Mitenkäs läpimenoelementtien määrä kuuluu laskea?
Vaikka äkkiseltään luulisi, asia ei ole täysin yksioikoinen, eikä edes kaksi.
Esimerkki:
Mehupilli.
Sellainen suora ja huoleton peruspilli.
Kaikkihan varmaan tietää pillin (mehu-) toimintaperiaatteen noin pääpiirteittäin?
Ja jokaisella varmaan on jonkinlainen (harha)käsitys siitä, kuinka monta läpimenoelementtiä mehupillissä on.
Olette väärässä.
Selitys:
Eli jotta mehupilli voisi toimia toivotulla tavalla, on siinä oltava sisäänmenoläpimenoelementti.
Tämä ei vielä riitä, tarvitaan myös ulostuloläpimenoelementti, koska muutoin kysessä olisi toisesta päästään umpinainen tila, elikkäs lieriö.
Nyt ollaan läpimenoelementtien määrässä päästy jo kahteen, mutta tämä ei vielä riitä.
Koska mehupillillä ei ole sen toiminnan kannalta varsinaisesti mitään väliä kumminpäin sen lasiin laittaa, siinä on pakko olla sekä sisäänmenoläpimenoelemettejä, että ulostuloläpimenoelementtejä, molempia kaksi.
Jos näin ei olisi ja satut vahingossa mäkkärissä käydessäsi lehmänsierainburgerilla laittamaan pillin kolamukiin (sopivan hapokasta, toim.huom.) väärinpäin, jano ei lähde vaan sen sijaan muki täyttyy räällä, koska pilli toimii väärään suuntaan.
Ja muita seurueesi jäseniä yököttää.
Pillissä on siis pakko olla ainakin neljä läpimenoelementtiä, eikö totta?
Väärin!
Kun katsoo pillin päähän valoa vasten, huomaa että siinähän on viideskin läpimenoelementti eli läpiläpimenoelementti, kansankielellä läpireikä.
Mehupillissä on siis viisi läpimenoelementtiä.
Eikä seurueesi jäseniä ainakaan mehupillin vuoksi yökötä.
