RC10.FI
Yleiset => Sähköautot => Aiheen aloitti: emppu99 - 27.12.12 - klo: 20.25
-
hei,eikö akun "c" merkintä merkitse kiihtyvyyttä,eli mitä korkeampi luku,sitä parempi kiihtyvyys?Ja vaikuttaako se huippunopeuteen?jos vertailee vaikka 3s 4000mAh 25c ja 3s 4000mAh 90c lipoja niin mitä eroa akuilla käytännössä on?
-
En ole itse kyllä ikinä kuullut vaikuttavan kiihtyvyyteen :shocked:
Olen ymmärtänyt,että mitä isompi "C" arvo sitä hitaammin akku purkaantuu.
EDIT : Mitä isompi C arvo,niin sitä pitempään akkun varaus pysyy yllä.
-
Ei ei ei ei, C arvo ilmoittaa kuinka paljon virtaa akku voi antaa.
-
Jestas miten sekasin porukka on noista C arvoista.
Jep... sillä ei ole todellisuudessa mitään muuta virkaa kuin nimenomaan se miten paljon virtaa akku pystyy luovuttamaan.
Ja se ei myöskään tarkoita että 50C akku olisi tehokkaampi kuin 40C akku.
Eli periaatteessa aivan sama asia kuin maksimi latausvirtakin ilmoitetaan C arvolla.
Eli älä ylitä tätä arvoa tai akku rupeaa kiukuttelemaan.
-
Eikö toi periaatteessa vaikuta kiihtyvyyteen kun silloinhan voi käyttää rajumpaa noparia / moottoria.
-
Miten tässä menee noi balanseri piuhat? Kuin niitä on kaks?
-
Miten tässä menee noi balanseri piuhat? Kuin niitä on kaks?
Se on 8S akku ja laturissa, joka lataa 8S akkuja on tämänkaltainen lauta:
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__11597__iCharger_3010B_1000W_10s_Balance_Charger.html (http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__11597__iCharger_3010B_1000W_10s_Balance_Charger.html)
Siinä laudassa on kaksi 4S tasausliitintä, joihin laitetaan ne akun kaksi 4S tasausliitintä.
-
Eikö toi periaatteessa vaikuta kiihtyvyyteen kun silloinhan voi käyttää rajumpaa noparia / moottoria.
miten ihmeessä nopari asiaan vaikuttais???
Ei mitenkään.
Ja nimenomaan se akun C arvo ei tarkoita että isommalla C arvolla saisit autoon lisää tehoa.
Eli sulla olis jo olemassa esim 40C akku... Hommaat 50C akun niin auto ei yksinkertasesti ole sen jälkeen tehokkaampi.
-
Eli sulla olis jo olemassa esim 40C akku... Hommaat 50C akun niin auto ei yksinkertasesti ole sen jälkeen tehokkaampi.
Eihän se ihan noin yksiselitteistä ole. Jos moottori ottaa sanotaan nyt vaikka 100A ja sulla 1000mAh 7,4V akku.
40C-akulla nimellisteho: 40A x 7,4V = 296W
50C-akulla nimellisteho: 50A x 7,4V = 370W
Ja mitä enempi tehoa sitä enempi kiihtyvyyttä, siis jos pitoa löytyy :) Todellisuudessa (mitä varmaan Hokekin tarkoitti), jos olet sähköt mitoittanut alunperin oikein, sun akku antaa enemmän kuin moottori ottaa. Eli edellisten kaavojen perusteella sun moottori pitäisi olla maksimissaan 296W, jos sulla on 7,4V 1000mAh 40C akku. Ja tuon jälkeen ei paljon auta, vaikka olisi 100C akku, kun moottorin teho on se rajoittava tekijä.
Edit: Muutettu kaavoista A => V, kiitos pijokela tarkkaavaisuudesta :wink:
-
Eihän se ihan noin yksiselitteistä ole. Jos moottori ottaa sanotaan nyt vaikka 100A ja sulla 1000mAh 7,4V akku.
40C-akulla nimellisteho: 40A x 7,4A = 296W
50C-akulla nimellisteho: 50A x 7,4A = 370W
1. A * A ei ole W, tuo jälkimmäinen A on 7,4V eli jännite. Varmaan tiesitkin, mutta ollaan tarkkoja.
2. Tuon esimerkin mitoitukset johtaisivat akun tuhoutumiseen hyvin nopeasti - mutta, joo, ihan totta.
3. On olemassa toinenkin mekanismi, joka johtaa samaan ilmiöön:
Kun jännitelähdettä kuormitetaan, sen jännite putoaa nimellisjännitteestä. Esim. minulla on USB virtalähteitä, joilla ei voi ladata minun puhelintani, koska niiden jännite putoaa liikaa puhelimen latautuessa. Tällöin puhelin ilmoittaa jännitteen olevan liian alhainen ja lopettaa latauksen.
Myös RC akun jännite putoaa, kun moottori kuormittaa sitä. Jännite ei enää ole sama kuin se, jonka voi mitata akun ollessa käyttämättömänä pöydällä. Vaikka C arvo ei tätä varsinaisesti mittaakaan, putoaa korkean C arvon akun jännite vähemmän samalla kuormituksella.
Kuten ajv:n kaavasta näkee, kun jännite (7,4V) on korkeampi teho kasvaa. Näin korkeamman C arvon akulla pääsee hiukan kovempaa ja auto kiihtyy paremmin. Tämä on myös järkevä selitys sille, miksi kisakuskit ylimitoittavat akkunsa niin paljon ja ajavat aina aika uusilla akuilla. Akun kyky säilyttää jännitteensä kuormitettuna on se "potku" joka vanhoista akuista on kadonnut. (Vanhoista akuista kyllä katoaa usein kapasiteettiakin.)
-
Kaikenlaista kaavaa ja teoriaa.
Menkää ja kokeilkaa.
Pelkästään hankkimalla korkeamman C arvon akun, ette saa autoon kulkupuolta yhtään lisää.
Käytännössä akuissa ilmoitetut C arvot ovat karkeasti sanottuna ainoastaan ilmoitettuja arvoja minkä akku kestää.
Omistin kolme vuotta saman laadukkaan valmistajan akkuja jotka olivat molemmat 5000mAh akkuja.
Kaksi 30C akkua ja kaksi 35C akkua.
30C akut potkivat paremmin ja korkeampi teho kesti myös pidempään.
Vastaavan kokeilin toissavuonna eri valmistajan akuilla ja jälleen aivan samat tulokset.
Ja nämä olivat monen muunkin toteamia tuloksia puhtaassa sokkotestissä.
Akun C arvo ei itsessään kerro akun suorituskyky eroista käytännössä yhtään mitään.
Ja edelleen... nimenomaan kun moottori, eli se virtaa syövä osa kun pysyy jatkuvasti samana ja kyseisen moottorin virrankulutus ei ole lähelläkään akun sietokyvyn rajoilla.
Eli kun akun virranantokyky on kuitenkon reilusti korkeampi kuin auton virrankulutus niin toljottamalla akun C arvoja, ei pysty sanomaan yhtään mitään siitä millä akulla saavutetaan paras teho.
Edellä ei näkynyt selitystä sille miksi kisakuskit ylimitoittavat akkunsa...
Ne kun pääsääntöisesti valitaan sen mukaan mikä tuntuu parhaalta, minkä merkin myyjään on parhaat suhteet tai mikä merkki sponsoroi jne.
Itse ajoin vielä viimevuonna aikaisemmin mainituilla 5000mAh 30C akuilla krossia.
Akut olivat kolme vuotta vanhat ja edelleen potkua oli enemmän kuin oikeasti tarvetta oli.
Voittoja ja podiumpaikkoja taisi kolmen vuoden aikana tulla enemmän kuin 20.
Turistiakin ajoin viimekaudella mestaruuteen asti 5500 akuilla vaikka suurin osa kisakumppaneista ajoivat yli 6000 mAh ja yyber C arvoilla.
Suoranopeus ja kiihtyvyys ei ollut mulla pisaraakaan kehnompi kuin muilla vaikka tosiaan tarkasti rajoitettua pro stock luokkaa ajoin.
Jopa sai jatkuvasti kuulla radanvarressa miten mun auto kulki ja kiihty kovempaa kuin suurimmalla osalla kavereista.
Eli höpöhöpö kisakuskien ylimitoitus spekuloinneille ja että isompi C arvo tarkoittaisi tottakai nopeampaa kiihtyvyyttä ja suurempaa huippunopeutta.
Käytännössä todistettu jo monia kertoja.
Ps: mitäs C arvo kertoo akun resistanssista ja sen vaikutuksesta tositilanteessa?
-
HOKE: Jos ainoa kokemuksesi rata-autoissa on 10,5t koneesta niin ymmärrän harhaluulosi. Kirjoittamasi on kuitenkin täysin käsittämätöntä jos olet kokeillut ajaa esim. 4,5t moottorilla. Lyhyesti sanottuna C-arvo vaikuttaa, mitä suurempi arvo sitä paremmin akku pysyy samanlaisena erän loppuun asti. Vakioluokassa tuo ei näy niin paljon kuin viritetyssä.
-
...ja jotta vältytään romaanilta niin väännetään rautalangan sijasta vielä kunnon harjateräksestä:
Varsinkin mattoautoissa sähköt on tiukille mitoitettu. Yleisimmät nopeudensäätimet mattoautoissa kestävät hieman yli 100A jatkuvaa virtaa. Tällaista (http://www.gensace.com/epages/genspow.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/genspow/Products/B-25C-4600-1S2P-HardCase-11) akkua kokeilin mattoautossa ja vaikka teoreettisesti (115A) sen pitäisi kestää hyvin 4,0t moottori (n. 100A maksimissaan), niin eroa oli kuin yöllä ja päivällä kun vertasi 65C akkuihin.
Ajan itse rataluokkia 65C ja crossia 25C akuilla. Rataluokissa on potkua koko hiitin loppuun asti riittävästi ja crossissa ei oo niin väliä kun ei ole pitoa samaan malliin. Voin toki olla väärässä 18 vuoden sähköratakokemuksen jäljiltäkin, mutta en ainakaan itse ole neuvomassa foorumilla esim. polttomoottorin säätämisestä puutaheinää koska ainoa mitä osaan tehdä on säätää konetta yläneulasta lämpötilan mukaan :grin:
-
Menkää ja kokeilkaa.
