Talvikumeja rinteeseen toisennäkösillä vanteilla. Eipä oo päässy kokeilemaan uuden kaasarin kanssa vielä enempää kun koko aika maa märkänä.

Suosittelisin että jätät sen Bajan oman rungon sieltä pois ja teet koko rungon putkesta. Se on moninkertaisesti jäykempi kuin levyaines ja Bajan vanha runko olisi siellä vaan turhana painona tossa tapauksessa vaikkakin siinä olis kiinnikepaikkoja valmiina. Mahdollisimman kevyt kannattaa yrittää tehdä. Tosin sit millin seinämällä olevan putken hitsaaminen puikkokoneella ei sit ihan niitä kiitollisimpia hommia kyllä ole, MIG olis miljoonasti parempi vehje tohon hommaan. Tosin sanoit jo rajoitteesi, mutta mainitsimpahan vaan. Toivotaan ettei homma hiivu alkuinnostuksen lopahdettua.

No niiiiiin,
nyt näyttäis että kaasuttimen modaukset tuotti tulosta. Reed-motin kaasarin joutuikin sit tässä 43cc:n tapauksessa pistämään aikalailla uuteen kuosiin. Muun muassa G460 (46cc) -motin HDA223 ei riittäny isoille kierroksille enää ollenkaan. Joten piti vaihtaa G62 (62cc) -motin HDA48D ja jopa sekään ei riittänyt bensantuoton osalta yläkierroksilla. Nyt tuntus riittävän kun kaikki muutokset tuli tehtyä. Tulipahan nysvättyä oikein huolella taas.

Ja kunhan vähän pääsee sinuiks ton motin kanssa autossa niin pöydällä odottelee jo vuoroaan 20-millinen 80cc kivisahan kaasari jossa venturi on jo 18mm joka pitäis motin kanavakokojen mukaan olla täydellinen kaasari tolle motille huipputehon hakemiseen. Tosin isot kaasarit on aina vähän hankalia käynnistää kun alipaine venturissa jää niin pieneks mutta kun tää motti on akkuporakoneella jo muutenkin käynnistettävä niin sen ei pitäs olla mikään ongelma. Ton G62 kaasarin venturi on 15-millinen joten melkoisesti lisää ilmaa ja bensaa tolla isommalla kaasuttimella pitäs saada sisään ja sitä kautta lisää kierrosaluetta jos vaan pakoputki on samalla kartalla. Mitenhän sitä taas näin paljon lapsettaakin 

Kiitti. Mä ajattelin jotain tonne suuntaan mutta ensimmäisenä tuli mieleen kivisahat. Naapurilla on niitä pari kpl. Kaasari on jo melkoisen iso mutta sellasta vois kanssa kokeilla.

Mä oon tänä iltana puuhastellu noita kaasarin pumpun jousia. Oon kokeillu useempaa ja voi olla että alkas löytymään jo. Tosin kun mulla on käytössä samaa öljyä mitä BZMn rata-2t moteissa käytetään ja 5% seos niin sen "huono" puoli nyt on että se lopettaa nopeesti savuttamisen kun motti on lämmin. Ei kai muuta auta ku pistää auto kuormaliinalla puuhun kiinni ja rätkästä hanat kaakkoon, polttaa kumia siinä asvaltilla että on vastusta ja säätää yläruuvi siihen kohtaan ku kiljuu parhaiten ja sit siitä vielä 1/8-kierros auki kestävyyden takaamiseks 

No kaasutinongelma parani hieman. Vaihdoin 668:n löysemmän pumpun jousen kiinni. Ei tosin vieläkään täysin riitä joten tarttee varmaan kokeilla taivuttaa sitä käyttöläppää josko sillä sais vähän iskua pitemmäks. Hauskan näköstä kun asvaltilla sutii slikseillä helkutisti ja keulii samalla vähän noilla 20/54 välityksillä 

Mistäs vois ostaa vähän pitempiä välityksiä Turtlen pinjonilla kuin 20/54?

Nyt tuntus uuden koneen kanssa olevan ihan turhaa kokeilla säätää sitä tarkemmin kun alkaa vaan heti sutimaan ja auto alkaa pyörimään piruetteja sinne sun tänne.

