Kiitos Mikko vastauksesta, vaikkei asia ehkä vielä ihan kokonaisuudessaan auennut. Ja osittain varmaan tästä auennut keskustelu johtuu siitä, että asiaa ei ole kovin hyvin kommunikoitu ja varsinkin, kun julkaistut erälistat ja tiedot reseedauksista poikkesivat aiemmasta, jolloin se luonnollisesti aiheuttaa ihmetyksiä ja kysymyksiä.
Pyrkimys on ollut siihen suuntaan että sääntömuutokset tehdään kauden vaihtuessa tai talvikauden vaihtuessa kesäkaudeksi -
Tämä on hyvä lähtökohta, että mahdolliset muutokset sääntöihin ja käytäntöihin tehdään aina kaudeksi kerrallaan ja riittävän ajoissa niistä tiedotetaan, jolloin niihin ehtii reagoida. Viime kaudella huono esimerkki oli takaspoilerisäännön muuttaminen ja siitä tiedottaminen muutamaa päivää ennen yhtä osakilpailua kesken kauden, varsinkaan kun sillekään ei mitään pakottavaa tarvetta ollut. Selkeät säännöt ja toimintamallit kaikilta osakilpailuiden järjestäjiltä koko kauden luovat hyvän, selkeän ja luotettavan perustan.
Nykyinen FTT-rankingiin perustuva erälistojen jako on toimiva, jos kuljettaja ajaa säännöllisesti FTT-sarjan osakilpailuja, jolloin lähtöpaikka aika-ajoihin muodostuu useamman kisan tuloksen perusteella, eikä harjoituksissa ajettavien nopeimman kolmen kierroksen perusteella. Eli kuljettajalla on selkeää osoitusta omasta nopeudestaan pidemmältä ajalta (vastaavasti kun asiaa on perusteltu esim. kv-kisoja ajavien kuskien osalta). Sen sijaan se ei toimi ehkä kaikista ideaaleimmalla tavalla silloin, jos nopea ja osaava kuljettaja lähtee ajamaan FTT-sarjaan tai osallistuu yksittäiseen osakilpailuun ilman aikaisemmin kerättyjä "FTT-ranking-pisteitä" esim. uutena kilpailijana tai vaikka ajamatta kesäkauden kisoja. Muistelisin, että FTT-rankingissakin on tätä jollain muotoa huomioitu eli uusi kuski sijoittumalla hyvin ekassa kisassa saa jo paremmin "ranking-pisteitä" kuin esim. jos on ajanut kaikki edelliset osakilpailut heikommalla sijoituksella ja saaden edellisessä kisassa yhtä hyvän tuloksen kuin uusi kuljettaja. Ja kohtalaisen nopeasti tämä tasoittuu ja näyttää esim. nyt siltä, että kesällä ajamatta ollut kuski on hyvillä ajosuorituksilla aikaisemmin ajettujen kahden osakilpailun perusteella noussut jo kuumimpaan eli nopeimpaan erään. Eli kyllä se kohtalaisen hyvin toimii, vaikka varmaan siinä on parannettavaa.
Säännöissä on myös mahdollisuus nostaa tällaisia ennalta kovia kuskeja FTT-ranking sijasta nopeampaan erään, jota on joskus käytetty ja näyttää olevan nytkin käytetty. Ja silloin kun siihen on selkeät perusteet (esim. kv-menestys jossain toisessa luokassa), niin se on varmaan ihan perusteltua.
Alkuperäinen ajatus lienee reseedauksen mukaan ottamisesta ollut varmaan juuri se mitä Kuusankoskellakin nähtiin eli muutamat selkeät tapaukset siirrettiin erästä toiseen ja muuten erälistat ja lähtöjärjestykset olivat FTT-rankingin mukaan. Ja tällä on mahdollistettu se, että jos aikaisempia "Ranking-pisteitä" ei ole kertynyt ja harjoituksissa paukuttaa menemään selvästi nopeampaa tai hitaampaa kuin muut, että tuomaristolla on mahdollisuus silloin tehdä reseedaus tällaisen kuskin osalta erästä toiseen. Säännön luoneet voivat tarkemmin kommentoida tämän reseedauksen tarkoitusta.
Keskusteluissa on tullut esille kenties "fiksumpi tapa" tehdä erälistat. Millä tavalla kolmen nopeimman harjoituksissa ajetun kierroksen tulos on parempi ja fiksumpi tapa tehdä erälistat kuin FTT-rankingiin perustuva, joka perustuu useassa kilpailuissa ajettuihin tuloksiin, jotka on ajettu säännön mukaisilla autoilla, jolloin kuljettaja on osoittanut nopeutensa useasti eikä vain muutamalla harjoituskierroksella? Etenkin kun vielä huomioidaan mm.