Kyllä minä olen tuon eron ihan käytännössä havainnut. Ihan stanuturistilla vaihdoin 5000mAh 25C akusta 5000 mAh 50C akkuun ja tuli hiukan kiihtyvyyttä ja nopeutta lisää. Ei mitenkään paljoa, mutta vähän. Veikkaan, että jos nyt vaihtaisin tuon 50C akun kalleimpaan markkinoilla olevaan akkuun, en silti enää huomaisi mitään eroa.
Noissa numeroissa on paljon mukana markkinointia, joten ei niihin voi mitenkään ehdottomasti luottaa. Paras keino auton nopeuttamiseen on tehokkaampi kone ja koneelle sopiva nopari ja akku. Mutta kyllä sen akun ominaisuudet vaikuttaa kiihtyvyyteen ja huippunopeuteen.
-
HOKE: Jos ainoa kokemuksesi rata-autoissa on 10,5t koneesta niin ymmärrän harhaluulosi. Kirjoittamasi on kuitenkin täysin käsittämätöntä jos olet kokeillut ajaa esim. 4,5t moottorilla. Lyhyesti sanottuna C-arvo vaikuttaa, mitä suurempi arvo sitä paremmin akku pysyy samanlaisena erän loppuun asti. Vakioluokassa tuo ei näy niin paljon kuin viritetyssä.
Köh... Pitääkö mun nyt sitten kirjottaa sivun mittainen romaani kaikista komboista joilla asiaa on testailtu????
Mun ainoa kokemus EI ole 10.5T koneesta edes rata-autoissa ja jos lukee yhtään tarkemmin niin voi huomata että kerroin muidenkin testanneen samaa asiaa puhtaasti sokkotestinä.
En ala nimeämään henkilöitä, mutta seassa oli kyllä ihan suomen kärkikastiakin.
Moottoreita oli montaa erilaista 17.5 - 4.0T väliltä.
Sekä turistia että krossia.
Jos akut laitettiin henkilöiden autoihin ilman että he tiesivät mikä akku autossa on ja aina tuli sama vastaus joka jokaisen meidän ihmetykseksi oli että näillä kahdella eri merkillä pienemmän C arvon akku potki enemmän... kulki suoralla kovempaa ja paras terä pysyi pidempään.
Se kyseinen luku ei kerro sulle suoraan miten paljon tehoa akusta saat tai kuinka kauan teho on parhaimmillaan.
Jos akku on lähellä sietokykyään niin tottakai alkaa tilanne kääntymään isomman arvon puolelle... Päivänselvää.
Mutta jos akku on niin ylimitoitettu kuin se tänäpäivänä lähes kaikissa 2S akkua käyttävissä kisaluokissa on niin sieltä saattaa tulla yllättäviäkin testituloksia eteen kun niitä oikeasti kokeilee.
Ja niin... esim pijokela olet vaihtanut akun ja huomasit että uudella kulki kovempaa.
Jep... mitenkäs vanha oli se vanhempi verrokki?
Entä olikos kyseessä saman valmistajan akku?
Kuten olen yllä kertonut niin olen päässyt nimenomaan kokeilemaan samalta valmistajalta samaan aikaan markkinoilla olevia kapasiteetiltaan sama, mutta C arvoltaan eri akkuja.
Kahdella eri valmistajalla testitulokset oli aina yllättäen niinpäin että pienemmällä C arvolla oleva akku oli se tehokkaampi... Ja nimenomaan virituristista stanuun... sähkökrossissa tuupista nelkkuun jne.
Aina sama tulos.
Vielä ihan haponkestävästä teräksestä muotoillen...
Jos laitetaan akkuja vierekkäin etiketit peitettynä ja niiden päällä lukee ainoastaan C arvo... Siis vain se 25C , 60C jne. niin tämä ei kerro ei sitten niin yhtikäs mitään akun suorituskyvystä.
Voihan silloin kyseessä olla 5000 tai 6900 mAh akut... 5000 mAh olis esim 60C ja 6900 akku oliskin 55C
Noita pelkkiä C arvoja toljottamalla et tiedä hevon tuubaakaan kumpi akku potkii enemmän.
-
Alasimesta muotoiltu kysymys.
Kummassa on enemmän tehoa... 50C vai 55C akussa?????
Ei keksitä päässä mitään kapasiteetteja tai mitään muutakaan, vaan ihan suoraan vastaus että kummalla noista akuista pääsen kovempaa?????
Annan siihen vastauksenkin.
Todella paha sanoa kun ei misään muista arvoista ole hajuakaan... Ja vaikka oliskin niin silti asia pitäis kokeilla, koska se kiinalaisen alipalkatun printtaama lappu ei todellakaan kerro sulle puhdasta faktaa.
-
Jos joku haluaa kuunnella höpöhöpösedän satuja niin siitä vaan mutta nämä asiat on testattu viritetyn luokan autolla (akkujen kapasiteetti suurinpiirtein samanlainen ja verrattavilla akuilla yhtä monta latausta takana, ainoa ero C-arvossa):
Mattoauto: 65C parempi kuin 25C
Touringauto: 65C parempi kuin 25C
-
Menee aika naurettavaks ja jopa henkilökohtaseks nimitellä mua höpöhöpö sedäks jos ei itse ymmärrä pisaraakaan mistä edes puhun.
Kuten sanoin... Unohtaa ne kapasiteetit ja kaikki muut puhtaasti niin sillä akun C arvolla itsellään ei ole tuon taivaallista tekemistä sen kanssa paljonko akulla saadaan tehoa.
Eli kun täällä moni aloittelija/ pihasuddaaja puhuu että hommaa 30C akun tilalle 40C akun että saa lisää tehoa niin eihän tuo todellakaan tarkoita vielä yhtään mitään.
Ei vielä sanallakaan sitä kummassa oikeasti on enemmän tehoa.
Eihän tuossa mainittu mitenkään edes kapasiteettia.
Etkä voi verrata keskenään akkuja jotka suurinpiirtein vastaavat muuten toisiaan.
Onhan jo eri valmistajien akuissa jotka ovat muuten arvoiltaan ilmoitettu identtiseksi, eroa tehossa ja sen parhaan tehon kestossakin.
Ymmärrätkö???
Eli sulla voi olla 60C 5500mAh akku merkiltä X ja 60C 5500mAh akku merkiltä Y
mutta nämä eivät ole testatessa samanlaisia vaan eroja löytyy.
Ihan kuten ei sähkömoottorinkaan esim 5.5T kerro vielä puhdasta totuutta moottorin tehosta, kun viereisen merkin 6.5T kone saattaa olla todellisuudessa jo otsalla havaittavissa tehokkaampi.
Ei oikean auton litratilavuus tai sylinterien määräkään kerro vielä mitään todellisesta tehosta.
Ihan kuten se puhdas C luku ei kerro akun todellisesta suorituskyvystä vielä yhtään mitään.
C arvo on ainoastaan kerroin jolla saadaan tietoon akun virranantokyky, silloin kun tiedetään kapasiteetti.
-
HOKE: Millaisilla akuilla olet testannut kun kerroit että akun C-arvo ei vaikuta? Suosittelen kokeilemaan mattoautolla koska se paljastaa akun erot kaikista parhaiten, siinä 8 minuutin aikana otetaan viritetyllä autolla kaikki sähkö ulos mitä akusta saadaan. Osa luovuttaa sähköä paremmin ja osa huonommin. On todettu että C-arvoltaan suuremmat akut toimivat paremmin. Se että olet testannut turistilla vakiokoneella 30C ja 35C akkujen eroja niin varmasti on vaikea huomata eroja.
-
Pääsenx mä leikkii mukaa kans :tongue:
Jos akku 1 on 2000mAH 10C ja akku 2 2000mAh 20C niin akku 2 on suuremman purkuvirran antava, tästä lienemme samaa mieltä? (olettaen että annetut luvut ovat todellisia, ei vain kuoreen kirjoitettuja satunnaislukuja)
Jos taas akku 2 olisikin 1000mAh 20c niin se ei enää olisikaan potkivampi koska molempien "nimellispurkuvirta" on sama.
Se mitä kaikki eivät aina ymmärrä on että C arvo ei yksinään kerro mitään, pitää tietää siis myös akun kapasiteetti. mAh x C arvo = "nimellispurkuvirta"
Lisäksi voidaan hifistellä kuinka paljon "kisalipon" 4mm plugista saa tuosta "nimellispurkuvirrasta" irti ja 4mm vs.kennoihin juotetut 10awg piuhojen "nimellispurkuvirran"vastaavat arvot.
Toinen hauska juttu on C arvon merkintä. osa ilmoittaa esim 50/100C, eli jatkuva/hetkellinen purku kun taas joissakin akuissa on vain merkintä esim. 65C , jatkuvaa vai hetkellistä, mene ja tiedä.
Omasta kokemuksesta kerrottakoon että 6900mAh 50/100C akku potkii porossa koko 5min kun taas pienempikapasiteettiset 65c akut kyykkäävät 4 minuutin kohdalla hieman. -tämä siis vain oma kokemukseni asiasta.
Oletan että jos joku keksii 200C 3000mAh akun ja vertaa sitä 100C 6000mAh akkuun ajamalla esim. porossa 5min tulee huomaamaan että isompikaasiteettinen ei hyydy kun taas isomman C arvon omaava pienempikapasiteettinen kyykkää koska kapasiteetista on kadonnut lähes kaikki 5min ajolla.
Kaikki siis ei ole yksinkertaista, nyrkkisääntönä kun pitää mAh x C arvo = "nimellispurkuvirta" ei kovin pitkälle metsään mene, vai kuinka?
(taas oletetaan että valmistajan kertomat arvot ovat todellisia...)
-Pate
-
C-arvon voi laskea akun sisäisestä vastuksesta, jonka voi mitata paremmilla latureilla. Akkujen tarroissa lukee mitä lukee, kalliimmat akut ylittävät yleensä lupauksen.
-
Aha :D. Tästä hyvin tietoa C-arvoista. http://www.hobbytalk.com/bbs1/showthread.php?t=357870 (http://www.hobbytalk.com/bbs1/showthread.php?t=357870)
To get the C rate to be 60C I believe the IR would need to be around 0.5mOhms or possibly lower which really isn't possible.
Ihan vinkkinä, että todella hyvät akut antavat todellisuudessa 20-30C.
-
RangerWalker: Hoke nimenomaan testasi samalla kapasiteetilla olevia akkuja eli olivat 5000 mah 30C ja 35C. Noin pientä eroa on vaikea huomata varsinkin vakioturistilla.
Omistin kolme vuotta saman laadukkaan valmistajan akkuja jotka olivat molemmat 5000mAh akkuja.
