Ensimmäisenä tulee mieleen moottorin haukkaamat virrat, ollaanko samoissa lukemissa, kuin esim nykyinen vakioluokan moottori (oisko ~150W, korjatkaa tietäväisemmät)? Sitten säädin, onko säätimessä tehokas jarru tosiaan, vaikka on lennokkisäädin? Harjattomassa kun ei ole moottorijarrua vastaavasti, kuin harjallisessa, niin jarru todellakin tulee tarpeeseen.
Näissä harjattomien säätimissä on kylläkin jarrut jotka saa on/off asentoon, tosin lennokkikäytössa on yleisesti pois päältä mutta "liidarikäytössa" päällä koska niissä käytetään taittuvalapaisia potkureita.
Itselläni on Castelen säädin ja siinä on neljä moodia jarrulle (Autokäyttöön tosin kaksi käyttökelpista, hard ja soft).
Hard asennossa se pitää moottorin paikallaan magnetisoimalla staattorin ja käsin koittamalla potkurista pistää suht hyvin "hanttiin". :D
Sitten, paikaltaan lähtö. Ainakin kesällä, omaa liidokkia ekoja kertoja lennellessä, totesin seuraavan seikan: Jos isken kaasuhanikan täysille nollasta sekunnin murto-osassa, kyykkää säädin ja kaasua joutuu käyttämään nollassa. Akkuina normaalit sub-c kennot, eli akuista ei homma kiinni. Harrastajakumppanit sanoivat ilmiön olevan normaali, eli kaasu pitää hissukseen rontata täysille. Säätimenä 35A jeti, voimalaitteena 600:n suoraveto.
Voi olla että se on säätimesi "ominaisuus" koska itselläni on kaksi harjallisen säädintä, Robben ja GWSsän joilla ei ko ominaisuutta ole.
Tosin säätimesi "oire" viittaa siihen että kyseinen 35A ylitetään hetkellisesti ja säädin "puhaltaa pelin poikki".
Castelin "harjaton" säädin vain vilkuttaa vastaavassa tapauksessa lediä ja rajoittaa virtaa, vaikkakin itselläni on 25A kestävä säädin niin piikkejä se kestää 40A asti.
Eli, nyt tullaan siihen, että: Kun autolla lähdetään paikaltaan, lähettäjän päästäessä kuskit liikkeelle tuupataan kaasu täysille hetkessä. Piikkivirrat ovat erittäin isoja niissä tilanteissa ja kiihdytyksessä ylipäätään isommat. Onko säädin suunniteltu tällaisiin tilanteisiin?
Pitäisi toimia, esim helikopterikäytössa käytetään soft start moodia jotta ei kulutettasi/hajoitettaisi voimansiirtoa, tässähän kanssa aikamoiset roottoreiden massat pitää saada liikkeelle suht nopeasti.
Onhan nyt jo samoja säätimiä auto ja lennokikäyttöön, tosin sätimen ohjelmisto on vain erillainen (Kontronik).
Sitten akut. Vaikka LiPoja laitettaisiin 2s2p, kestävätkö nekään virtoja? Pelkästään kaksi kennoa sarjassa ei voi kestää. Akkutekniikan vaihtaminen ei varmaankaan tule kyseeseen, vaikka harjattomat kuvioihin saataisiin. Autoharrastajat ja etenkin elektroniikkakauppiaat ovat niin vannoutuneita NiMh-faneja, että johan heillä menisi pasmat vallan sekaisin Ja kyllähän se tulisi erittäin kalliiksi jokaisen uusia sekä laturit, että akut.
LiPo akuista vielä sen verta että olen mitannut omat Kokam kennoni ja esim 1500HD antaa 14A hetkellisesti ja jatkuvaa 12A kun taas 2100 (Ei HD) antaa 17A hetkellisesti ja 16A jatkuvaa.
Näillä näkymin pitäisi 3300 kennoista irrota yli 20A jatkuvaa joka pitäisi riittää noin 130W tehoiselle harjattomalle, pitää tietysti muistaa että vaikka tehoa on pikkuisen vähemmän niin tehopainosuhde ei paljonkaan muutu (Puoli kiloa "jousilta" pois).
Esim E-Tec kennojen max purkuvirta on 10C, tosin niitä ei ole kuin 1200 mAh saatavana tällä hetkellä (Odotellaan isompia. :D).