Kunhan keli vaan on sopiva niin tottakait yritän saada videokuvaa otettua. Otin eilen vielä pytyn ylös ja kattelin miltä sisällä näyttää ja selkeesti tarttee vielä sisäänajaa tota mottia. Suunnilleen 1,5 tankillista on nyt tullu laskettua siitä läpi joka ei selkeesti siis vielä riitä, johtuen siitä että pytyn pinta on sisältä erittäin hyvä ja tasainen joten männänrenkaan asettuminen vie pitempään.

No joo, kyllä siinä tuntus potkua olevan omastakin mielestä. Ottaa jengaa huomattavasti hanakammin kuin edellinen motti silloin kun se oli vastavalmistunut.

Autoon istuttamisesta en vielä tiedä, kun lähinnä aattelin odotella hetken aikaa josko alaan penkkiin pääsis kattelemaan millasta käyrää tällä sais pukattua paperille. Tosin kyllähän se vähän kuumottelis pultata kiinni tää kun ei autoon tartte muuttaa mitään muuta kuin ottaa vaan startin puoleisen kyljen kumitulppa pois jos jätän tän akkuporalla käynnistettäväks. Eikä noi kelitkään tällä hetkellä oikeen otolliset oo mihinkään autolla päristelyyn kun sutii vaan jo muutenkin varakoneella joka ei oo ku 30,5. Ajan nyt pukissa vielä lisää bensaa läpi tosta että sisäänajo on tehty kunnolla ja sit vois alkaa kiristellä ruuveja. Näette varmaan savun määrästä että on ihan kerpeleen paksulla.

Onkos kukaan mitannut puristuspaineita moottoristaan puristuspainemittarilla? Millasia lukemia tuli?

Kiitokset SH.

Ei toi mitään vuodatusta ollut. Ihan normaalilta keskustelulta kuulosti. Tollanen kaasari vaatii sitä että sitä käytetään useammin niin silloin se toimii. Pitkän tauon jälkeen kun käynnistelee niin mä pistän aina suhauksen pari suoraan pyttyy Bräkleeniä, sillä lähtee mikä tahansa motti tulille. Tosin jos tuntuu siltä että vehkeiden myynnin aika on edessä niin aika aikaa kutakin, silloin vaan myyden. Kyllä sitä varmaan kaikki funtsii, oon mäkin saanut nykysistä tarjouksia mutten oo toistaseks niitä myynyt kun nää rc-pelit on mun ainoita talvileikkikaluja. Ja ajomestat on ihan vieressä joten ei vois parempi tilanne olla, kumpaankin voi kävellä tai vaikka ajaa rc-auton halutessaan.

Onneksi olkoon Lerppu. Hienoa että tollanen onnistui sinnekkin.

No niin, kohta tarttis sit alkaa varmaan puuhaamaan koneenvaihtoa jos alaan penkki ei oo käytettävissä. Unohtu aiemmissa postauksissa mainita, että tää on long rod -kone. Kuvassa on pienempi putki kiinni.

No paisarin koko on aika suhteellinen käsite, isommalla tehdään alavääntöä ja kiukkuisuutta kapealle alueelle. Pienemmällä tehdään potkua ylärekisteriin ja laajemmalle alueelle. Ensiksi kokeilen kahdella täysin erilaisella putkella joista toinen on isompi kuin BZM ja toinen pienempi.

Sain myös eilen hitsattua lohkonpuolikkaisiin lisää tavaraa ja tänä aamuna koneistin ja hioin kaiken kuntoon joten nyt näyttää että oon loppumetreillä ton uuden koneen kanssa lopullisen kasaamisen suhteen. Kanavissa alkaa olla tosiaan jo kokoa. Pakoasteetkin asettu sopivasti sellaseen astelukuun että pitäs kyllä potkua piisata jos vaan putki osuu nappiin. Putken ajattelin laitttaa taakse käärmeeks, sivuputket on huonoja ku mun hiilikuitukori ei kauheesti taivu joten huoltamiseen tarttis aina ottaa putki irti jos se olis sivari. Ja mä en vaan tykkää sivarien ulkonäöstä.