Kaksi 30C akkua ja kaksi 35C akkua.
30C akut potkivat paremmin ja korkeampi teho kesti myös pidempään.
Vastaavan kokeilin toissavuonna eri valmistajan akuilla ja jälleen aivan samat tulokset.
Ja nämä olivat monen muunkin toteamia tuloksia puhtaassa sokkotestissä.
Kaikki jotka epäilevät tätä asiaa niin suosittelen kokeilemaan mattoautolla, sillä huomaatte varmasti eron eikä asiasta tarvitse enää vääntää kun on itse kokenut asian! Testin onnistumisen kannalta tärkeää että valitsee kireän virikoneen mikä vie akun äärirajoille ja että akkujen välillä on riittävästi eroa maksimipurkuvirrassa, esim. tuplat parempi toiseen niin eron huomaa selkeästi varsinkin loppuhiitistä.
-
Lyhyesti sanottuna C-arvo vaikuttaa, mitä suurempi arvo sitä paremmin akku pysyy samanlaisena erän loppuun asti. Vakioluokassa tuo ei näy niin paljon kuin viritetyssä.
Just näin. C-arvo on käytännössä sama asia kuin akun sisäinen vastus (resistanssi). Mitä isompi C-arvo, sitä pienempi vastus, ja sitä enemmän akku voi luovuttaa virtaa. Akun antamaan hetkelliseen tehoon (olettaen, että moottorin ottama virta on selvästi pienempi, mitä akku voi luovuttaa) tällä ei ole mitään merkitystä, mutta mitä enemmän akusta karkaa virtaa ulos esim. lämpönä, sitä nopeammin akun tehollinen jännite laskee. Vakioluokissa nimenomaan jännitteen pysyminen mahdollisimman korkealla mahdollisimman kauan, vaikuttaa paljon siihen "tehon tunteeseen". Tietysti, mitä tehokkaampiin luokkiin mennään, sitä selvempi on hyvän ja huonon akun välinen ero.
Sanottuani tuon, pitää muistaa myös se, että akkujen välillä on isoja eroja, vaikka tarrassa olevat numerot olisivatkin samoja. Taitaa aika monessa akussa nuo ilmoitetut C-arvot olla vaan mainoslauseita, itse en ainakaan uskaltaisi yrittää ottaa akusta ulos 500 ampeerin virtaa. Myös saman valmistajan sisällä, eri kennoissa on erilainen sisäinen vastus, eli käytännössä akut eivät ole vertailukelpoisia keskenään, vaikka speksit olisivatkin ihan samat. Tästä syystä käytännön fiilis C-arvosta voi olla ihan muuta kuin teoria, niin kuin tämäkin keskustelu sen osoittaa.
-
Kun nyt kerran täällä nussitaan pilkkua niin kerrotaan vähän tarkempaa tietoa akuista ja akkubrandeista. Tässä on varmasti monelle paljon yllätyksiä ja uusia asioita, tärkeintä on ymmärtää asiaa niin silloin tajuaa että näin tosiaan asia on. Ne laput akuissa ja markkinointimiesten kertomat tarut eivät vaan ole se mikä on totuus :)
1) Akkutehdas ja akkubrändi on kaksi eri asiaa.
esim LRP, GM, Gens Ace, Orion, ovat _merkkejä_
esim LRP ja Orion evät ole akkutehtaita, vaan merkki joten he tilaavat akkunsa akkutehtaalta. Riippuen vuodesta ja mallista he tilaavat niitä varmasti eri tehtailta. Jos kennot tulevat eri tehtailta niin ne ovat erilaisia, myös eri eristä tulleet kennot ovat erilaisia.
Esim Gens Ace on GrePow tehtaan brändi. Heillä on myös monta muuta brändiä mitkä valmistetaan samassa tehtaassa, He myös valmistavat monen "ison" brändin akkuja. Kiinassa ei tehtaita loppujen lopuksi kauheen montaa ole.
Yhteenveto: Jos ostat tehtaan omaa brändiä kennot tulevat heidän omalta tehtaalta, jos ostat riipumatonta brändiä ne tulevat sieltä mistä brändi saa toiminallensa parhaat edellytykset.
2) Akuissa lukee ihan mitä sattuu lukuja.
Niin C arvon ja kapasiteetin osalta. Kenno määrä on ainoa mistä varmasti tietää että pitää paikkansa riippumatta akusta. C arvojen ja kapasiteetin mittaukseen ei myöskään ole mitään yleistä standardia vaan niitä mitataan miten sattuu että saadaan mukavan näköisiä graafeja millä voidaan tuotteita myydä. C-arvoja ilmoitetaan hyvin vaihtelevin numeroin, itse olen nähnyt samoja kennoja mitä on markkinoitu kaikkea 25C:stä 140C:hen.
Suurinosa brändeistä ylimerkkaa kapasiteetin noin 10-25%
C-arvoa ylimerkataan kaikkea 100-200% yleisesti, monessa akussa löytää kyllä kummatkin arvot kun vähän jaksaa etsiä. Tehtaat pystyvät tuottamaan parhaimillaan noin 50-70C akkuja tällä hetkellä.
Yhteenveto: Älä koskaan vertaa kapasiteettia ja C arvoa kahden merkin välillä, se on sama kuin yrittäisi verrata omenaa päärynään. Voit toki käyttää näitä suunnilleen suuntaan antavana arvona mutta muista alue missä liikut.
3) C-arvo
C-arvoja on aina kahta eri. Eli jatkuva ja ns burst. Burst on yleensä määritelty 10sekunttia ja on yleisesti 2x jatkuva. C-arvon määritelmä on käytännössä se että jos pysyt näiden arvojen alapuolella niin akku ei pitäisi ottaa siipeensä, jos menet arvojen yläpuolelle alkaa akku kuumeta sekä pullistumaan. Eli väärin merkatut akut pullistuvat hyvin nopeasti kun niitä käytetään rajaarvoilla.
1/10 koon autoissa esim TSS/TSP ja krossiluokat ei päästä lähelläkkään sitä mitä akut pystyvät antamaan, tästä johtuen ne eivät tuhoudu alta aikayksikön vaikka ovat ylimerkattuja merkattuja. Helikopteri käytössä missä virrat oikeesti ovat ihan eri luokkaa akkujen arvoilla on oikeesti merkitystä. Tätä mitataan yleensä akkusykleissä, hyvät kaut pystyvät noin 100-200 sykliin kun halvat akut jäävät noin 30-50 sykliin.
Eli auto puolella on hyvin helppoa ylimerkata akkuja jäämättä kiinni koska vain hyvin kokeneet kuskit pystyvät tuntemaan eron, harva myös tekee purkutesteja samoissa oloissa eir akuille. Erot näkyvät parhaiten mitä enempi virtaa akusta otetaan ulos. Tästä johtuen 1/12 mattoautot ovat paras paikka testata 1s kennoja jos halutaan saada hyvä kenno joka kestää sen että se puretana kokonaan.
TSP luokassa pystytään mittaamaan vaan sitä että pysyykö tuntuma _täysin_ samana koko erän. Tänä vuonna olen itse ajanut akuilla jotka ovat pystyneet tämän tarjoomaan. Eli Gens Ace 7000mah/50C akut
Yhteenveto: 5-10C arvon eroa ei paljoa huomaa, ainoastaan rataluokissa eron pystyy toteamaan kärkipään kuskit. Hitaammat kuskit saavat hyödyn tasasemmassa kaasutuntumassa mikä vähentää heidän ajovirheitä. Pihasudittelijat eivät hyödy mitenkään. Krossiradalla erot ovat kärkikuiskeillakin olemattomat.
4) Yksittäisten akkujen erot
Eri malliset akut yhden merkin sisällä saattavat olla kahdelta eri tehtaalta, akkujen päällä saattaa olla jotkut merkinnät. Tästä johtuen voi olla että markkinoidaan 50C 5500mah ja 40C 5000mah akkua, Mutta koska 40C tehtaan laatu on korkeampi sekä siinä on oikeasti 35C kenno niin se saattaa olla paljon parempi kuin vuosi sitten tilattu erä 50C 5500mah akkuja toiselta tehtaalta jotka olivat oikeesti 30C 4500mah akkuja. Tämä on luultavasti *HOKE*:n kokema tapaus. Jopa samalla osanumerolla myydyt akut saattavat sisältää eri kennoja tuotteen elinkaaren aikana.
Saman merkin ja saman mallin erot. Esim Gens Ace 5000mah 50C akku, ovat tulleet eri erästä jolloin laatu on myös eri.
Saman merkin,saman mallin ja saman erän akku. Esim Gens Ace 5000mah 65C, akut ovat niin lähellä rajaa mitä tehtaat pystyvät tuottamaan että erien sisälläkin on heittoa, testaamalla akkuja läpi löydetään joitakin akkuja jotka ovat parempia ja toisia jotka ovat huonompia. Akkujen sisäänajo vaikuttaa myös tähän joskus. Akut ajetaan myös tehtaalla sisään mutta ne eivät aina "herää".
https://www.youtube.com/watch?v=FbVUpkoHxoU (https://www.youtube.com/watch?v=FbVUpkoHxoU)
Yhteenveto: tässä videokuvaa tehtaalta, tästä nähdään että prosessi on tosi monimutkainen ja siinä on paljon eri asioita jotka vaikuttavat lopputulokseen. Kahta samanlaista erää ei yksinkertaisesti ole.
5) Kemiallinen prosessi ja sen vaikutukset
Akkujen valmistus on kemiallinen prosessi mitä tehdään tarkoin valvoituissa olosuhteissa, prosessin laatu vaihtelee kokoajan mutta tehtaat pyrkivät parantamaan sitä kokoajan jolloin heidän tuotavuus nousee.
Elektroniikka teollisuuden tuntijat ymmärtävät taman varmaan hyvin. Vaikka prosessi on sama niin se tuottaa tietyn määrän eritasoista kamaa jota voidaan sitten myydä eri hintaan. Mitä parempi prosessi sen enemmän hyvää kamaa tulee tehtaalta ulos mistä saa premium hintaa.
Joskus myös kennoja on pakko alimitoittaa koska "huonolaatuisia" kennoja ei yksinkertaisesti tehtaasta tule ulos mutta markkinoilla on kysyntää. Tässä hyvä analogia tietokoneiden prosessoreissa missä prosessoreita alimitoitetaan ja harrastajat sitten ylikellottavat koska tuotteen laatu on paljon korkeempi kuin merkatut speksit
Yhteenveto: Mitä pidempään kennoa on valmistettu sen parempi sen laatu on, tästä johtuen "ylivuotiset" mallit ovat kehittyneet hiukan myös ajan myötä.
