Moron,

Kiitokset kaikille asiallisista vastauksista.

Oletko kokeillut ajaa suuremmalla ennakolla?

Kyllä, kaikki ennakot käytiin läpi. Pienempi vaikutus kisakoneessa, suurempi noissa halpiksissa. Ezrusta tuli hyvinkin vihainen suurilla ennakoilla, mutta hieman lämpenemistaipumuksia. Ennakkoa kasvattamalla HOKE:n mainitsema turboefekti tuntuisi pätevän varsinkin näiden halpisten kohdalla. Ensin ei ole mitään ja sitten on kaikki. Kisakone tunteettomampi tälle.

Yllämainittu toki johtunee ensisijaisesti koneiden rakenne-erosta. Halpisten käämien ja roottorin välinen ilmaväli on oleellisesti pienempi kuin kisakoneen. Näin ollen myös magneettinen kytkentä on tiukempi ja pienetkin muutokset ennakossa vaikuttavat suhteessa enemmän vääntömomenttiin. Kuin myös siihen, että jos ennakkoa on liikaa eli menee ikäänkuin "yli" niin käämeissä vaikuttava virta ei teekään magneettista työtä vaan alkaa lähinnä lämmittää käämejä itseään, etenkin kun säätimet eivät oikeasti säädä virtaa vaan jännitettä.

Kun olen itse elektroniikkasuunnittelija niin katselen näitä asioita vähän tietyn väristen lasien läpi, jolloin glamouri tuppaa karisemaan melkein kaikesta sähköön liittyvästä. Laskeskelin tuossa päissäni, että esim. 30.000 minuuttikierrosta pyörivä kone käyttää kierrokseen 0,002 sekuntia ja yhteen asteeseen 5,5 mikrosekuntia eli sekunnin miljoonasosaa. Kun pidetään mielessä, että:

- Sensorittomassa moottorissa ankkurin asento arvotaan vuorollaan vapaan käämin päästä, josta saatava signaalin voimakkus ja laatu (= päätöksentekohetki) vaihtelee moottorin kierroksista ja ohjausjännitteestä riippuen ainakin 1:10 ja...

- Asennon mittaushetkestä päätös seuraavan käämin kytkentähetkeen voipi ottaa hyvinkin 20 mikrosekuntia elektroniikan sisällä (joka sinänsä on kelpo arvo). Tuo arvo voi myös vaihdella voimakkaasti säätimen lämpötilan mukaan...

tuntuu kohtuullisen huvittavalta, että esim. SP Exigen astuksissa ennakkoa säädetään 0,05 asteen tarkkuudellla esim. 18,75 astetta. Ihan tuohon yllämainittuun perustuen väittäisin, että jos koneen todellinen ennakko pysyy edes +/- 10 asteen tontilla säädetystä läpi käyttökierrosalueen, niin hyvin on.

Tavallisella pulliaisellahan ei ole mitään mahdollisuutta todentaa mitä koneessa/noparissa oikeasti tapahtuu kun namiskuukkeleista kääntelee, vaikka periatteessa laitteen toiminnan ymmärtäisikin.

Magneettisten piirien (vaikkapa käämilankaa rautakasan ympärillä) toiminta on huomattavasti monimutkaisempaa kuin päältä näyttäisi. Harvapa tullee ajatelleeksi, että esim. mainittu Ezrun on magnetomotorisesti osittain paremmin tehty kuin tuo SP:n kisakone. Kun käämi tehdään useasta ohuesta langasta, se kuljettaa suurilla taajuuksilla huomattavasti paremmin virtaa kuin yhdestä paksusta langasta tehty. Virta kun tuppaa pakkautumaan johtimen pintaan taajuuden kasvaessa, ja usean ohuen langan pinta-ala on isompi kuin yhden paksun.

Halpiskoneissa käämi on samaa tavaraa johtimen kanssa. Hyvä, sillä liitoksia on vähemmän ja häviöitä siis vähemmän. Kun käämi alkaa ja loppuu samaan päähän käämipakkaa (kuin esim. Ezrunissa on kyse), saadaan magneettisesti tiiviimpi kela. Kaikki puoli-R moottorit on siinä mielessä hanurista (ne, missä käämien toinen pää on yhdistetty moottorin etupäässä). Aina hukataan yksi käämikieros työtä tekemättömään magneettikenttään. Vaikutus alkaa olla sitä suurempi, mitä pienempi on T-luku. 1,5R moottori nimittäin pyörisi varsin huonolla hyötysuhteella ja 1/2R moottori ei ollenkaan.