Ja niin, LiPoissa epäilyttää vielä tuo maksimi 1C latausvirta. Tiedä sitten onko se vain turha suositus (Annetaanhan NiCdeillekin jotain lataussuosituksia, jotka ovat kaukana totuudesta), mutta kisoissa akut pitää saada nopeasti tulille. Ainakaan omaa LiPo-pakkaani en ole isommilla virroilla uskaltanut ladata =)
LiPo akkujen latausprosessihan on erillainen kuin NiCd/NiMh akkujen ja pelkkään "C" arvoon ei kannata tuijottaa.
Esim oma 2100 "pakkani" latautuu tyhjästä täyteen noin tunnissa ja 90% noin puoli tuntia.
Tästä "vajaalatauksesta" ei ole pahemmin haittaa (Ei sitä muisti ilmiötä akulla) muutakuin pienentyneenä ajoaikana.
LiPoly akuilla on myös se hyvä puoli että "virtaa" riittää lähes loppuun asti (Noin 10% kun on jäljellä) tehojen silti "katoamatta" jännitteen laskun myötä (Tulee monasti kiire "vetää" kone alas).
Toisin kuin kokelemallani NiCD/NiMh akuilla tehojen putoaminen alkaa jo noin 50% kohdalla jolloin koneesta tulee "laiskempi"!
Lainaus Lennokit netistä "Kelataksemme lisää perusasioita: latausvirran pienentäminen ei litiumkennojen kohdalla lisää turvallisuutta lainkaan. Ajatus on peräisin NiCd/NiMH -puolelta.
Litiumlataus perustuu CC-CV / Constant Current - Constant Voltage /vakiovirta - vakiojännite menetelmään. Lyijyakuilla on sivumennen sanottuna juuri sama latausmetodi.
Asettamasi 1,5A pysyy vakiona A- eli CC -osan loppuun. A-osalla jännite nousee kolmesta voltista 4,2 volttiin/kenno.
B eli CV-osalle laturi vaihtaa kun jännite saavuttaa tuon 4,2V/kenno. Juuri tuo 4,2V on tässä tapauksessa se CV eli vakiojännite. Se pidetään vakiona latausvirtaa pienentämällä, ts. latausvirta alkaa pudota 1,5A:sta alaspäin. Kenno on täynnä kun latausvirta putoaa 100-50mA tienoille. "
LiPo laturitkaan eivät enään hirveitä maksa (Alkaen 25€) mutta kunnollinen laturi millä lataa NiCd/MiMh sekä LiPolymeerit maksaa 96€!
Lainaus Hobbylinnan hinnastosta "12V laturi, jossa kaksi erillistä latauspiiriä. Lataa NiCd(1-8), NiMH(1-8), LI-Ion(1-3kennoa) ja Li-Po(1-3kennoa) akut.
Erittäin monipuolinen ja helppokäyttöinen laturi edulliseen hintaan.
Hobbico Quick Field Charger MKII á 69.00 EUR"
Mutta, yhteenvetona, minun mielestäni harjattomat olisivat erittäin tervetullut uudistus myös autoihin. Aika on kypsä, kunhan byrokratiapuoli saadaan kuntoon.. :D
Enkä minä yritä "väkisin" ajaa LiPolymeerejä autoihin vaan ajatuksena on juuri tuo "akkupelin" lopettaminen.
Toinen etu on kustannus säästö, nämä LiPolyt eivät "väsy" niin nopeasti latauskertojen lisääntyessä oikein käytettynä.
Tosin näilläkin on "akilleen kantapää", jos kennojännite laskee alle 2.5v on kennon "kuolema" todennäköinen.
Yleensä tähän on vaikea päästä muutenkuin "unohtamalla" akkukaapelit kiinni säätimeen pitkäksi ajaksi, koska ajamalla tehot ovat jo pudonneet niin alas ei ole edes mieltä "kruisailla" enään.
Tietenkin voitaisiin pysyä "hyväksytyissä" kennotyypeissä tyyliin "SANYO 2400 NiCad" ja kaikki Pushed, zapped ja matched olisi kiellettyä (Tosin voisi olla erittäin vaikea valvoa, eikä akkupakan hinnalakaan olisi paljon eroa LiPolymeereihin).
EDIT Niin lopuksi vielä, onko joku kenties punninnut akku (Mitä nyt yleensä käytetään, onko 3300 mAh?), säädin ja moottoriyhdistelmän painon?
Ehdottamalla yhdistelmällä kun vastaava paino on 200g (Akku 3300 mAh 7.7v 130g, säädin noin 25g ja moottori 48g) ilman kaapeleita ja liittimiä?
Eli mitenkä käy tehopainosuhteen, mennäänkö "huonommalle" puolelle?