6) akun kemian herääminen
Kun akku on uusi siihen tehdään lataus-syklejä tehtaalla ja varmistetaan että se täyttää laatuvaatimukset.
Kun akut ovat uusia niillä kannattaa ajaa noin 5-10 sykliä jolloin ne yleensä ovat sisäänajetut ja akun kemia pelaa miten seon ajateltu.
Päivän ensimmäinen lataus on aina "tuhnu" johtuen siitä että akku on seissyt hetken ajamattomana, eli koskaan ei voi verrata ekaa latausta toiseen lataukseen silloin saa aina vääriä tuloksia.
Mitä enemmän akkua kuormitetaan sen paremmin se antaa seuraavalla latauksella virtaa koska kemia herää. Tästä systä esim ensiks virillä herätetty akku jolla ajetaan sitten TSS luokkaa seuraavaksi on parempi kuin vaan TSS luokkaa ajettu akku.
-
RangerWalker: Hoke nimenomaan testasi samalla kapasiteetilla olevia akkuja eli olivat 5000 mah 30C ja 35C. Noin pientä eroa on vaikea huomata varsinkin vakioturistilla.
Omistin kolme vuotta saman laadukkaan valmistajan akkuja jotka olivat molemmat 5000mAh akkuja.
Kaksi 30C akkua ja kaksi 35C akkua.
30C akut potkivat paremmin ja korkeampi teho kesti myös pidempään.
Vastaavan kokeilin toissavuonna eri valmistajan akuilla ja jälleen aivan samat tulokset.
Ja nämä olivat monen muunkin toteamia tuloksia puhtaassa sokkotestissä.
Kaikki jotka epäilevät tätä asiaa niin suosittelen kokeilemaan mattoautolla, sillä huomaatte varmasti eron eikä asiasta tarvitse enää vääntää kun on itse kokenut asian! Testin onnistumisen kannalta tärkeää että valitsee kireän virikoneen mikä vie akun äärirajoille ja että akkujen välillä on riittävästi eroa maksimipurkuvirrassa, esim. tuplat parempi toiseen niin eron huomaa selkeästi varsinkin loppuhiitistä.
Yksi akkumerkki oli GM.
Ja Pate tais olla ehkä ainoa joka luki ja ymmärsi mistä edes puhuin.
C arvo itsessäln ei kerro akun suorituskyvystä mitään... Piste.
Täytyy tietää vähintään kapasiteetti ennenkuin saadaan mitään infoa akun purkuvirroista.
No sittenkin tullaan siihen että mikä valmistaja ilmoittelee nämä C arvot mitenkä faktana ja paljonko on mukana lapinlisää.
Siihen päälle vielä akkujen resistanssi erot.
Pelkkää C lukua tuijottamalla ei ihan aikuisten oikeesti pysty tietämään akkujen välisiä eroja.
Ja miksi edes jaksat mussuttaa stocki luokasta.
Jälleen jos vain lukisit mitä kirjoitin niin huomaisit että tällaisia testejä on tehty monen eri luokan autoilla stanusta viriin ja sähkökrossiin.
Moottorit ovat olleet testeissä siis 17.5 - 4.0 vai olikohan eräällä kuskilla myyrissä jopa 3.5T
jokainen kokeili sokkona, eikä siis tiennyt mitä testasi.
Fiilikset oli jokaisella aivan samansuuntaiset.
Ja tosiaan nlitä hommia testattiin jopa parin eri merkin akuilla.
On myös kokeiltu eri merkkisiä akkuja samoilla arvoilla ja taas on ihan selvät erot tullu esiin.
Mutta tuo asia poikkeaa hieman siitä alkuperäisestä pointista.
Pelkkä C arvo ei kerro akun suorituskyvystä yhtään mitään.
Kukaan ei pysty toteamaan "40C akku on mopompi kuin 45C"
ilman että tiedetään yhtään mitään muita asioita, kuten edes kapasiteetti.
Tai voitaishan sit myös alottaa keskustelu akkujen kapasiteetista.
Ilmeisesti tietämällä ainoastaan akun kapasiteetti, pystytään myös toteamaan että 6000mAh on tottakai tehokkaampi kuin 5900mAh
-
Joku vois lobbaa vaikka TM:ää tai jotain muuta julkaisua että tekisivät kattavan testin näistä RC-akuista laboratorio olosuhteissa niin nähtäisiin mikä on totuus...
-
Joku vois lobbaa vaikka TM:ää tai jotain muuta julkaisua että tekisivät kattavan testin näistä RC-akuista laboratorio olosuhteissa niin nähtäisiin mikä on totuus...
http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-2s-5800-mah-edition/ (http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-2s-5800-mah-edition/)
-
Ei siihen mitään TM testejä tarvita.
Kunhan jokainen tajuaa että yhtäkään lukua ei pidä toljottaa niinkuin se olisi puhdas totuus.
Tottakai jokaisella valmistajalla on jonkin verran jotain pyöristystä arvoissaan.
Mutta tärkeintä olis että ymmärrettäis mitä mikäkin luku edes tarkoittaa.
Ihme toki on että porukka tietää että lipon päällä se 7.2V tarkoittaa akun nimellisjännitettä.
mAh luku tarkoittaa kapasiteettia, eli toisinsanoen "tankin kokoa"
C luku näyttää olevan enemmän tai vähemmän väärin ymmärretty numero.
Se kun ei yksinään tosiaan kerro akun tehoa vaan sillä luvulla kerrotaan kapasiteetti niin saadaan virranantokyky.
Eli siis jos akuista pyyhittäisiin pois kaikki muut numerot ja niiden päällä olisi enää jäljellä pelkkä C arvo niin ei niitä voida laittaa rankasti numerojärjestykseen ja todeta että siinä on niiden tehollinen paremmuus järjestys.
Tarvitsee tietää kapasiteetti että nämä pystytään laittamaan järjestykseen edes sen laskutuloksen mukaan.
Eli ihan karu esimerkki.
Kaksi kappaletta akkuja.
Toinen on 50C ja toinen 55C
Tuossa ei ole vielä mitään infoa siitä kumpi on edes paperilla tehokkaampi.
Mutta kun esiin otetaan kapasiteetit... 5500mAh 50C = 275 A
5000mAh 55C = 275 A
Kappas... molemmat akuthan ovatkin paperilla aivan saman tehoiset.
Eli vielä kerran... C arvo ei itsessään kerro mitään akun tehosta... siihen tarvitaan muutakin infoa.
Ja kun tämäkin kertoo vasta sen mikä se paperilla on valmistajan ilmoittamana...
Eli yllä esitetyssä esimerkissä saattaa akuissa olla kuitenkin selkeitä eroja, vaikka molemmissa onkin sama virranantokyky.
Ja noista verrokeista tuo 50C saattaa olla hyvinkin se joka huomataan testaamalla tehokkaammaksi tai sitten ei, mutta ei kukaan voi tuon pelkän C arvon mukaan todeta kumpi on tehokkaampi.
-
No HOKE vielä sen verran että paljon se 10 AVG piuha ja perässä oleva deas/XT60 liitin antaa läpi=pullonkaula.
-
Enpä tästä lonkalta tiedä, eikä kiinnostakaan...
Sillä kun ei ole mitään tekemistä sen kanssa mistä tämäkin kummallinen väittely lähti.
-
No vaikka ei kiinnosta ni noi liittemet (deas/XT60) sulaa 100A virrasta. Ja täähän ei oo väittelyä.
-
Joop...
Suurin osa liittimistä ei edes kykene virtoihin joita akuista olisi saatavilla.
Aika väittelyltä tää mun mielestä näyttää kun katsoo mistä homma lähti liikkeelle ja mitä kaikkea välissä tapahtui...
Olenhan jo höpöhöpö mies tai mitälie ja jälleen mun tietotaito suoranaisesti yritetään ylläpidon toimesta lytätä ilman että edes tajuaa mistä puhuin.
Siihen olen kyllä jo tottunut.
Tuli tästä ketjusta mieleen viimetalven kuiduton kevlar vääntö :cheesy:
Minä: miten voi olla kuiduton kevlar osa jos kevlar on kuitu
Joku: sun pitäis ottaa selvää mikä on lujitemuovi
Minä: tiedän mitä lujitemuovi on jne. ja tiedän mitä kevlar on... se on kuitu
Joku: et vaan tajuu
karu kuvaus tapahtumasta, mutta ei kaukaa vieny :cheesy:
Sorry OT
-
Tästähän kehkeytyi mielenkiintoinen aihe. Kiitoksia goosille asiaa valottavasta viestistä ja mainiosta linkistä akkutestiin. C arvon merkitys tuli junioreille toivottavasti selväksi. Selväksi tuli myös se, että akkumerkkien tarroissa voi lukea mitä vain ja siksi kahden akun merkityksellinen vertaaminen pelkän tarrassa lukevan informaation pohjalta on merkityksetöntä.
-
Tästähän kehkeytyi mielenkiintoinen aihe. Kiitoksia goosille asiaa valottavasta viestistä ja mainiosta linkistä akkutestiin. C arvon merkitys tuli junioreille toivottavasti selväksi. Selväksi tuli myös se, että akkumerkkien tarroissa voi lukea mitä vain ja siksi kahden akun merkityksellinen vertaaminen pelkän tarrassa lukevan informaation pohjalta on merkityksetöntä.
+ 1
-
Hei kaikille Akku fanaatikoille.
HAASTAN teidän akkunne testiin Tikkurilassa.
Mulla on Eagletree datalogger, joka mittaa jännitteet ja virrat akusta. Mitataan vaikka Hoken ajaman muutama akku (Hoke siksi, että saadaan nopeaa ja tasaista ajoa) Jos Mr. Hoke ei suostu, niin joku muu taisainen ja nopea kuski rattiin.
Ei puheita vaan faktaa.
-
Tarina mattoautokuljettajasta, akkujen C-arvosta ja niiden merkityksestä kilpailun lopputulokseen
Saipa kerran pieni maa pohjoinen koko Euroopan alueen mestaruuskilpailun rata-autoista pienimpien ja mittakaavaan suhteutettuna nopeimpien järjestettäväkseen. Tuleva kilpailu olisi keräävän koko Euroopan parhaimmiston ja oman maan eliitin. Kisoihin aikaa vielä hetki ois, joten salatreenaamaan kotimaan kuskit päästettiin oitis.
