Siis 2mm paksulla takavakaajalla parempi takapito kuin 1,7mm vakaajalla? outoa, luulis että se olis toisinpäin. Ite vaihdoin sen V2 vakion 1,3mm takavakaajan tilalle 1,7mm vakaajan, ja se auttoi mulla siihen että kaikki pyörät pysyy maassa. Aikaisemmin nosti sisäkaarteen puoleista eturengasta kun meno oli hurjimmillaan! Mutta tiksissä on kyllä kova pito.
Siinä se yksi syy miksi nimenomaan paksummalla saa enemmän pitoa... Eli sisäpuolen eturengas ei nouse ilmaan jolloin vetoa katoaa ja alkaa jopa kiskomaan autoa diffejen takia vähän sinnetänne... joka taas saa auton kiihdytyksessä rauhattomaksi.
Ja myös vähentää perän kallistumista, eli kun lähdetään kiihdyttämään niin ulkopuolen takarengas ei pääse niin herkästi kääntymään positiivisen campeerin puolelle vaan pitää paremmin renkaan koko kosketuspinnan maassa=enemmän pitoa.
Toisinsanoen koska auto ei ole kiihdytyksissä yhtä rauhaton, vähenee käsistä karkailut joka taas periaatteessa tuntuu siltä että olisi enemmän pitoa.
Ainahan maksimaalinen pito ei ole se paras vaihtoehto vaan se pidon rajan hallittavuus.
Maksimaalisesta pidosta kun rengas menettää pidon, se lähtee varottamatta alta... ja taas kun pidon saa korjausliikkeellä takas, tulee se tuttu tökkäsy... Ihan kuin prätkissä tuttu highsideri.
Renkaan pystyssä pysymisellä saadaan tosiaan lisää pitoa, mutta jäykemmällä vakaajalla periaatteessa menetetään pitoa painonsiirron vähentymisen takia...
Mutta se on juuri se näiden kahden tekijän summa joka lopulta tosiaan tekee autosta rauhallisemman ja renkaat paremmin tiessä jolloin mutkasta ulostulossa saadaan se teho hallittavammin tiehen.
RC auton säätämisessä kaiken A ja O ei ole maksimaalinen pito, vaan auton hallittavuus kaikissa tilanteissa on se kaikkein tärkein juttu.
Tämä johtaa myös aasinsillalla siihen miksi niin monesti kuullaan toitottamista kaasutuntumasta ja puheita liiallisesta tehosta.
Jos on turhan ärhäkkä kone alapäästä, ei tehoa saada toimitettua renkaalle rauhallisesti vaan menetetään se pito joka lisää vain hieman rauhattoman auton hallitsemattomuutta.
Nopeimmat tulokset ja bestläpit tehdään aina lopulta autolla johon kuski voi luottaa kaikissa tilanteissa... jopa ylikovaa mutkaan mennessä jne... Silloin on helpompi hakea se nopein mutkan läpiajotapa... Eli liian kovaa ja auto on lähtenyt sladiin, tai puskenut... No seuraavalla kierroksella tietää jo että jarrupaikkaa hieman aikasemmaksi yms. Jos taas auto menettää äkisti pidon ja lähtee tuttuihin yhtäkkisiin sladeihin joita seuraa hienot vaakakierteet, on todella vaikea löytää se maksimaalinen nopeus kyseiseen mutkaan.
Esimerkkinä otan oman nelkkukrossarin jonka setuppi on sellainen että moni autoani kokeillut on päässyt sen kanssa erittäin nopeasti sinuiksi... toisinsanoen saaneet autoon helposti luoton eikä tarvitse pelätä mitä se tekee seuraavassa mutkassa.
Mun auto ei ole aina se kaikkein kääntyvin, parhaiten röykyt ylittävä, parhaalla maksimaalisella pidolla varustettu jne, vaan saan siihen todella hyvän luoton ja tiedän mitä tapahtuu kun ajan sillä tilanteeseen kuin tilanteeseen... Silloin pystyn toistamaan kierroksen kierroksen perään ja tarpeen tullen jopa pusertamaan kymmenyksen jos toisenkin... Koska uskallan vain pusertaa auton sen rajoille... Löydän helposti pidon rajan ja koska pidon menetyksestä auto reagoi rauhallisesti, pystyn löytämään rajan ja ajamaan juuri rajalla... Koska (toistan) luotan siihen ettei auto lähde räpylästä kun teenkin sen pienenpienen virheen ja ylitän kultaisen rajan.
Pitkä stoori joka toivottavasti sai jotku hieman ymmärtämään miksi aina esim perän alta karkaaminen ei välttämättä tarkoita sitä että siellä olisi turhan vähän pitoa, vaan pitoa voi olla jopa liikaa joka johtaa liialliseen kallistumiseen ja lopulta sitäkautta rengaskulman yli menemiseen ja pidon arvaamattoman menetyksen.
