Kirjoitelaanhan tännekin niin tulee edes jotain tekstiä koko aiheeseen :D. Ja heti ensimmäiseksi sanon että kaikki tämä teksti tulee keskivertoharrastajan suusta, kilpaa ei ole ajettu koko vehkeellä metriäkään.
Elikkä kesäkuun alkupuolella tuli hommattua tämä kyseinen JQ White Edition LV krossari. Radiot ja servot löytyi jo omasta takaa joten sen takia päädyin tähän RTR version sijaan. Pidin tätä "täysveristä" autoa myös ehkä hieman parempana pitkän tähtäimen sijoituksena, kuitenkaan kun säätömahdollisuudet ei tästä ihan heti lopu. Lisäksi kitin rakentaminen on mielestäni ihan mukavaa puuhaa.
Rakentaminen sujui suhkot mutkattomasti, tosin aika nopeasti autosta tuli se vaikutelma että se ei ole isompien tehtaiden tekele. Laadunvalvonta on ehkä se mikä tästä hieman uupuu kun autoa vertaa vaikka edesmenneeseen Durangoon. Se näkyy esimerkiksi tässä kuusiokoloruuvissa jossa ei ole kantaa ollenkaan:
Manuaali myöskin eroaa isommista valmistajista siten että siinä ei ole kaikkea selitetty kädestä pitäen vaan rakentajalla pitää olla jonkinsorttista pohjatietoa. Plussaa se saa kuitenkin huumorista
. Mitä suunniteluun tulee niin autoa ei voi kyllä kun ihailla. Huomaa heti että sen takana on ollut kilpakuljettaja ja monia pikkuasioita on jopa ajateltu.
Tähän mennessä kaikki ajaminen on tapahtunut Mikkelin lentokentän "multaradalla", ja vaikka radan pinta eroaa aika rajusti etelän radoista, on auto toiminut siellä hyvin. Pakettisetuppi tekee autosta hyvin rauhallisen ja helpon ajettavan. Siihen ei ole tähän mennessä tarvinnut suuria muutoksia tehdä. Moottorina on toiminut Alpha Dragon ja pillinä 2107 "lutz", 7mm kuristimella kaasarissa ja 8mm pillissä. Myös sen paketin toimintaan olen ollut todella tyytyväinen. Uskon että ajettavuuden kannalta auto on ehkä parhaita mitä tällä hetkellä markkinoilla on.
Vielä muutama heikkolaatuinen kuva loppuun:
Vaikka koko vehkeessä on pienet vikansa, en ole katunut ostopäätöstä. Mikään muu merkki ei voi kilpailla tukeen mikä JQ:n autoilla on (ainakaan Suomessa).