Kilpailussa pito ei huikea vielä ollut kuskien jäädessä murto-osaan normaalista. Akkua kulutettiin vain 5000 mahhia vaikka jenkkifirman akkuun indeksikorotuksen jälkeen oltiin kirjoitettu komea lukema 6800. Samoin C-arvo huikeat 65 vaikka laskennallisesti 25 olisi aivan riittävä.
Kävipä tarinamme kuskille niin ettei onnistunut kolmessa ensimmäisessä alkuerässä virheettömästi ajamaan ja tie oli viemässä kaikista pahimpaan eli B-finaalin paalulle. Viimeisessä erässä kuski kuitenkin ryhdistäytyi ja ajoi lähes virheettömän 8 minuutin erän. Teki hän kuitenkin yhden parin sekunnin virheen, mutta riittipä tuo tuomaan hänelle ilon ja A-finaalin viimeisen ruudun.
Mutta mitäpä jos kuskimme ei olisikaan ostanut uusia akkuja kisaan vaan olisi ajanut tyytyväisenä laskennallisesti täysin riittävillä 6000 mAh 25C akuilla? Jos kuskimme olisi ajanut vielä paremmin ja pystynyt ajamaan aivan täydellisen erän ilman virheen virhettä niin hän olisi saattanut päästä A-finaaliin. Tai sitten hänen autonsa olisi hieman alkanut puutumaan loppuerästä ja olisi hidastunut muutaman sekunnin. Tuon tietäen kuljettaja olisi varmasti viisastunut ja ostanut seuraavaan kisaan paremmat akut, koska huipputasolla ajaessa ei ole varaa antaa yhtään tasoitusta akuissa.
(Tämä tarina perustuu kirjoittajan kokemuksiin 2 viikon takaisesta mattoautojen SM-osakilpailusta eli tämä tarina on tosi toisinkuin muiden foorumin satusetien)
-
Ihme toki on että porukka tietää että lipon päällä se 7.2V tarkoittaa akun nimellisjännitettä.
Eikös lipoissa tuo ole 7.4V ?
:)
-
Hei kaikille Akku fanaatikoille.
HAASTAN teidän akkunne testiin Tikkurilassa.
Mulla on Eagletree datalogger, joka mittaa jännitteet ja virrat akusta. Mitataan vaikka Hoken ajaman muutama akku (Hoke siksi, että saadaan nopeaa ja tasaista ajoa) Jos Mr. Hoke ei suostu, niin joku muu taisainen ja nopea kuski rattiin.
Ei puheita vaan faktaa.
Tai sit jos oikeesti haluaa dataa niin tekee niinku big squid, käyttää purkulaitetta joka poistaa kaikki muuttujat. Miksi tehdä testejä jossei tee kunnolla?
http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-voltage-under-load/ (http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-voltage-under-load/)
-
Nuo akut pitäs oikeesti testata dynolla ja simulaatiolla, jotta ois mitään järkee. Ei 30A tai 60A tasanen purkukaan ihan hirveitä kerro, jos päällä lukee 500A kesto.
4x4 SC + Matto + Mini pin + Kiihdytys on jotain muuta kun 60A siellä loggerissa.
-
Nuo akut pitäs oikeesti testata dynolla ja simulaatiolla, jotta ois mitään järkee. Ei 30A tai 60A tasanen purkukaan ihan hirveitä kerro, jos päällä lukee 500A kesto.
4x4 SC + Matto + Mini pin + Kiihdytys on jotain muuta kun 60A siellä loggerissa.
Riippuu mitä halutaan mitata, turistissa 60A jatkuva kertoo taas tosi hyvin akun potentiaalista.
Jos halutaan mitata paljonko akusta oikeesti saa irti tai koska tulee ongelmia niin sehän on ihan eri juttu, hoituu varmana parhaiten kun laitetana loggeri kiinni ja mennään käynnistämään 1:1 autoa.
-
(Tämä tarina perustuu kirjoittajan kokemuksiin 2 viikon takaisesta mattoautojen SM-osakilpailusta eli tämä tarina on tosi toisinkuin muiden foorumin satusetien)
Eikö tää muidenkin mielestä mene jo aika naurettavaks???
Yhtäkään satua en ole kertonut, mutta Heulin mielestä olen höpöhöpösetä ja ilmeisesti myös satusetä kuten varmaankin kaikki muut myös.
Muiden puheet ei pidä paikkaansa koska hän niin sanoo, vaikka ei ilmeisesti ole lukenut yhtään tämän topikin viestiä riviä tai kahta pidempään, eikä ymmärrä mistä asiasta muut tai ainakin minä puhun.
Niinhän tuolla on hienosti goossikin aikaisemmin valoittanut tätä asiaa jne...
Mutta Heuli ei joko ymmärrä tai missään nimessä halua ymmärtää mistä minä olen puhunut.
Tai noh... näkeehän sen tuosta sadusta mikä tässä on pielessä.
Hän kun ei edelleenkään ymmärrä että nimenomaan sillä pelkällä C arvolla ei ole merkitystä, vaan lisäksi tarvitaan myös kapasiteetti.
Mutta hänellä on valta nimetä ketä tahansa miksi tahansa ihan vain huvikseen tai siksi ettei edes ymmärrä mistä joku toinen kirjoitti.
Minkäs me sille voidaan.
Hyvä sentään että tämä C luku juttu on selitettynä tässä topikissa laskukaavoin ja muutamalla muullakin tavalla niin ehkä hyvin moni nyt tietää mitä se kyseinen numero siinä akussa tarkoittaa.
Se ei ole tehon määrite.
25C ja 25C akku voi olla teholtaan valovuoden erilaisia...
Toinen on 2000mAh ja toinen 8000mAh
Tai 30C ja 20C ei vielä sano yhtään mitään kumpi näistä akuista on tehokkaampi.
4000mAh 30C = 120A
6000mAh 20C = 120A
Noista jos äkkiä pitäis veikata kumpi on tehokkaampi viiden minuutin hiitissä niin sanoisin että tuo 20C akku.
Moni muu varmaan yhtyy tähän veikkaukseen.
Ne jotka luulee että vain C arvolla on merkitystä, saa mennä ostamaan vaikka 200C akun välittämättä kapasiteetista ollenkaan.
Saattaa yllärinä tulla että onkin senverran vähän kapasiteettia ettei pääse maaliin kuin viimeisillä akun henkosilla jolloin arvatenkin akun hyvä teho ei ole akussa kauaa kestänyt... Hyvä jos edes minuuttia.
Bigbear...
Tottakai suostun ajamaan loggerin kanssa.
Siihen vaan tarvitaan muiden akkuja lisäksi, koska tällähetkellä mulla ei ole kuin itseasiassa vain pari satula akkua ja yksi niin vanha pötkö ettei sitä kannata edes mittailla.
Mutta ainiin... jos nyt tehtään taas testejä ja otetaan avuksi jopa loggeri niin kannattaa muistaa että meistä jokainen testiin osallistunut leimataan satuilijaks eikä mikään asia voi pitää paikkaansa.
-
HOKE: Tässäpä nämä sanasi:
RangerWalker: Hoke nimenomaan testasi samalla kapasiteetilla olevia akkuja eli olivat 5000 mah 30C ja 35C. Noin pientä eroa on vaikea huomata varsinkin vakioturistilla.
Omistin kolme vuotta saman laadukkaan valmistajan akkuja jotka olivat molemmat 5000mAh akkuja.
Kaksi 30C akkua ja kaksi 35C akkua.
30C akut potkivat paremmin ja korkeampi teho kesti myös pidempään.
Vastaavan kokeilin toissavuonna eri valmistajan akuilla ja jälleen aivan samat tulokset.
Ja nämä olivat monen muunkin toteamia tuloksia puhtaassa sokkotestissä.
Kaikki jotka epäilevät tätä asiaa niin suosittelen kokeilemaan mattoautolla, sillä huomaatte varmasti eron eikä asiasta tarvitse enää vääntää kun on itse kokenut asian! Testin onnistumisen kannalta tärkeää että valitsee kireän virikoneen mikä vie akun äärirajoille ja että akkujen välillä on riittävästi eroa maksimipurkuvirrassa, esim. tuplat parempi toiseen niin eron huomaa selkeästi varsinkin loppuhiitistä.
-
Kyllä ja tuo on puhtaasti totta.
Jos lukisit enemmän niin huomaisit että samaa kokeili useampi henkilö.
Ei ainoastaan stocki luokassa 10.5T koneella niinkuin tuolla aikaisemmin viittasit... Enkä testaaja ollut ainoastaan minä.
Jos tarkkoja ollaan niin minä en edes osallistunut sokkotestiin, koska se lähti siitä liikkeelle että olin tuota eroa ihmetellyt kuten myös pari muuta asian huomannutta.
Yksi jujuhan näissä akuissa oli se että toinen akuista sisälsi 2 kennoa ja toinen 4.
Vaikka akut olivat ulkoisesti lähes identtiset ja ainoa ero akun etiketissä oli tuo C arvo.
Koeta ymmärtää että näihin pelkkiin C arvo lukemiin ei ole sokeasti luottaminen, vaan sun täytyy tietää vähintään kapasiteetti että pystytään edes paperilla asiaa ihmettelemään...
Mutta kun sekään ei vielä kerro koko totuutta, koska mistä hitosta voit tietää kummassa akuista on enemmän lapinlisää, onko itse akun sisällä yksi vai kaksi paria kennoja jne.
Voi tulla ylläreitä vastaan.
Mulla on myös mahdollisuus saada käsiini yhden valmistajan akut joissa molemmissa on sama C lukema.
Toisessa on 500mAh suurempi kapasiteetti.
Nämä akut olivat myös testikohteena ja niin monen yllätykseksi se pienempi akku potki enemmän.
Ikäväkyllä kyseiset akut ovat seisseet nyt ainakin vuoden hyllyllä koskemattomina, joten on paha lähteä sanomaan onko akut edes kunnossa enää...
Yritänpä muistaa vilkaista.
Nämä eivät ole minun satuja, vaan ihan puhtaasti monen hyvinkin kokeneen sekä myös perus harrastelijan kokemia.
Turha näistä on minua nimetä satuilijaksi.
Kohta jokainen muu ymmärtää että jos laitetaan nenäneteen akut joissa ei lue yhtään mitään muuta kuin C arvo niin kuukaan ei pysty sormella osoittamaan mikä akuista on oikeasti tehokkain.
Siihen tarvitset edelleen tiedon akun kapasiteetista.
