Eturipustus:
Tuossa Olevin kaipaama kuva:

http://www.hut.fi/~jttuomi2/missioneturipustus.jpg
Tuosta kuvasta kannattaa siis huomata, että kun sitä ulommoista kiinnitysreikää (in-line) käyttää, niin kannattaa leikata tuo sisempi kokonaan pois. Mitä tulee noihin ylätukivarsiin, niin yhtään muoviosaa en ole ikinä nähnyt menevän rikki, mutta vanttiruuveja olen kyllä saanut monta kieroon. Noh, niistä ei ainakaan tule erässä keskeytystä. Tuossa näkyy myös, että olen vaihtanut ylätukivarsiin RPM:n linkinpäät. Nämä eivät ole tehty M4 kierteelle, mutta niissä on paljon tavaraa ja ne kestävät porauksen ylikokoon varsin hyvin. Syy niiden asentamiseen on ollut pienempi klappi ja ne ovat myös hieman pidemmät. Itsellä ainakin nuo kaikki Shumacherin pallolinkit ovat lähteneet vaihtoon, koska niissä on jo uutena aivan käsittämätön klappi. Schumacherin vanhemmat (mustat) linkit ja Rose-joint nimikkeellä myytävät linkit ovat varsin loistavia. Jos tuonne taka-auraus linkkeihin on joskus vaihtamassa uusia pallokuppeja, niin suosittelen lämpimästi rose-jointteja. Voin laittaa niistä kuvaa joskus.
Diffeistä:
Vakiodiffeissä en ole havainnut mitään vikaa painoa lukuun ottamatta. Hihnaratas voi huonolla tuurilla olla hieman epäkesko, jolloin kannattaa hankkia RW ratas tilalle. Tämä on kevyempi sorvattu yksilö, joka vaikuttaa hieman myös herkkyyteen. RW-hihnapyörässä on myös kuulat järjestetty samalle säteelle, mikään tekee diffin toiminnasta hieman herkemmän.
Vetareista:
Käytän itse metallivetareita, koska ne ovat varsin huolettomat. Muoviset ovat kevyemmät, mutta joskus olen huomannut niiden taipuisuuden aiheuttavan lievää etupään pomputusta asvaltilla (Axis kokemuksia). Vetarien laakerointi on joskus aiheuttanut päänvaivaa, joten tässä pari vinkkiä. Poista ulompien laakereiden ja suurien kuperien prikkojen välistä pienet prikat. Laakerien elinikä pitenee ja voimansiirto herkistyy. Kun laakerit ovat vaihtokunnossa, kannattaa harkita parempien hankkimista. Itse käytän uloimpina laakereina kumisuojattuja laakereita, koska nämä sietävät matoista lähtevä karvaa paljon paremmin. Maatolla ajaessa kannattaa muutenkin välillä irroittaa vanteet ja hexit ja poistaa kerääntynyt karva.
Huomenna sitten lisää...

Kuinka monelta moinen laitos löytyy? Tarvitseeko joku opastusta jonkin asian kanssa? Ihmetyttääkö autossa jokin seikka? Kaipaisiko jokin osa-alue autossa kehitystä? Neuvoja tulee tuutin täydeltä täältä päin jos tarvetta on.

Tässä vaiheessa kannattaa miettiä halutaanko pitää kaksi vai kolme touring luokkaa. Jos tuo tulee stanukoneeksi, niin rinnakkain stanun ja prostockin ajattamisessa ei ole mitään älyä. Jos taas kaksi luokkaa jää, niin tuo voisi olla pätevä stanukone. Samaten, jos kahdessa luokassa aiotaan  pysytään, niin kannattaa myös miettiä kenelle se luokka on tarkoitettu.

Teppo: Minäkin pidin syndicaten 8.1 rajoitusta älyttömän korkeana, kunnes ajoin kaksi kisaa. Sehän on juuri sopiva ja viime kisassa ajattelin jopa pidentää sitä, kun auto vaan kelasi lisää vauhtia koko suoran ajan. Tietysty tuo kyseinen konetyyppi on erittäin pienivääntöinen, joten aina ei voi yleistää.

