Pitääpä itsekin kertoa omia kokemuksia, kun tänä kesänä harrastuksen aloittanut.
Ihan alkua kun muistelee, jo pelkästään se, että saa auton menemään sinne minne haluaa, oli ainakin itselle ensimmäisen kahden viikon tavoite. Sehän se on tärkeintä, oli sitten kisoissa tai vaan ajamassa että auto tottelee ajatusta siitä, mihin suuntaan halutaan.
Sen jälkeen kun auto hallinnassa, alkaa sitten se kierrosaikojen hakeminen. Ja kai se pitää paikkansa joka radalla että ajolinja on se, mistä se paras aika rakentuu. Itse olen siinä onnellisessa asemassa että sen oikean/nopeimman ajolinjan sai tietoon tosi helposti, katsoi vain viikon MM-kisoja niin tietää kyllä just, mistä kannattaa missäkin kohtaa ajaa. Ja YouTubesta vielä kertausta...
Mutta se onkin sitten eri miten saa auton pysymään siinä linjalla. Itse tein niin, että ennen ajokertaa, harjasin sen ajolinjan puhtaaksi. Yllättävän hyvin sen huomaa jos ei kurvissa ole ajolinjalla, joten sitä kautta oikeat nopeudet omalla kalustolla oppii suht nopeesti.
Mutta harjoitusta harjoituksen perään... Ja kyllä sitä on tullut kierrettyäkin, laskin tuossa syksyllä, että yhteensä tuli Vaasan rataa kierrettyä reilu 200km edestä, laskettuna ne kierrrokset mitä on ollut ponderi, joka tuli autoon ekaan kerhokisaan. Aika monta kierrosta siihen mahtuu, kun miettii että vähän yli 200m on kierros...
Ja sitten tuo nopeamman väistäminen, ainakin itselle se ei oikein vieläkään täysin selvä, että missä kohtaa ja milloin se on paras tehdä. Mutta sanoisin tässä kohtaa että siinä on kyllä molemmilla vastuuta, toki väistämisvelvollisuus on hitaammalla, mutta jos nopeampi näkee että on selvästi hitaampi edessä, kannattaa siihen vähän varautua ettei kaikki välttämättä mene niinkuin on ajatellut. Mutta kaikista pahin, mitä hitaampi voi tehdä lienee se, että esim. nopealla suoralla hidastaa lähes pysähdyksiin, tai sitten alkaa vaihtelemaan ajolinjan puolelta toiselle. Itse olen pyrkinyt antamaan tilaa aina mutkassa, kun selvästi ajaa leveäksi, ja hieman hidastaa on nopeamman helppo mennä ohi. Ja siitä pääsee itsekin vielä mukavasti ajolinjalle.
Tästähän olisi asiaa vaikka kuinka, mutta kai tässä jo tärkeimpiä.
Ja jos joku näkee että annan ihan vääriä neuvoja, niin korjatkaa ihmeessä, opin sitten itse siinä samalla...
EDIT:
Vielä se tärkein, mikä itsellä oli ahaa-elämys. Ja tämän tiedon minulle jakoi kisakuski joka oli paikalla vielä viikon MM.n jälkeen.
1. Renkaat, todella tärkeä osa ajamista, kun rengastus on oikein, on suuri osatekijä kunnossa.
2. Ohjaaminen, mieti mitä tapahtuu eturenkaille kovassa kiihdytyksessä/kovassa nopeudessa. No kevenee tietysti, jolloin ohjautuvuus on heikko. Kun taas jarrutuksessa, paino siirtyy eturenkaille, eturenkaat painuu paremmin pintaa vasten jolloin kääntyvyys paranee. Toki vaudilla kurvissa on merkitystä, mutta selvää se on että liian kovaa menee niin eihän se käänny.
Eli itse olen pitänyt mielessä että kun käännetään, pitää veto olla poissa, ja taas kun suoralle lähdetään, se kestää aikamoisia korjausliikkeitä, eli saa kääntää reilusti jos haluaa vähän siirtyä ajolinjalla.
Ja vielä lopuksi, ajan siis tuuppia, ja kaikki em. koskee sitä. Nelikosta ja sen ajamisesta en tiedä mitään :)
