Kerrataanpa meidänkin kisareissua. Perjantaina tulimme hyvissä ajoin treenaamaan, tarkoituksena opetella rata ja sen hypyt ettei vaan pilata muiden ajoa, rata kun näytti aika vaikealta vieoiden perusteella. Ja vaikeaksihan se osoittautui...
Ehdittiin perjantaina ajamaan pari akkua kun tukivarsi meni poikki. Ei auttanut kuin odotella varaosia pari kolme tuntia jonka jälkeen mekaanikko ryssi auton kanssa oikein kunnolla ja niinpä meni iltaan asti kun auto oli taas ajokunnossa. Pienen miehen yöunet jäivät aivan liian lyhyiksi ja pelkäsin lauantaita kauhulla jos väsykiukku iskisi.
Lauantai osoittautuikin vieläkin pahemman onnen päiväksi. Autosta hajosi (taas) tukivarsi, pallokuppi, servo, yhdessä finaalissa servosaver löystyi ja taisi vielä jotain muutakin olla. Koko päivän sai mekata ja ajot kärsivät aika lailla näistä mekaanisista ongelmista. Kuski ei silti valittanut vaan nautti ajamisesta, silloin kun auto pysyi nipussa. Selvästi keskittyminen ajamiseen alkoi herpaantua mitä pidemmälle päivä eteni, johtuen noista lyhyistä yöunista, ja helppoja ja hölmöjä virheitä alkoi tulla koko ajan enemmän. Oli kuitenkin hieno huomata kuinka Joel ihan itse oppi ajamaan hypyt läpi jos huomasi ettei vauhti riitä hyppäämään esim. tuplasta yli. Todella hienoa ajosilmää alkoi pojasta paljastumaan!
Rata oli kyllä todella vaikea näin nuorelle aloittelijalle, eron huomasi hyvin kun Joel halusi tänään Tiksiin ajamaan. Junnu veteli 5min. pätkiä kaatamatta kertaakaan kun Turussa auto oli nurin vähän väliä. Hypyillä ja hypyillä on eroa.
Iso kiitos järjestäjille, tämä on hieno luokkka juniorille tulla mukaan kisailemaan. Kiitos myös Hokelle, isä Mörtille, Maxille, Nickelle, Martille ja P-J:lle säätöavusta, neuvoista ja ohjeista, mekaanikko oppi taas paljon lisää uudesta autosta. Erityiskiitokset myös Hobbylinnalle minitaskulampusta jonka Joel sai lahjaksi lähtiessämme, Joelin omin sanoin, "tää on mun oma palkinto".
Psta: Joel Hallenberg #22