Älä sitä antennijohtoa ainakaan siihen antennin ympäri pyörittele tai vedä sitä uudestaan alaspäin. Laita se ylimäräinen johdonpätkä pieneen nippuun vaan heti vastarin jälkeen ja jätä vain sellainen sentti sitä johtoa antenniputken yläpäästä nakyviin.

Helppo valita, kun joukossa on vain yksi auto, Schumacher Mission.

Loput onkin sitten valmistajia  

DI / Tutkija
CV:n voi pyytää osoitteesta jesse.tuominen@hut.fi jos parempaa työtä olisi tarjolla.

Erikoisosaaminen keskittyy näille aloille:
Optinen teknologia ja tietoliikenne
Lasertekniikka
Photoniikka
Sovellettu elektroniikka
Sähköinen mittaustekniikka

Blenheim:
Itse olen aikoinaan Kuorevedellä ja Lapin lennostossa roplannut Drakeneita ja Horneteja joten heitä meiliä, jos asia kiinnostaa. Olen myös suorittanut pilottipuolen testit ja psykon joten vinkkejäkin voi tulla pääsyvalintoihin jos asia on ajankohtainen.

M-jpg, eli motion jpg. Digikamerat tuottaa noita aika yleisesti. Codecci löytyy helposti esim. googlella.

Tuossa on kyllä kova kuskikin asialla, (en siis minä vaikka linkki viittaakin sivuilleni).

Niin kuin minä! Cruisaajahan sen sijaan ajoikin kahdella stopilla. (=kolmella akulla)

Näitä kisoja kun ajettaisiin CS-22:lla, niin ei tarvitsisi laskea kuinka monella akkujen vaihdolla pääsee maaliin, vaan kuinka monella renkaiden liimaustauolla. Ehdottomasti samaa mieltä mustanvihanneksen kanssa. Lisää näitä!

Tai kokeile nyt ainakin ensin. Kunhan tiedät, että moinen vaikuttaa.

l150040:
Hieno projekti. Osat ovat näköjään Andy's Assosta, jolla itsekin ajoin aikanaan kilpaa. Ystävällisenä vinkkinä: Kun sull aon tuo hihnaveto, niin jos MIP:n boksi vain sallii (vakio ainakin sallii), niin käännä tuo moottori toiselle puolelle. Jos moottori joutuu pyörimään väärin päin, niin auto varmasti puskee todella paljon kiihdytyksissä. Nuo heiluritukivarret olivat silloin Andyssä optiona ja ne toimivatkin liukkaillla radoilla varsin hyvin. Ne vaativat kuitenkin yllättävän raskaat jouset, koska muuten kallistelee todella paljon.

10 min mennyt:
Ei kun just noin päin kun sanoin. Jos kappale on vakiolämpötilassa, niin se aina säteilee yhtä paljon, kuin se absorboi. Sen sijaan lämpötila ja siten myös paine on korkeampi mustan pinnan läheisyydessa ja työntää autoa eteenpäin. On tuommoisia koneita tehtykin, jotka liikkuu pelkästään valon voimalla, koska niiden toinen puoli on musta ja toinen kiiltävä.

Mielestäni yleismittarilla ei helposti voi mitenkään katsoa, että johtaako kenno ilman muita komponenteja. Siis "piuhat suoraan kennon päihin katsotaan piippaako" ei ainakaan toimi.

Jos kenno on oikarissa, niin sen saa eloon vain kovalla virtapiikillä. Usein ihan hetken lataus 10A:lla tai "12V lyijyakkuun suoraan sekunniksi kiinni latautumaan" auttaa. Zapperi olisi tietenkin helpoin vaihtoehto. Ikuinen korjaus mikään ei kuitenkaan ole enää tässä tilanteessa.