Muutama kommentti tähän "testaukseen".
Puhtaasti resistiivisellä kuormalla, jota lamppukin pitkälti vastaa (kunhan se on ensin lämmenyt ja langan resistanssi alkaa tasaantua) saadaan luotettavasti mitattua vain akun kokonaiskapasiteettia. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että käytettävä kuorma näissä meidän leluissa ei ole resistiivinen. Syklityksellä saadaan esiin kennojen ja kennokemian muutokset kun akusta otetaan tehoa irti ja taas ladataan sitä takaisin. Luotettavaa kuvaa kenojen laadusta ei resistiivisellä kuormalla saa kuin syklittämällä tarpeeksi ja käyttämällä edes sovelluksen AVG purkuvirtaa vastaavia virta-arvoja ja seuraamalla kapasiteetin sekä "sisäisen resistanssin" muutosta. Tämä siis olettaen, että akku ladataan täyteen ja puretaan yhtäsoittoa ennalta määriteltyyn jännitteen alarajaan eikä sitten yritetä nylkyttää sinne virtaa jollain 5-10C tasoilla (koska kyseessä on akun _purkuominaisuuksien_ testaaminen eikä käytettyjen kennojen kemian käyttäytyminen suurilla latasvirroilla). Mutta ongelmana edelleen on se, että ko tilanne ei suoraan vastaa käyttöä autossa eikä korreloi suoraan sen kanssa, miten akku käyttäytyy ajossa. Sen takia kanattaa myös testata akkua ihan ajossa. Toki ko tilanteessa taas kombinaatioiden määrä räjähtää käsiin, joten yhen kuskin yhellä radalla ja tietyllä kalustolla ajama tulos ei sitten ole 1:1 se mitä siinä omassa tapaukseesa saa irti.
Parempi vaihtoehto, jossa mennään edelleen resistiivisellä kuormalla on tilanne, jossa pystytään luotettavasti loggaamaan akun napajännitteen muutoksia kuorman suhteen ja akkua pystytään paitsi syklittämään ym tavalla täydestä tyhjäksi, ajamaan myös tiettyjä "testipattereita" jossa akusta otettava virtamäärä ja aika jona ko virta otetaan muuttuu. KO tilanteessakin pitäisi pystyä käyttämään hetkellisenä MAX virtoina sitä, mitä valmistaja kennosta lupaa jatkuvaa.
Suurimmassa osassa tapauksista korrelaatio menee siten, että mitä enemmän annetaan runtua (isommat hetkelliset ja avg purkuvirta, isompi latausvirta, suuremmat lämmöt, enemmän syklejä) sitä enemmän akku puutuu. Tämä on kaikille varmasti tuttu tilanne ja vaikuttaa normi harrastajaan enemmän kuin kisakuskiin. Normiharrastajaa kiinnostaa enemmän se, miten akku käyttäytyy pitkässä juoksussa kun HC kisakuski (tai sellaiseksi itsensä kuvitteleva) välittää vaan siitä, miten akku "potkii" sen ensimmäisen 10 tms. sykliä, jonka jälkeen se menee reeniakuksi tms. Tästä katsantokannasta on vissi ero mitä näillä kikkailuilla latauksien jne kanssa saadaan akusta irti ja mitä se vaikuttaa akun toimintaan pitkällä jänteellä. Eli itselle pitäisi tunnustaa sekin, että mihin käyttöön niitä akkuja hakee ja mitä oikeasti tarvitsee. Se "paras"ja "yyberi" kun on parasta ja üüberiä (tai perperiä) ihan tilanteen mukaan.
Tässä vaiheessa ei olla vielä edes mietitty sitä, mikä on kennokonfiguraatio siellä akkupaketissa ja miten mm. kennojen väliset liitokset on tehty ja minkä valmistajan mitä kennoja ylipäätään käytetään jne.
Mutta joka tapauksessa mukava seurata mitä saadaan esille ja vielä mielenkiintosempaa se, että miten tämä foorumin asiantunteva raati sitten niitä tuloksia tulkitsee.