Ja koska tiedetään tarratulostajien pyöristykset niin tuokaan ei kerro vielä muuta kuin paperilla olevan lukeman ja testatessa saattaa eteen tulla ylläreitä.
-
Topikkia sivuten kysyisin.
Vaikuttaako c-arvo akun käyttöikään?
Esimerkiksi:
akku1 5000mAh 30C,
akku2 5000mAh 90C
Akut saman valmistajan samaa sarjaa.
Samassa autossa samalla moottori nopari combolla ajettaessa, moottori nopari combo mittoitettu alunperin pienempää C-arvoa "ajatellen".
Voiko toisen akun käyttöikä kärsiä johtuen pienemmästä/isommasta C-arvosta?
-
HOKE: Tuolla samalla periaatteella kun joku kysyy foorumissa että kestääkö 4000 mAh vai 6000 mAh akku pidempään ajoa voi vastata että ei ole merkitystä akun kapasiteetilla. Tuo 4000 mAh voi olla vaikka 4S paketti jolloin ei tarvita niin kireätä konetta kuin 2S 6000 mAh lipon kanssa.
Mutta onhan tää mukavaa vääntää näinkin turhasta asiasta, toivottavasti asia on selvinnyt Hoken viesteistä huolimatta alkuperäiselle kysymyksen esittäjälle.
-
Diezel
Voi toki, mikäli akun sietokyky on tarpeeksi lähellä sitä mitä auto haukkaa.
Silloinhan akkua kuormitetaan jokaisella ajokerralla lähellä sen sietokykyä, kun taas toinen akku ei vielä edes hikoile.
Vähän sama kuin pistettäis kaks ukkoa kantamaan sementtisäkki käsissä tietty matka... Sanotaan nyt vaikka 10 metriä... kuitenkin sellaisen matkan ja kuorman minkä molemmat jaksaa.
Toinen on perus tietokonenörtti ja toinen vaikkapa lätkänpelaaja...
Saattaa se lätkänpelaaja jaksaa kanniskella säkin huomattavasti useamman kerran edestakas ennenkuin alkaa stoppi tulemaan.
Huom... saattaa.
Eli eihän tuohonkaan voi sokeasti luottaa, mutta olettaa saattaa että se joka ei joudu niin lähelle sietokykyään, jaksaa pidempään.
Mutta ainahan saattaa myös olla että viimeiseen trimmattu lyhyenmatkan sprintteri hyytyykin kun taas ruipelo kipittää tasaisentappavasti piiiitkään.
-
HOKE: Tuolla samalla periaatteella kun joku kysyy foorumissa että kestääkö 4000 mAh vai 6000 mAh akku pidempään ajoa voi vastata että ei ole merkitystä akun kapasiteetilla. Tuo 4000 mAh voi olla vaikka 4S paketti jolloin ei tarvita niin kireätä konetta kuin 2S 6000 mAh lipon kanssa.
Mutta onhan tää mukavaa vääntää näinkin turhasta asiasta, toivottavasti asia on selvinnyt Hoken viesteistä huolimatta alkuperäiselle kysymyksen esittäjälle.
Kun joku kysyy foorumilla...
Minulla on autossa 25C akku... Saanko lisää tehoa jos hankin 35C akun???
Tuohon ei voi mitenkään vastata suoraan kyllä tai ei.
Jos vastaa niin on pahasti pihalla koko asiasta.
Nimenomaan... toivottavasti on monille tämä asia selvinnyt vaikka Heuli yrittääkin saada koko keskustelun näyttämään siltä että puhun puhdasta apulantaa.
Hyvä ja varmasti monelle ajatuksia herättävä keskustelu joka on kenties antanut samalla monille myös vastauksia esim goosin pitkässä viestissä ym.
En vain mitenkään pysty ymmärtämään mikä ajaa ihmisen nimittelemään toista ilman että on edes perillä mitä toinen kirjoitti, tai että uskoo itse sokeasti johonkin kiinalaisten printtaamaan etikettiin.
Melkein voisin sanoa että foorumin sääntöjä jos luetaan niin siellä saattoi olla jokin maininta henkilökohtaisuuksiin menemisestä...
On se hyvä että me muut joudumme menemään karusti sääntöjen sisällä, mutta itse foorumin ylin johto saa keplotella rajalla.
-
Eli höpöhöpö kisakuskien ylimitoitus spekuloinneille ja että isompi C arvo tarkoittaisi tottakai nopeampaa kiihtyvyyttä ja suurempaa huippunopeutta.
Käytännössä todistettu jo monia kertoja.
Tuo on niin käsittämätöntä soopaa mitä kirjoitit että oli pakko oikaista. Höpöhöpöjä oli aluksi kisakuskit sinun mielestäsi mutta sinun juttusi ovat sitä mielestäni paljon enemmän. Sinulla on toki mielipiteeseesi oikeus ja nimenomaan mielipiteeseen koska mitään faktaa sinulla ei ollut esittää. Fiktioita saat harrastaa muualla joten jätä sotkemasta näitä asiakeskusteluita jatkossa - kiitos!
-
Olen jo aivan shokissa siitä mitä ihmettä kirjoitat.
En ole missään kohtaa sanonut kisakuskeja höpöhöpöiksi.
Olenhan myös esittänyt faktan jo moneen kertaan.
Pelkkä C arvo ei kerro mitään akun suorituskyvystä. Puhdas fakta jonka moni muukin on täällä esittänyt.
Testitulokset on myös aivan yhtä totta kuin sinun testituloksesi.
En väitä että testisi on ollut fiktiota... Noilla akuilla mitkä kerroit, aivan varmasti siellä on ero.
Enhän ole hetkeäkään väittänyt etteikö olisi mahdollista että kaksi samalla kapasiteetilla olevaa akkua otetaan testiin ja hieman isommalla C arvolla oleva akku potkisi paremmin ja pidemmälle...
Kyllä kyllä.
Mutta se ei ole sokeasti tuijotettava fakta mikä siinä akun päällä lukee.
Sekin on todistettu jo moneen kertaan maailmallakin testaamalla ja mittailemalla.
Mutta jos puhutaan vain ja ainoastaan C arvosta, unohtaen akun kapasiteetti kokonaan... Olettaen vain että akut on kaikki esim 2S akkuja niin ei akkua voi sanoa tehokkaammaksi pelkän C arvon mukaan.
Siihen tarvitaan tiedoksi myös kapasiteetti.
Tuo ei ole fiktiota.
Ei ole fiktiota akkufirmojen ilmoittamissa arvoissa olevat heitotkaan.
Siksi eri merkkien akkujen keskenään vertailu pelkkien etikettejen mukaan on myös hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.
Ellei puhuta kahdesta täysin eri kastin akusta.
Et näköjään ymmärrä mistä puhun koska noin hyökkäilet suoraan minua kohtaan ja väität kaiken sanomiseni olevan fiktiota ja satuja.... Vaikka nimenomaan moni muukin näyttää laskukaavoillakin sen mitä C arvo tarkoittaa.
Ottakaahan muutkin kantaa tähän mistä kirjoitan...
Mikä sanomastani on fiktiota???
Missä kohtaa kerron pelkkiä satuja???
Ja kannanottoja kiitos vain henkilöiltä jotka ovat kärryillä mitä C arvolla tarkoitetaan.
Eihän tää nyt näin voi mennä että ylläpito nimeää mut satuja kertovaks höpöhöpösedäks jos puhun paikkaansa pitävistä asioista.
Ilmeisesti hieman eri tavalla kuin moni muu kun ei mun tekstiä ymmärrä, mutta se ettei ymmärrä mitä kirjoitan, ei voi tarkoittaa tällaista mitä nyt nähdään.
Eri tavalla asian muotoilemalla on satusetä.
Lukekaa kaikki vaikka goossin viesti, tai googlettakaa asia tai jotain.
Mutta onko tässä mun nimittelyssä ja lähes kuran puhujaksi leimaamisessa nyt teidän muidenkin mielestä järkeä?
-
Pakkohan tähän mielenkiintoiseen keskusteluun on osallistua ja olen kyllä 100% *HOKE*:n puolella tässä väittelyssä, ja käsitykseni c arvosta on vahvistunut viimeistään nyt täysin varmaksi, jos siinä on ollut jotain mietittävää...omalla kohdallani siis, nyt ei ole =)
-Timo
-
Tästä kaikki lähti:
hei,eikö akun "c" merkintä merkitse kiihtyvyyttä,eli mitä korkeampi luku,sitä parempi kiihtyvyys?Ja vaikuttaako se huippunopeuteen?jos vertailee vaikka 3s 4000mAh 25c ja 3s 4000mAh 90c lipoja niin mitä eroa akuilla käytännössä on?
Eli kyseessä oli SAMALLA KAPASITEETILLA olevat akut ja ainoa ero oli C-arvossa. Hoke on vääntänyt täällä aivan eri asiasta. C-arvo todellakin vaikuttaa, varsinkin rata-autojen viritetyissä luokissa huomaa eron josta Hokella ei taida olla kokemusta?
-
hei,eikö akun "c" merkintä merkitse kiihtyvyyttä,eli mitä korkeampi luku,sitä parempi kiihtyvyys?Ja vaikuttaako se huippunopeuteen?jos vertailee vaikka 3s 4000mAh 25c ja 3s 4000mAh 90c lipoja niin mitä eroa akuilla käytännössä on?
Tuostahan tää koko farssi lähti käyntiin, ja eikö siinä aika selkeästi lue jotta saman kapasiteetin omaavista akuista (alunperin) on kyse...?
Sitä tosiseikkaa että toisen valmistajan 45C akku on toisen valmistajan 70C akkua (samalla kapasiteetilla) kovempi on pidettävä melkolailla kusettamisena valmistajan suunnalta mutta kyllä niitäkin esiintyy.
Saivartelu sais loppua, sitähän tää koko topic on - lähestulkoon pelkästään..
Edit: melkein samanaikaisesti heulin kanssa.... :)
-
Älä takerru yhteen viestiin.
Onhan tämä myös leikattu toisesta topikista erilleen.
Minä kun en kommentoinut yhteen ainoaan viestiin vaan kommentoin asiaa yleisesti.
Ja vaikka edelleen viilattais sitä että akuissa on sama kapasiteetti, mutta eri C arvo niin tämäkään kun ei ole täysin faktaa että pykälän korkeemmalla C arvolla oleva akku olisi tottakai tehokkaampi.
Niissä kun on se valmistajien antama mainoslisä jne mukana.