Onhan Ezrussa huonotkin puolensa. Koska esim. SP:n kisakoneen käämitykset on selkeämmin staattorin raudan ympärillä, vähemmän magneettista hajavuota pääsee ympäristöön. Ezrussa taas on tiiviisti juntattu käämipakka alumiinikuorta vasten. Väkisinkin tulee mieleen, että kun moottorin kierrosluku kasvaa riittävän suureksi, osa käämin magneettienergiasta alkaakin kuumentaa suoraan ympäröivää alumiinikannua ja tappelee kierrosten nousemista vastaan. Noparista katsottuna käämi alkaa näyttää liki oikosululta. Toimii siis vähän kuin induktioliesi. Tämä selittäisi esim. tuon "turboefektin" loppumisen. Kun tehopiikin jälkeen kaasua painaa lisää, vauhti ei kasva mutta kannu kuumenee. Ja nimenomaan niin, että käämi kuumentaa kannun kuin induktioliesi kattilan.

Sorry, meni vähän tieteelliseksi mutta mulla on joku pakkomielle pohtia mistä ilmiöt johtuu. Muuten niitä on hankala ymmärtää ja sitä kautta korjata tai säätää, mututulla, korvakuulolta tai sen perusteella mitä essonbaarissa asiasta kerrottiin.

-Mika

Kivelaster, ne lamput sopii just eikä melkein. Itsellä on cherokeessa juurikin nuo lamput. Tuon kopan sovitus onkin sitten oma hommansa. Joutuu linkit vaihtamaan pidempiin sekä kardaanin. Linkit ajattelin tehdä kokonaan uusiksi ja kardaanin jatkaa tai sovittaa axialin kardaanin paikkaan. Oman cc01 alustan päälle olen hiluxin koria laittamassa.

Hyrsleri, jos haluat autenttista Jeeppiä vm.1992, niin siinä oli kuvan mukaiset vanteet. Nuo ehkä saisi tehtyä Tamiyan Hummerin vanteista, kun hioo mutteriknöölit pois, vanteen suoraksi ja poraa 10 reikää tilalle. Kovin suurta väkivaltaa ei tee, jos laittaa Tamiya Wranglerin vanteet ja maalaa ne vannehopealla. Ainakin -91 malliin asti niitä on käytetty. Myös mikä tahansa yksinkertainen viisipuolainen käy, valikoima on ollut aika runsas. Leveämmät puolat markkeeraa peltivannetta, kapeammat alsavannetta. En tosin tiedä, käykö nämä CR-01 alustan akselin päihin.

Monissa malleissa etu-ja takapuskurin väliosa (siis se suora pätkä nurkkamöllyköiden välissä) oli kromattu. Samaten maskin ulkonevat osat olivat usein kromatut, ei mustia. Katolle kun vielä laittaa lituskaiset poikittaiset mustat tangot niiden möllyköiden väliin, niin aika lähellä orkkista ollaan. Tuo kattoteline on kaksiosainen, molempia poikittaistankoja saattoi 1:1 autossa liu'uttaa pitkin pituussuuntaisia kiskoja.

Moi,

Näyttää käyttökelpoiselta. Vähän olen silti allerginen sille, että kiinnittää mitään teipillä / vastaavalla maalipintaan. Tämä pitäisi saada jakautumaan aika isolle alueelle, ettei kolahduksissa käy niin että maalipinta repeää irti.

Yritin Minissä laittaa kylkiin akun kohdalle pienet tarrapehmikkeet korin sisäpintaan, jotta iskut ulkopuolelta eivät akun kohdalla nirhaisi maalia. Kävi sitten niin, että koko tarra lähti juurineen vieden palan maalia mennessään. Ja kyllä, kori oli hiottu sisäpuolelta, pesty Fairyllä ja vielä maalattukin Lexan maalilla...