- autoja ei nykysysteemillä saada katsastettua kaikilta sääntöjen mukaisiksi ennen harjoituseriä. Harjoituksethan voi ajaa millä renkailla huvittaa, kaiketi vaikka foameilla...
- Saadaanko edes nostovuorot toimimaan harjoituksissa, kun aamulla on muutenkin yleensä niin kiire, kun pitää jonottaa ilmoittautumisessa ja hyvällä tuurilla saa renkaat alle ennen treeniä ja tipan pitoainetta niihin, sitten pitäisi saada auto mahdollisesti korjattua, säädettyä ja etenkin sääntöjen mukaisiksi ennen alkueriä jne. Jos nostovuoroja ei ole ja autot on katollaan tai missä milloinkin, niin ei se oikein palvele silloin, jos pitäisi päästä ajamaan kilpailun kulkuun vaikuttavia tuloksia.
- Säännöissä puhutaan harjoituksista ja jos ne nyt sitten vaikuttavatkin jo kilpailun kulkuun, niin silloin ne ovat jo kilvan ajoa, kuten Vesakin totesi.
- 1. ja 2. harjoituskierrosten välillä pito-olosuhteissa ja sitä kautta kierrosajoissa on merkittävä ero eli tarkoittaa sitä, että käytännössä 2. harjoituskierroksella pitäisi onnistua saamaan kolme hyvää peräkkäistä kierrosta kalusto ehjänä.
- harjoitusten tarkoitus on varmaankin se, että kuljettaja voi rauhassa totutella uuteen rataan ja rataprofiiliin sekä ajolinjoihin ilman että tarvitsee ajaa sata lasissa riskirajoilla.
- 1. harjoituksen perusteella auton säätäminen uusilla renkailla on käytännössä turhaa, koska rata ja pito-olosuhteet muuttuvat niin paljon 2. harjoituskierrokseen lähdettäessä eli käytännössä molemmat treenikierrokset ajetaan ei välttämättä kovin hyvin säädetyillä autoilla. Ja kuten Mikkokin mainitsi, niin monet myöskin kokeilevat eri juttuja treenien aikana.
- autot harvemmin on vielä kovin hyvissä säädöissä treeneissä, vaan ekan kerran edes sinne päin säädöissä kahden ajetun treenikerran jälkeen ennen ensimmäistä alkuerää
- kotiradan kuskeilla olisi myös tällaisestä selkeä hyöty, koska he ovat pystyneet säätämään autonsa omalle radalleen paljon paremmin kuin kauempaa tulevat kuljettajat, jolloin autot lähtökohtaisesti ovat todennäköisesti paremmin säädöissä jo ekassa harjoituksessa.
- harjoituskierroksilla yleensä myös sattuu ja tapahtuu edellä mainituista syistä huomattavasti enemmän ohitustilanteita ja tilanantoja vaihtelevalla menestyksellä, ulosajoja, kolareita ja kalustorikkoja, jolloin riski sille on liian iso ja merkittävä, että kuljettaja ei saa reseedaukseen tarvittavaa kolmea omaan osaamiseensa ja ajotaitoonsa nähden hyvää ja nopeata kierrosta aikaan, jos reseedausta tehdään pelkästään näiden perusteella.
- Miten reseedaus toimii, jos kuljettaja ei saa tarvittavaa harjoituksissa mitattua kolmea oman tasoista nopeaa kierrosta - putoaako kuljettaja tässä ajatusmallissa silloin hitaimpaan erään vaikka olisi kärkipään kuski tai KV-kuski?
- Kaikki eivät myöskään aja harjoituksissa täyttä aikaa eli pelkästään kierrosmääriä katsomalla asia ei välttämättä ole niin mustavalkoinen. Välillä autoa saatetaan säätää, tai mitata lämpöjä tai kuljettaja säätää radio-ohjaintaan, tulee myöhässä, lopettaa aiemmin, kalusto hajoaa jne.
Vai mikä on tämä mystinen "fiksumpi tapa" tehdä erälistoja?
Tasanopeuksiset erät ovat kaikkien kilpailijoiden etu ja yleensä suuria nopeuseroja sisältävissä erissä eniten kärsivät ne, jotka joutuvat antamaan tilaa nopeammalle.