Kunpa nuo akkujen arvot olisivatkin jonkun testilabran antamia lukemia, eikä vain akkufirmojen omia lappuja missä ei välttämättä ole mitään sen ihmeempää tarkempaa määritystä kuin että tällaisia he lupailevat.
Tosin... uusimpien huippuakkujen virranantokyky rajan löytäminen RC vimpaimessa on lähes mahdotonta koska jo liittimet iskee vastaan virroissa mitä akuista luvataan.
Eli helppo se on lupailla mitä isompia arvoja.
Onkos heuli purkanut montakin lipoa ja katsonut mitä kennossa itsessään on printattuna.
Olen moneen kertaan joutunut huomaamaan että jo pelkkä mAh arvo itse kennossa on eri kuin mitä akkupaketin päällä olevassa printissä.
Kaksi esimerkkiä jotka muistan tarkasti merkiltä jne.
Ultimate vastaanotinakku 2000mAh luki printissä.
Itse kennossa tehtaan printtaamana 1850mAh
3Racing 3800 mAh
Purin kaksi entiseksi mennyttä akkua.
Toisessa oli kennoihin printattu 4200mAh ja toisessa 4000mAh
Kenties vaihtanut kennotoimittajaa välissä tai jotain.
Kenties ottivat tehtaalta kennoja jotka tehtaan testeissä eivät päässeet toleranssi sisälle... Mene ja tiedä.
Nämä kuitenkin ovat ihan paikkaansa pitäviä esimerkkejä.
Jos jo tuollaisia eroja näkyy suoraan kennoon tehtaan printtaamana ja akkujen pakkaajan omissa etiketeissä niin miten kohdallaan nuo C arvot sitten ovatkaan?????
Kuten mainitsin... kumpa nämä akkujen päällä olevat printtaukset olisivatkin ihan suoraan kyseisestä akusta testattuja arvoja niin sitten niihin voitaisiin luottaa.
Aika moni muistaa nimh aikakauden kun kisa akuissa oli ne pienet laput mistä näki sekunnit jne tiedot.
Ne olivat suoria testilappuja joiden mukaan firmat sitten machas akut.
Moni varmasti myös muistaa että vaikka akussa itsessään luki esim panasonic 3000mah niin ottaen näitä samanlaisia akkuja muutaman pöydälle vierekkäin ja katsellen edes näitä testilappuja niin erot oli selkeitä.
Vielä selkeämpiä erot olivat kun yritettiin ajaa 5 minuuttia maaliin asti.
Kumma juttu että toinen 3000 akku jakso maaliin ja vielä pidemmälle, kun toinen kyykkäsi vikalle kierrokselle.
Mutta nytkö meidän sit pitäis suoraan uskoa näihin akkupakkauksien päällä oleviin lukemiin, eikä testaamalla voida huomata eroja etikettien väittämiin...
Pitäis uskoa suoraan koska Heuli näin sanoo???
Vai sanooko... en ole enää varma mitä hän sanoo.
Sanoo ainakin että en voi tajuta akuista yhtään mitään koska en aja mattista. :huh:
-
Hoke: Kerro faktaa suorittamastasi testistä. Jos oikein ymmärsin niin se tehtiin 10,5t koneella ja 0-ennakolla ja vertailtavina akkuina olivat 5000 mAh 30C ja 5000 mAh 35C akut? Ymmärrän tuon jälkeen miksi sinulle on jäänyt harhakuvitelma ettei C-arvo merkitsisi mitään.
Kuten sanoit "Menkää ja kokeilkaa" niin näin on tehty ja on todettu että suuremman purkuvirran omaavasta akusta on hyötyä kilpailukäytössä: enemmän virtaa vievissä luokissa (C-12 ja TSM-10) ero on suurempi kuin vähemmän virtaa vievissä (TSP-10, TSS-10, M4-10, M2-10 jne).
-
Mun ainoa kokemus EI ole 10.5T koneesta edes rata-autoissa ja jos lukee yhtään tarkemmin niin voi huomata että kerroin muidenkin testanneen samaa asiaa puhtaasti sokkotestinä.
En ala nimeämään henkilöitä, mutta seassa oli kyllä ihan suomen kärkikastiakin.
Moottoreita oli montaa erilaista 17.5 - 4.0T väliltä.
Sekä turistia että krossia.
Jos akut laitettiin henkilöiden autoihin ilman että he tiesivät mikä akku autossa on ja aina tuli sama vastaus joka jokaisen meidän ihmetykseksi oli että näillä kahdella eri merkillä pienemmän C arvon akku potki enemmän... kulki suoralla kovempaa ja paras terä pysyi pidempään.
Saman asian mainitsin vähintään toiseen kertaan.
Edit:
Kuten sanoit "Menkää ja kokeilkaa" niin näin on tehty ja on todettu että suuremman purkuvirran omaavasta akusta on hyötyä kilpailukäytössä: enemmän virtaa vievissä luokissa (C-12 ja TSM-10) ero on suurempi kuin vähemmän virtaa vievissä (TSP-10, TSS-10, M4-10, M2-10 jne).
En ole hetkeäkään sanonutkaan etteikö suuremman purkuvirran omaavasta akusta olisi hyötyä.
Mutta pelkkä C arvo ei kerro vielä purkuvirtaa... Siihen tarvitaan lisätiedoksi kapasiteetti ennenkuin purkuvirta tiedetään.
Ja tällöinkin ollaan vasta niiden lukujen armoilla mitä akun päällä sattuu lukemaan.
Eli välttämättä ei olekaan päivänselvää että paperilla suuremman purkuvirran lupaava akku oikeasti olisi parempi tai ei pahimmillaan edes yhtä hyvä.
-
Vastataanpa vielä uudelleen kysyjän kysymykseen ettei tieto huku trollaajien viestien alle.
hei,eikö akun "c" merkintä merkitse kiihtyvyyttä,eli mitä korkeampi luku,sitä parempi kiihtyvyys?Ja vaikuttaako se huippunopeuteen?jos vertailee vaikka 3s 4000mAh 25c ja 3s 4000mAh 90c lipoja niin mitä eroa akuilla käytännössä on?
Akun kapasiteetti kun kerrotaan C-arvolla saadaan akun luovuttama maksimipurkuvirta eli noissa tapauksissa seuraavasti: 4 Ah * 25C = 100A ja 4 Ah * 90C = 360A
Jos nuo akut on tulossa esim. nelkkucorriin niin kannattaa valita nuo järeämmät, 100A purkuvirta riittää kyllä laskennallisesti mutta voi jossain tilanteessa jäädä hieman vajaaksi mikä ilmenee huonompana kiihtyvyytenä.
-
Olenhan myös esittänyt faktan jo moneen kertaan.
Pelkkä C arvo ei kerro mitään akun suorituskyvystä. Puhdas fakta jonka moni muukin on täällä.
Ja kannanottoja kiitos vain henkilöiltä jotka ovat kärryillä mitä C arvolla tarkoitetaan.
Saivarreellaan nyt vielä pikkusen. Ensinnäkään akuissa ei ole tehoa. Teho on aikariippuvainen suure, jonka tuottamiseksi tarvitaan ajan lisäksi voimaa. Voimaa tuotetaan energialla, sähkömoottorissa siis sähköllä. Toisekseen ei ole fakta, etteikö C-arvo kerro "mitään" akun suorituskyvystä. Kyllä se kertoo.
Sitten se valistuksellinen osuus. Minulle on selitetty (eri yhteydessä tosin) sähköön liittyvien suureiden tarkoitus vertaamalla sähkölaitetta (akkua) patoaltaaseen. Padotuskorkeus on sama asia kuin akun jännite, altaan tilavuus puolestaan on sama asia kuin akun kapasiteetti, eli kuinka suuren määrän energiaa se pystyy varastoimaan. Tämä kiistelty C-arvo, eli purkuvirran maksimiarvo suhteessa akun kapasiteettiin on sama asia, kuin patoaltaan reunan yli valuva vesitilavuus ajan funktiona. Kun nämä asiat kuvittelee mielessään, on helpompi ymmärtää koko homman luonne.
Loppuun totean saman asian, kuin aikanaan tekun rakennuspuolen sähkötekniikan opettaja koko em. tarinan kiteytti:
PUIMURI
Eli P=UI ja U=RI ja ämmällä sähkömies ei tee yhtään mitään. :cool:
-
Pekka...
Mähän olen sanonut lähes joka kerta kun olen sanonut sanan "mitään" että se C arvo ei itsessään, yksinään, pelkästään etc kerro akun suorituskyvystä mitään.
Eikövain?
Ja mun koko pointti on alusta asti ollut (kuten olen myös moneen kertaan toistanut) että pelkän C arvon mukaan ei akkuja voi suoraan verrata.
Pakkohan niiden paremmuus erot on testaamalla todettava.
Ja koska ne arvot jotka akkupaketin päällä komeilee, eivät ole mitään suoria testattuja faktoja niin edelleenkään se pelkkä C arvo ei kerro akkujen välisestä paremmuudesta mitään.
Toki kun katsellaan laadukkaan puljun akkuja ja nähdään niissä selkeä ero C arvoissa niin olettaa saattaa että se isompi arvo myös tarkoittaa jotain.
Onko se ero sitten niin iso kuin se lapun mukaan on vai ei... sekin voi olla kyllä tai ei.
Erittäin harvoin vaan löytyy laadukkaalta firmalta akkuja jotka olis samaan aikaan markkinoilla, samoja kapasiteetiltaan jne mutta vain C arvo on hieman eri.
Kaksi kertaa olen tällaisen tapauksen päässyt näkemään ja yllätys oli melkoinen kun 5C eroa lähdettiin testaamaan...
Ns. tykimmäksi luvattu akku ei ollutkaan tykimpi.
Eli jälleen... eihän tuohon C lukemaan voi sokeasti luottaa ja todeta että se suoraan tarkottaisi parempaa.
Vai voiko mielestäsi jos tällaisia eroja huomataan ja moni kuitenkin tietää että aina pitää hieman lapinlisää laittaa että tuote on houkuttelevampi.
Ja varsinkin kun tiedetään että nämä akkujen päällä olevat arvot eivät ole suoria testituloksia kyseisestä akusta.
Jopa kahdessa täysin samanlaisena ostetussa akussa voi olla eroa... Laadukkailla merkeillä tosin erittäin harvinaista että erot olisivat niin selkeitä että ne pystyttäis varmasti ajamalla tunnistamaan.
Kun siis kyse on kahdesta samanmerkkisestä ja samanlaisesta akusta.