Mä en oikein välitä tosta OBRstä enää. Eipä mulla yhtäkään konetta niiltä oo koskaan ollutkaan. Mutta noi niitten uudet koneet ei tuu vaan kestämään pitkään sillä männällä. Se on uutena erittäin kiukkunen mutta alkaa menettämään potkua nopeasti kun mäntä ja rengas kuluu nopeesti. Mä melkein suosittelisin perusmoteissa noita ESP:n motteja. Se jätkä osaa mun mielestä tehdä vähemmästä enemmän. Sen mäntäohjatut motit on mun mielestä aliarvostettuja koska niitä pidetään bulkkikamana.

Jos mä ite kattelisin ostettavaa konetta niin noissa RC40 ja RCMAX46 moteissa ei oo juuri eroo ihmeemmin. Ehkä yks tota RC40:stä puolustava seikka on että sen kanssa tais pystyy käyttämään olemassaolevia pakoputkia.

Ja kun ajokausi on alkamassa niin tuli korjattua 100cc twini-Escortin sileeks mennyt (viime keväänä) terässpurri-pinjoni pari isomman modin rattailla. Senkin kuulee  ja näkee sit Tornikeskuksessa talvella.

No vaikee sitä on silleen ihmeemmin ennustaa mitä se saattas pukata voimaa ulos. Ei siellä tartte olla ku yks asia vähän väärin ne ni se toimii ihan päin ahteria. Toivottavasti onnistui kuitenkin. Jos puhutaan meikäläishevosvoimista niin toivoisin sen olevan luokkaa 10-11 heppaa ja jos taas amerikanhevosia ni sit 13-14. Emmä tiedä mitään, kuhan tulis vaan hauska ajaa ja tarpeeks kiukkunen ni se riittää.

Mä en viiti enää laittaa näistä kuvia, koska arvatkaa vaan kenen lähtökohtasesti epäsuorasti suunnittelemia nää uudet OBRn isommat koneet (38 ja 40cc) ovat? Mä olin silloin jokunen vuosi sit sen aiemman 37,7cc-koneen suhteen liian avoin kuvien laitossa ja speksien kertomisessa ja niitten toi 38 on suora kopio mun paketista. Niitten nelikymppinen on todnäk vaan 1 millin pitemmällä iskulla oleva. Se OBRn Sean oli aikoinaan erittäin kiinnostunu näkemään mun motin mutten lähettäny sitä sille. Noi niitten uudet koneet käyttää sitä samaa FS:n pyttyä jota mäkin oon käyttänyt. Ton pytyn männän kanssa tulee käyttöikä aika nopeesti vastaan kun se on helkutin matala ja pytyn hoonipinta on uutena jo helkutin karkea joten se syö männänrengasta kuin leipää.

Oma käyttö on kertonut että pytyn pinnotus on kestävä, mutta huoltovälit on lyhyitä:

10 litraa läpi -huolto tarkottais männänrenkaan vaihtoa
20 litraa läpi olis uus mäntä renkaineen ja ylälaakeri
30 litraa läpi sama kuin 10 litraa
40 litraa täysremontti uudella kampuralla ja alakerran laakereilla + 20 litraa huolto
Lohkoihin ei voi vaihtaa alakerran laakereita kuin kerran koska laakeripesät menee väljäks nopeesti. Voi olla että jo tossa 40 litran kohdalla lohkon pesät tarttee holkitusta. Tolla OBRn billettialakerralla ei oo eroo tässä kohtaa, siellä on laakereille jo kovat rasitukset. Sit jos noi uudet motit on neljällä alakerran laakerilla niin se parantaa tilannetta. Mut 4 lakrua on vähän jo liikaa kuitenkin.

Tarttee kovemman öljyprosentin koska mäntä on niin matala, mä oon käyttäny 5% ja mitään ongelmii ei oo ollu. Tosta mataluuden syystä se keinuu pytyssä paljon ja sen takii toi motti vähän "pysähtyy" viritettynäkin.

Bajaanhan mä tän oon tehnyt mutta kyllä tää muihinkin sopii. Ei tartte muutakuin aavistuksen viilata niitä vetostarttipään kahta reikää pohjalevystä. Tälläsissä lohkoissa on nelikkovehkeiden kardaanikevennys lohkon pohjassa valmiina, siis tässä FS:n lohkossa. OBRstä en tiedä.