Käytiin kipin kanssa eilen repimässä mädäntyneimmät puut irti rata-alueelta ja vietiin pois. Samalla kerättiin pari turhaksi todettua radalla olevaa suoja-aitaa rullalle ja metallikeräykseen. Pari aitaa jätettiin, kun on hyvässä kunnossa. Pääasiallinen muistikuva kun niistä on niihin kompuroiminen :)
Varikkosuoralla ei juuri kovaa puuta enää ollut. Revittiin kaikki siitä pois.
Tilalle hakattiin 6kpl 75cm syvälle uppoavia sinkittyjä aidanjalkoja, joista naputellaan uusi varikkovalliseinä ja tehdään uudet yhdystuet pitämään seinä tukevasti pystyssä.
Korokkeen takana oli jonkin verran kelpaavaa puutavaraa, jopa painekyllästettyä ja mulla on kanssa tuossa pihalla purettua runkokamaa sen verran että riittänee uuteen varikkoon... muutamaksi vuodeksi taas. Nauloja pitää vaan napsia pois. Varikkopukin teräskannakkeet on mulla kotona. Raavin niistä enemmät ruosteet pois ja maalaan ruosteenestomaalilla, niin nekin kestää säätä vähän paremmin.
Radalle oli aika tujua myrkkyä levitetty ilmeisesti kun oli valtaosa pahoista mättäistä mädäntynyt likimain pois. Loistohomma! Ne takanurkan vesiheinät kun oli todella tiukassa siellä maaperässä.
Kipi kattoo, jos saa järkättyä pienen kauhakuormaajan, niin möyhennetään ajokaista tuoreeseen kuntoon. Sammaleet piiloon, maa-aines takaisin ajouralle ja varmaan pitää uuttakin tavaraa tuoda tuulen viemän tilalle .
Muuten rata on ihan siistissä kunnossa, kuten kuvista näkee. Putkituksia pitää hieman katsella.
Josko siihen samalla koneen möyhinnällä tekis sen vanhan vision mukaisen pienen profiilimuutoksen, jolloin radalle tulis hieno hyppyri paraati paikalle ja nopeeta osuutta lisää.
Tuolla muutama Keimola-tunnelmainen kuva.
http://koti.mbnet.fi/tomsson/rata2010/Tuomarikopissa huokuu entisaikojen urheilujuhlan tuntu :)