Nyt julkaistuissa erälistoissa ei lähtöjärjestys ole rankingin mukainen, vaan useassa erässä ennalta nopeammat kuskit lähtevät häntäpäästä edellään ennalta hitaampia kuskeja, joka ei ole tämän ajatustavan mukainen? Ihan yhtä lailla nopeammat kärsivät, kun joutuvat turhiin ja riskialttisiin ohitustilanteisiin tai odottamaan ohitusta ja tilanantoa.
Ja kuten aiemmin mainitsin niin pelkästään kolmea nopeinta kierrosta harjoituksia tuijottamalla tehtävä reseedaus ei ole kovinkaan hyvä tapa tehdä erälistoja.
Nykyinen säännöstö määrittelee sisäkisoissa katsastuksen tapahtuvaksi "ennen ajettavaa erää", jonka vallitseva tulkinta on ollut "ennen alkueriä" ja "ennen finaaleita".
Tämä olisi kovin hyvä lähtökohta, että toimitaan vallitsevan tulkinnan ja sääntöjen mukaan ja siten, että eri osakilpailuiden järjestäjät toimisivat johdonmukaisesti samalla tavalla.
Olisi perustavanlaatuinen muutos vaatia autoja katsastukseen ja sääntöjenmukaiseksi jo harjoitusten aikana, koski se sitten merkittyä pohjalevyä, renkaita, koria, painoa tai mitä tahansa muuta.
Ihan yhtä perustavanlaatuinen muutos olisi tehdä reseedaus kokonaisuudessa kolmen nopeimman harjoituksissa ajettavan kierroksen perusteella kaikkien kuljettajien osalta. Harjoitukset muuttuisivatkin jo kilvanajoksi ja siinä sitä ryminää sitten riittäisikin entistä enemmän - nytkin saa toivoa, että kalusto säilyisi treenin edes ehjänä... Keskustelu aiheesta on ihan perusteltua ja hyvästä ja varmaan hyvä pohtia seuraavalle kaudelle.
Jospa nyt joku virallinen ääni vastaisi, että millä tavalla tämä reseedaus ja erälistojen jako on nyt ajateltu tehdä? Nyt on käyty keskustelua, että tehdäänkö reseedaus kokonaisuudessaan vai kuten Kuusankoskella tehtiin muutaman selkeämmän kuljettajan osalta ja miten erälistat jne.Tältä osin herää varmasti minulle pohdinnan aihetta, onko tarvetta täsmentää sääntöjä tältä osin jatkossa. Esimerkkeinä:
- Miten rankingia voisi kehittää siten että se tuottaisi paremmin tasanopeuksisia eriä?
- Jos reseed tehdään, pitäisikö autot katsastaa jatkossa ja miten suljetaan pois "vahingot" jossa kuljettajalle ei tule ollenkaan vertailukelpoista tulosta harjoituksista?
On myös välillisesti erälistoihin liittyviä kysymyksiä, kuten pitäisikö ajoformaattia kehittää (=muuttaa) ylipäätänsä?
Nämä ovat varmasti hyvä keskustelun ja pohdinnan aihe seuraavalle kaudella ja ne kannattaisi siirtääkin omaksi keskusteluaiheeseen.
Keskeisin kysymys kuitenkin on, että millä saadaan sarjaan mukaan lisää kuljettajia.
Tämä nyt ei ehkä ole se oleellisin juttu millä niitä uusia kuskeja saadaan mukaan. Kyllä se käytännön työ on tehtävä joka seurassa ja seuratoiminnan kautta saatava lisää harrastajia, jotka saavat ohjeistusta ja opastusta lajiin, pidettävä kerhokisoja yms. vapaamuotoisempia tapahtumia, jolla saadaan hyviä fiiliksiä ja kisaamiseen kipinää syttymään. Harvempi kuski lähtee suorin tein ajamaan FTT:tä, vaan kyllä siinä yleensä on hieman pidempi polku harrastusta ja kerhokisailua takana. Mutta haaste on kaikille yhteinen ja siksi onkin hyvä miettiä kaikkia niitä keinoja, joilla niin harrastajia kuin kisaajiakin saadaan lisää mukaan.
Toisaalta kohtahan ei tartte ajella enää kesällä turistia eli turistihommat menee tätä menoa pelkästään sisäajeluiksi eli ongelma reseedauksen ja FTT-rankingin yhteensovittamisesta loppuu, kun ulkona ei enää kohta ajeta kun ulkona ajettavat luokat kuihtuu pois
Ja mistähän niitä uusia kuskeja tulee a) viriin b) poroon c) stanuun? No toivottavasti tämä ei ole kuitenkaan pitkän aikavälin suuntaus vaan hommaa saadaan paremmille urille ja uusia innokkaita kisailijoita mukaan
