleisö antoi tästä valtaisat aplodit. Molemmat keskeyttivät tapahtuman jälkeen, koska peli oli menetetty, ja niin Rheinard varmisti voittonsa. Oli siis pienestä kiinni, että Juho olisi saattanut tuoda voiton Suomeen, sillä hänellä oli jo yksi voitta alla.

Muillekin Suomi-pojillemme sattui kaikenlaisia takaiskuja. Teemulla oli vaikeuksia saada vauhti kohdalleen, mutta loppua kohti hän siinä onnistui, vaikka antoikin vielä finaaleissa muille tasoitusta raapimalla mattoa korillaan.

Sakella kävi huono tuuri B-finaalissa. Puoli kierrosta startin jälkeen hän joutui joukkokolariin, ja sen jälkeen vielä takaa tulevan kolhimaksi, ja matka katkesi siihen.

Christer ajoi alkuerät loppua kohden parantaen, ja oli hyvin vähällä nousta jopa B:n tuntumaan. D-finaaliinsa hän ei päässyt edes starttaamaan, sillä nopari päätti palaa juuri sillä hetkellä, kun Olli oli viemässä autoa lähtöruutuun. Pettymys oli suuri.

Simon ajoa en finaaleissa seurannut kuin satunnaisesti, koska huima kärkitaistelu (Rheinard, Juho, Hara) vei mielenkiinnon. Simo teki hyviä nousuja matkan varrella, mutta joutui pahasti kärsimään kolaroinneista.

Jukan ajot jäivät myös vähälle huomiolle, mutta ne olivat ilmeisesti mallikkaita suorituksia, vaikka alkuerissä kello ei niistä niin pitänytkään.

Joukkomme huono-onnisin oli Kenneth. Kaikissa alkuerissä hän aloitti loistavasti ja johti eriään, mutta tuli lukemattomia kertoja kolaroiduksi huonoille sijoituksille. Kaiken huippuna hän johti kirkkaasti omaa finaalieräänsä, mutta ajautui omasta ajovirheestä oikaisuesteeseen, ja matka katkesi siihen. Ei ollut hänen viikonloppunsa.

Oma suojattini Evok toi tuomisina kotiin finaalieränsä palkintopokaalin. H-finaali kuulostaa täältä katsoen melko kaukaiselta, mutta kun näki kisan tason ja paikalla olevien tiimikuskien määrän, joita riitti E-finaaliin asti, niin H oli hyvä suoritus ensikertalaiselta. "Isäpappojen sponsoroimat" -sarjassa hän olisi sijoittunut todella korkealle, jos sellainen olisi tiimien pojista erotettu ;)
Evokin ensimmäinen alkuerä kesti vain 4 loistavaa kierrosta, viallisen pinioniruuvin irtoamiseen asti, mutta niillä hän ehti tehdä eränsä parhaan kierrosajan. Kun seuraava alkuerä toi varmistellen vain välttävän tuloksen, olikin sopivasti paineita kahteen viimeiseen. Riskirajaa pitikin siten pudottaa tuloksen saamiseksi, ja se vei vähän terää parhaasta taistelutahdosta, höyrynpainetta olisi ollut enempäänkin. Hänen parhaat alkueräsijoituksensa olivat 58. ja 62., mutta niilläkin sai vasta 71. starttipaikan.

Muistutus:

Ilmoittautuminen: Ennakkoilmoittautumista toivotaan järjestelyiden vuoksi viimeistään tiistaina 29.03.2005:
sähköpostitse erkki@rcpiste.pp.fi tai
puhelimitse 040-7339237.