Se on kumma juttu tuossa iässä että kaikki "kovat" pojat on niitä "2 metrisii" ja tilaa erikoismailoja tehtaalta. Jeah right. Ei sitä "paremmuutta" mitata pituudella, ainoastaan keihäänheitossa ja sekin lentomatkana.
Siinä vaiheessa kun pojat saatte rupee taklaamaan, niin 99% pelaajista rupee vaan metsästää muita ja sit mennään kyynerpäät edellä, tulee ruumiita ja mitä peliä se sitten muka on. Kaveri se vastustajakin on, ihan niin kuin vaikka pokerissa. Se yksi prosentti jotka ei rupee metsästää, ovat niitä jotka osaavat pitää pään ylhäällä, seurata peliä (voi olla että pelaat yksin, koska muut metsästää), hakea kiekkoa ja käyttää päätä. Tällainen pelaaja yleensä tulee hyvin toimeen muiden ihmisten kanssa, ei oikeasti "vihaa" ketään tai aio "tappaa" ketään taklaamalla päähän, eikä mene nurkan taakse imee syöpäkäärylettä ennen treenejä (karalahti on poikkeus, mutta poikkeus vahvistaa säännön). Tämä on se yksi prosentti joka menestyy, joista sitten kehittyy enemmän tai vähemmän ammattilaispelaajia. Karu fakta, mutta näin se vaan on.
Kumma juttu, mutta suurin osa liigapelaajista ovat lyhkäsiä kavereita, jotka pitää pään ylhäällä, ja tekee ahkerasti töitä. Tällaisia he olivat jo junnuina, tunnistatko sinä ketään tällaista juniorijoukkueestasi?
Turha sitä on ketään pelätä siellä kentällä, ne ketkä siellä mitään muuta teekkään ku hakevat seuraavaa taklattavaa ovat niitä jotka ekana jäävä kehityksestä jälkeen ja lopettavat.
Oma broidi pelaa nyt jossain espoon sarjassa 14-15 -vuotiaiden sarjassa ja sille koittanu selittää tätä, ymmärtää, mutta ei kiinnosta enää pelata kun ei siellä muuta tehdäkkään kuin taklata.
Kunhan kerroin hieman omaa mielipidettä asiasta...
