Kai tää mun autokin on E-Revo, vaikka se joskus olikin 3.3:nen. Ei tätä nyt oikein suoraksi konversioksikaan voi kutsua.
Alkoi tympimään erilaiset katkaisija, joita on Castlen noparissa ja itsellä ollut vastarilla vielä oma. Kaikki samanlaista kuraa ja puolen - kahden tunnin ajelun jälkeen niin täynnä hiekkapölyä etteivät toimi.
Niinpä vanhat liukukytkimellä toteutetut katkaisivat saivat tehdä tilaa yhdelle uudelle vipukatkaisijalle. Johtojuotokset suojasin valamalla päälle epoksista suojan, joka toimii samalla vedonpoistajana. Estänee myös tehokkaasti kaikki yritykset käyttää tuota katkaisijaa johonkin muuhun myöhemmin :)
Uudet kaapelikytkennät asennettiin kaapelisukkaan, jolloin niistä saatiin paljon siistimmät, kun johtoa, liitintä ja jatkosta ei roiku vähän siellä ja täällä.
Katkaisijan vipu sai vielä päälleen kumihupun, jonka pitäisi olla vesi- ja pölytiivis. Sijoituspaikka on auton perässä aivan korin alla, mutta silti helpossa paikassa käyttää. Pitäisi nyt kuitenkin olla aika hyvin suojassa esimerkiksi risuilta.
Uudet servotkin vielä kuvaan. Niiden säätämisen kanssa on kyllä haasteita että saa
molemmat olemaan neutraaliasennossa samaan aikaan. Jos tuo ei ota onnistuakseen,
niin eiköhän se yksikin 20 kg servo jaksa jotain kääntää. Auton painojakauma vaan on sellainen, että yhdellä servolla on kovasti töitä kääntää
renkaita noilla Revon ohjausvivustoilla.
Samalla näkyy kuvissa vähän tuota meikäläisen aavistuksen verran modattua runkoa. Niin tai eihän siinä siis ole mitään E-Revon tai 3.3:n alkuperäisestä rungosta jäljellä.