Täytyy nyt hiukan kommentoida tätä fuilitietoa. Ensinnäkin tää meidän käyttämä tavara kyllä vanhenee siitä hetkestä kun se tehtaalta lähtee kuten täälläkin jo todettu. Johtuu yksinkertaisesti siitä, että tavara imee itseensä kosteutta ja noi myyntipakkaukset ei ole missään mielessä tiiviitä. Eli tavaraa sekä haihtuu, että sisään pääsee kosteutta. Kaikki tämä vaikuttaa aineen käytäytymiseen sen lisäksi, että kuten kaikki öljyt, niin myös näissä käytettävät muuttaa koostumustaan ajan kanssa. Eli mitä lyhyemmän aikaa tavara seisoo valmistajalla/tukkurilla/kauppiaalla hyllyssä, sitä paremmin se pelaa harrastajalla ja tämä on fakta. Kuka muuta väittää puhuu ns ihtiään tai koittaa puolustella oman tuotteen pitkähköä toimitusketjua tai huonoa kiertoa. :)
Polttoaineen ravistaminen on sellainen asia, jonka jokaisen harrastajan tulisi sisäistää. Ei sen takia, että sillä saisi nitroon lisää happea tai että nitro tarvitsisi jotain sheikkausta herätäkseen, vaan sen takia, että varmistaa että öljyt on kunnolla sekaisin. Muutenkin ihmettelen jos se fuli ei kerta vanhene, niin miksi ihmeessä sinne pitäisis päästä ilmaa sisään, että ravistamalla homma taas rokkaisi ? Saako kenties ylös-alas liikkeellä kiihtyvyyttä ja oikea-vasen sitten vääntöä ? :) Haihtumisista vielä, että yksinkertaistettuna Metanoli on se varsinainen polttoaine siellä sekoituksessa, nitro tuo palotapahtumaan lisää happea vs tilavuus joten jos jompi kumpi ei ole kuosissa, ei se aine pelaa kuten tarkoitettu. Ymmärrän toki jos on alun perin 50% Nitroa sisältävä tavaraa ja vertauskohtaa ei tuoreeseen tavaraan ole, niin se että vehkeet pärähtää käyntiin voi jollekkin olla tae siitä että fuili on kunnossa. Väitän kuitenkin että normi hoksottimilla varustettu huomaa eron tuoreen vastaavan tavaran ja vaikka 2v seisotetun litkun välillä. Toki säilyttämällä polttoainetta pimeässä, kuivassa, tasalämmössä ja irti betonipinnoista, voi vaikuttaa siihen että kuinka nopeasti tavara menee huonoksi. Vaihtelevammissa olosuhteissa myös lopputulos vaihtelee enemmän.
Rissasta sen verran, että nykysillä öljyillä näissä meidän krossimoottoreissa ei rissaa edes tarvitse. Muutenkin huonolatuinen rissa on yksi isoimmista ongelmanaiheuttajista niin käytössä kuin säilytyksessäkin, se kun karstoittaa ja nokeaa sekä pahimmassa tapauksessa huonosti suodatettuna jopa kuluttaa moottoria, tukkii kaasarit ja jumittaa luistit. Joissain käyttökohteissa rissa puolustaa paikkaansa ja laadukas rissa aiheuttaa vähemmän ongelmia kuin surkeampi tavara. Ne "ominaisuudet" kun tiedostaa ja värkkejä huoltaa sen mukaan, ei ongelmia välttämättä kohtaa. Täysin synteettisillä öljyillä varustettu polttoaine palaa pienemmällä karstalla ja useinmiten pitää koneet myös sisältä puhtaampina. Eron näkee kun katsoo tulpanreiästä tai pakoaukosta sisään. Mitä vähemmän koneen sisällä on sontaa, sitä paremmin se toimii, oli kyseessä sitten minkäkokoinen moottori tahansa.
Moottorien sisuskalujen ruostuminen on pitkälti kiinni kahdesta asiasta: polttoaineen öljypaketin koostumus ja säilytys. Jos kamppeita seisottaa pitkiä aikoja naapurin mummon maakellarissa niin voi olla varma että se pannu on ruosteessa, ajoi sitten minkälaisella koktaililla tahansa. Tämä johtuu siitä samasta syystä kuin itse polttoaineen vanheneminenkin, eli palamaton polttoaine imee itseensä kosteutta. Normaalisti kuivassa säilytetyt moottorit jos ruostuu, niin silloin se on selkeä indikaattori että käytetyn polttoaineen öljyt ei riitä suojaamaan moottoria käyttökertojen välillä, jolloin on suositeltavaa käyttää ARO:a tai aine on pitkään seissyttä ja imenyt itseensä kosteutta. Tätä ei tiedä oikeastaan kuin kokeilemalla. Sinällään AROn tarve ei kerro siitä, onko polttoaineen öljyt käyttöä ajatellen laadukkaita, mutta kertoo sen että laiskalla harrastajalla ei ko aineella pannut kestä läheskään niin hyvin kuin sellaisella fuililla joka jättää riittävän öljykerroksen. Minkään liuottimien käyttö on täysin turhaa, koska konetta ei tarvitse pestä sisältä muutoin kuin tehdessä täydellistä konepokaa. Jos fuili vaatii ARO.n käyttöä, ajojen jälkeen tankki tyhjäksi, päräyttää konetta kunnes se ei enää jaksa käydä ja ARO:a sisään ja startterilla jokunen kierros. Tämä on täysin riittävä operaatio.
Nitrojen eroja voi sitten miettiä vaikka lähiökuppilassa suhteessa aikaan ennen pilkkua ja taajuuteen jolla otsa hakkaa sitä pöydänreunaa sen viimeisen kossywissybatterykolan jälkeen.