Seidel on muuten pudottanut Cruiserin hintaa. Nyt se tulee kotiovelle 137,90€ rahalla 

http://www.modellbau-seidel.de/index.php?firma=Tamiya&best=58445&name=Toyota-Land-Cruiser-40-CC01-m.Licht-1-10

-Mika

tere

tainnu pistää silmään jossain saksan kaupassa 129€ hinta (sis valot ja nopari), mutta toimituskulut suomeen 15.9€ muistaakseni. itte pistin pojan lantikkaan kovakorin taka kiinnikkeet kun tuppa rälläileen että ei tulis koriin taittumia vaan tiijä onko siitä mitään hyötyä.

lantikan korillisessa tulee mukana myös välipalat (nam) akselivälin muuttamista varten. kun kovakorisissa on voi wb.tä muuttaa vain 242mm ja 257mm välillä.

mittailin tuossaa päivänä eräänä pajeroa ja googlailin saman ikäsen pätkä pajeron mittoja ja ilokseni totesin että mittojen puolesta cc01 (ainakin pajeron kohdalla) on erittäin tarkka 1:10 pienennös alkuperäisestä, siis se on true10 skale:)

Moron,

Jep, tuo hinta voi hyvinkin pitää paikkansa. Satuin nyt tilaamaan nuo kaksi autoa Seidelistä, kun ne + kasa laakereita ja muutama varaosa matkusti kotiovelle alle 10€ kuluilla.

Nuo välipalat unohdin mainita, ja sen että myös kovakorin etukiinnike on mukana. Lantikka taitaa olla kaikkein kattavin setti korikiinnikkeiden suhteen -ja rakennussarjoista halvin.

Mä tutkiskelin tuota pojan Jeeppiä ja se näyttäisi myös olevan aika tarkka jäljennös alkuperäisestä. Jos ihan hiuksia halkoo, niin kaikissa 1:1 malleissa ei kaikki valot ole ihan sellaisia kuin tuossa Wranglerissa, mutta sitten tarvitaan jo asiantuntijaa.

Tilasin itselleni Pro Linen Jeep Cherokeen korin, jonka aion istuttaa tähän CC-01 alustaan. Tuo puuha lienee syksyiltojen ilona (Saatan jopa tilata oman 99€ alustan tätä varten. Nopari ja vastari istuu kuitenkin radiolevyn päällä, eikä sen vaihtaminen autosta toiseen vie montaa minuuttia. Kolme ruuvia ja servon + moottorin pikaliittimien irrotus). Akseliväliä täytyy kasvattaa aikalailla, n. 6cm mutta eiköhän tuo onnistu. Kierretangosta saa mieleisensä mittaiset 4-linkit takapäähän ja iskarit voi kiinnittää alempiin linkkeihin alkuperäisten, taaempien yläkorvakkeiden kohdalle taka-akselin etupuolelle.

Tuolla on kuvia Cherokeesta, joka istuu CC-01 alustassa. Minusta aika hieno, mutta taidan olla vähän jäävi kun aikanaan omistin juuri tuollaisen. Yllätti etenemiskyvyllään joka talvi...

http://www.tamiyacrawlers.com/forum/showthread.php?1373-This-one-s-for-you-One-Eyed-Willy.

Ainakin oikeassa Cherokeessa oli tasan samat etulyhdyt kuin vanhan mallisessa Wranglerissakin, joten eiköhän nuo Tamiya Wranglerin valot istu Cherokeehenkin pikkuvaivalla.

Sitten yksi kysymys korikiinnikkeistä. Kuinka olette ratkonut korin kiinnityksen ILMAN korin läpi tulevia koritolppia lexan koreissa? Vai liekö kukaan edes yrittänyt? Ajattelin laittaa Land Cruiserin / Cherokeen takakiinnikkeet sarjan omilla kovan korin kiinnikkeillä. Perään saa aina vararengasta/puskuria/kanisteria yms. joka peittää tolpat. Mutta etukiinnitys on kinkkinen. Jos tekee scalemallia, ei kelpaa että konepellistä törröttää kaksi tankoa. Muistaakseni omassa Jeepissäni ei ollut heinäseipäitä -niitä puisia johon tulee välitappi- näkökentässä kun autolla ajeli

Itse mietin, että jos lexaniin saisi esim. etuvalojen taakse pultattua vaikkapa pari neodymimagneettia ja runkoon vastaavasti pellinpalat/prikat samalle kohtaa. Ko. magneetti pitää kuin tauti ja jos se tärähdyksessä meinaakin irrota, vetää itsensä varmaan samaan kohtaan takaisin.

-Mika

Terve,

Meillä on työn alla kaksi CC-01 autoa, Wrangler ja Land Cruiser. Jeeppi on tulossa pojan autoksi, Toyota tulee minulle. Myytiin M05 Minit alta pois ja vaihdettiin maastureihin...  Autot tilasin Saksasta, tulivat melko nopeasti ja postikulu paketin kokoon & painoon nähden olematon. Autot olivat myös suht. halpoja kotimaahan verrattuna.

Molempiin laitetaan kuulalaakerisetti ja GPM-Racingin ohjauslinkistö. Itselleni tulee vielä "torque splitter unit", joka sallii etupyörien pyöriä takapyöriä nopeammin (= vapaakytkin etupyörille). Näin auto kääntyy paremmin, mutta peruutettaessa on vain takavetoinen, tämä miinuspuolena. Tuossa tuo vapaakytkin paketti, se on etudiffiä pyörittavä hammasratashässäkkä, jonka sisällä on yksisuuntalaakeri.

http://www.rcmart.com/catalog/rc-cc01-tamiya-53188-crosscountry-torque-splitter-unit-p-28374.html?cPath=595_744_1426

Yllämainittuja lukuunottamatta autot olisi tarkoitus kasata aikalailla vakio-osista. Ehken etupään ja takapään joustovaroja lisätään hieman. Etupäästä avarretaan vähän tukivarsien osia, ja taakse tehdään kierretangoista ja pallolinkeistä uudet tukivarret. GPM:n ohjauskitistä ja etupään jousitusvaran lisäämisestä on juttua vaikkapa tuolla:

http://www.ukrcrc.com/forum/viewtopic.php?t=8209&highlight=

Korit on vielä maalauksessa ja vasta toinen alusta kasattu. Pikainen kokeilu kalliolla/maastossa maalaamattomalla korilla jätti fiiliksen, että tämä on erittäin hauska auto johon voinee sovittaa monenlaisia koreja.

Palaan aiheeseen kuvien kera, jahka jotain näytettävää on...

-Mika

Joo, saahan sen ulkomailta alle 80€ vahvan euron takia, mutta suomessa sen hinta on 99€, joten turha lähteä tuolla modelsportin hinnalla vertailemaan.

Kuten tossakin on muutama viesti ylöspäin sanottu jo: kaikki ei jaksa/halua/viitsi tilata ulkomailta, ja tuo hintataso Suomessa on tällä hetkellä korkeampi vahvan euron takia.

No, sittenhän tämä koko ketju on aivan tarpeeton. Suurin osa kuitenkin voi käyttää maksamiseen vaikkapa PayPal:ia, jos luottokorttia ei ole. Silloin ulkomailta tilaaminen on melko vaivatonta. Oli homma niin tai näin, käypä hinta hyvälle käytetylle on mielestäni 2/3 uuden hinnasta ja tässä tapauksessa uusi on 80€. Löytyy googlettamalla ihan ekalta sivulta.

Toisekseen, vahva euro on myös kauppialle se vahva euro. He saavat nämä värkit ulkomailta suhteessa aivan yhtä halvalla kuin muutkin. Oletettavasti myös muulla kuin Helsingissä tai Vähäkyrössä asuvat joutuvat tuon 99€ päälle lataamaan vielä matkakulut tai paketin postituksen hinnan, eli Itellan kautta ainakin 8,50€.

Mutta mitäpä tätä vänkäämään, kunhan nyt havaintoni kirjoitin tähän ketjuun joka näihin asioihin tarttuu...

-Mika

Moi,

Tunteeko kukaan Spectrumin DX3S -radioita sen verran hyvin, että osaisi lonkalta sanoa kuinka kolmatta kanavaa on mahdollista käyttää. Lueskelin manuaalia, jonka mukaan ko. kanavaa voi miksata kahteen muuhun, säätää loppupisteitä, suuntia jne. Mutta löytyykö radiosta erillinen nappi/vipu, josta kolmoskanavalle voisi vain kytkeä ON/OFF toiminnon. Vähän kuin Traxxasin kolmi/nelikanavaisissa 27MHz radioissa vaihteen valinta / perän lukitus jne.

Ko. radio on hankintalistalla ja kolmoskanavan toiminta on oleellista. Ilmeisesti noissa vanhemmissa Spectrumeissa DX3.0DSM kolmoskanavaa voisi noin käyttää.

-Mika