2 eri firmaa ja lapuissa samat arvot...
No senhän nyt arvaa sanomattakin että kyllähän niissä voi olla selkeitäkin eroja.
Mitä mieltä asiasta olet?
Vai uskotko suoraan sokkona mitä akun päällä lukee ja luotat että tottakai se naapurimerkin 5C isompi lukema tarkoittaa parempaa kiihtyvyyttä, kenties jopa suoranopeutta ja parhaan tehon pidempää kestoa?
-
Sekä Heulin että Hoken sanoma on tullut esille jo moneen kertaan. Ja molemmat herrat varmasti ymmärtävät tasan tarkkaan, mikä merkitys sekä C- arvolla että kapasiteetilla on ja mikä niiden suhde ja vaikutus akun suorituskykyyn on.
Ketjun aloittaja on myös saanut vastauksen kysymykseensä. Kyllä - mikäli akkujen kapasiteetti on sama mutta toisen C-arvo 90 toisen ollessa 25, kiihtyy auto teoriassa nopeammin 90C akulla (ja tässä siis olettaen, että tarrojen lukemat ovat totuudenmukaiseti). Kisakuskille tai painavan ja paljon tehoa vaativan auton omistajalle erolla voi olla merkitystä, pihasuttaajalle ei.
Mielenkiintoisempaa minusta on todeta, että lipo-akkujen kuluttajalla ei näytä olevan mitään kuluttajansuojaa. Valmistaja voivat käytännössä kirjoittaa tarroihinsa mitä vain. C-arvolla akkuja pitkälle myydään, joten siinä mielessä kuluttajille jekkuillaan suoraan päin naamaa. Entä onko myyjällä minkäänlaista vastuuta myydessään äärimmäisen kalliin 90C akun, jonka todellinen purkukapasiteetti onkin 30C? Kaikki rc-kauppiaat lienevät jo tietoisia C-arvoilla kusettamisesta?
-
Kaupankäynti pääasiassa perustuu kusettamiseen ja siihen että ihmisillä on tarve ostella tavaroita joita eivät edes tarvi. Eihän tämä tarrajuttu eroa yhtään siitä miten oikeiden autojen valmistajat ilmoittavat kulutuslukemia ja päästöjä. Joku saattaa oikeasti ostaa auton näiden lukujen sokaisemana vaikka ne eivät todellisuutta vastaakkaan.
Toinen samanlainen kusetus on vaikka ilmalämpöpumput, kuinka sitä ilmaista lämpöä on saatavilla ihan kaikille ja vain muutamalla satasella. Parhaimmillaan näitä käytetään oikeen ekosähköllä joka tuotetaan vedellä vain Teitä varten.
-
Erittäin harvoin vaan löytyy laadukkaalta firmalta akkuja jotka olis samaan aikaan markkinoilla, samoja kapasiteetiltaan jne mutta vain C arvo on hieman eri.
Kaksi kertaa olen tällaisen tapauksen päässyt näkemään ja yllätys oli melkoinen kun 5C eroa lähdettiin testaamaan...
Ns. tykimmäksi luvattu akku ei ollutkaan tykimpi.
Minulla ainakin on tuosta päinvastaiset kokemukset. Gens Acen 5000 mAh 50C ja 65C akut ovat muuten samanlaiset, mutta C-arvossa on eroa tuo 15 yksikköä. Virituristilla tuon eron huomaa, jos ei selkeästi ajaessa niin ainakin kellosta.
Se on kyllä totta että eri merkkien akkujen arvoja ei voi vertailla keskenään. Suorituskyvyltään toisiaan hyvin lähellä olevat CRC 6300 mAh 50C 1S ja Reedy 6800 mAh 65C 1S on arvojensa puolesta kuitenkin erilaiset. Se on vain markkinointimiehistä kiinni mitä siihen akkuun lukemaksi laitetaan.
RC-alan pahin "rikollinen" tässä asiassa on kyllä Orion, kukaan tuskin uskoo 90C-akkujen pitävän paikkaansa? Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
-
RC-alan pahin "rikollinen" tässä asiassa on kyllä Orion, kukaan tuskin uskoo 90C-akkujen pitävän paikkaansa? Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
Sama juttu latausvirtojen kanssa. Jos akussa lukee 5C lataus sen pitäisi se kestää. Orion ei kestänyt. Muutkaan akut eivät varmasti kestä tommoisia latausvirtoja mutta eipä niissä lue tarrassa 5C ...
-
Kyllä totuuden vääristelyllä joku raja pitää kaupanteossakin olla.
Voi tietty MaxAmpsilla olla hiukan vaikea palata 30-40C totuudenmukaisiin arvioihin, kun nyt huitelevat 150C lukemissa.
-
Onhan tuossa selkeää silmään viilaamista noissa arvoissa, joita printataan akkujen kylkiin. Juttelin syksyllä SMC:n Dannyn kanssa (luetettava kaveri, jolla on erittäin pitkä historiikki akkujen testaamisessa / käsittelyssä) ja tässäpä pieni lainaus häneltä:
"Hi Matti,
Yes, the battery market is a mess at the moment.
We will not get EFRA approval as it's simply too expensive and with most European battery resellers using crazy C rates and higher mAh than the true specs we can't compete with them. We use the very best Lipo factory and have real specs as far as mAh for C rate we have no choice but to follow the trend of the market. I refuse to claim 90C , 100C or 150C like others and for now 70C is the max."
Eli tuossa se raja lienee tällä hetkellä, mitä akuista saa irti.
Ja tuolta Grepowin suunnalta he ovat ilmoitelleet, että he kyllä printtaavat akkuihin sen tarran, jonka "akkutalo" haluaa. Eli he ilmoittavat valmistajana tilaajille oikeat arvot, mutta eivät ole vastuussa siitä, mitä esim. Orion tai Gens tai muut merkit tarroihin haluavat. Ja kyllähän tuohon pitäisi joku tolkku saada, koska noilla feikkiarvoilla myyntiä kuitenkin tehdään jonkin verran...
Ottamatta kantaa eri merkkeihin, niin pitää muistaa myös n.s puolueettomat akkutestit, joita välillä tehdään. Joskus voi olla niin, että puolueettoman testin voittaja on kuitenkin hieman voidellut testin kirjoittajaa. Tai voi olla niin, että akuista on kaivettu esiin parhaat yksilöt testeillä esiin ja toimitettu testiin. Näinhän on tehty jo vanhoina hyvinä NiMH-aikoinakin...
-
RC-alan pahin "rikollinen" tässä asiassa on kyllä Orion, kukaan tuskin uskoo 90C-akkujen pitävän paikkaansa? Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
Kyllä se 90C Orionissa on ihan totuudenmukainen, ongelma on vaan se että kyseessä on hetkellinen C luku, mut sitä ei missään mainita. Valveutunut kuluttaja toki tämän ymmärtää, perusharrastaja ei. Eli Orionin 6500mah 90C akulle "vertailuluku" on ~45C
http://www.teamorion.com/carbon-pro-6500mah-90c-7.4v-tubes-plug-en-2.html?sl=EN (http://www.teamorion.com/carbon-pro-6500mah-90c-7.4v-tubes-plug-en-2.html?sl=EN)
Kyse on puhtaasti siitä miten haluat markkinoida tuotettasi ja miten arvioit asiakkaitesi tietotaidon.
-
Onhan tuossa selkeää silmään viilaamista noissa arvoissa, joita printataan akkujen kylkiin. Juttelin syksyllä SMC:n Dannyn kanssa (luetettava kaveri, jolla on erittäin pitkä historiikki akkujen testaamisessa / käsittelyssä) ja tässäpä pieni lainaus häneltä:
"Hi Matti,
Yes, the battery market is a mess at the moment.
We will not get EFRA approval as it's simply too expensive and with most European battery resellers using crazy C rates and higher mAh than the true specs we can't compete with them. We use the very best Lipo factory and have real specs as far as mAh for C rate we have no choice but to follow the trend of the market. I refuse to claim 90C , 100C or 150C like others and for now 70C is the max."
Eli tuossa se raja lienee tällä hetkellä, mitä akuista saa irti.
Ja tuolta Grepowin suunnalta he ovat ilmoitelleet, että he kyllä printtaavat akkuihin sen tarran, jonka "akkutalo" haluaa. Eli he ilmoittavat valmistajana tilaajille oikeat arvot, mutta eivät ole vastuussa siitä, mitä esim. Orion tai Gens tai muut merkit tarroihin haluavat. Ja kyllähän tuohon pitäisi joku tolkku saada, koska noilla feikkiarvoilla myyntiä kuitenkin tehdään jonkin verran...
Ottamatta kantaa eri merkkeihin, niin pitää muistaa myös n.s puolueettomat akkutestit, joita välillä tehdään. Joskus voi olla niin, että puolueettoman testin voittaja on kuitenkin hieman voidellut testin kirjoittajaa. Tai voi olla niin, että akuista on kaivettu esiin parhaat yksilöt testeillä esiin ja toimitettu testiin. Näinhän on tehty jo vanhoina hyvinä NiMH-aikoinakin...
Ettei kaikkea oteta totuutena korjatan hiukan mitä tuossa on kirjoitettu, muuten tosi hyvää tekstiä ja kertoo markkinoiden sekavuudesta paljon.
EFRA leiman saa 500e:llä ja kahdella yhdellä akulla, tämän lisäksi pitää olla tarpeeksi jakelussa akkuja Euroopassa. 500e ja 2 akkua ei voi olla SMC:n kaltaiselle toimijalle liian iso panostus? Jakelu puoli voi toki olla ongelma jos heillä ei ole jakelijoita Euroopassa riittävästi, siihen en osaa ottaa kantaa koska en tiedä heidän jakelukuvioista mitään. Suomen osaltahan tässä ei ole ongelmaa kun ROAR hyväksyntä kelpaa.
Gens Ace on GrePow:n brändi, kaikki Gens Ace akut on merkattu niiden oikeilla arvoilla mitä akun sisältä löytyy. GrePow ja muut tehtaat toki toimittaa muille brändeille millä tahansa tarroilla, ei kait se ole mitenkään ihmeellistä? Eihän tehdas voi olla vastuussa/sidonnainen siitä miten brändi haluaa markkinoida itseään? Asiakas tekee tilauksen ja tehdas toimittaa.
Edit: EFRA osuus korjattu. Tässä vielä linkki dokumenttiin:
http://news.efra.ws/fileadmin/documents/2012/11/EFRA_Battery_Homologation_2013.pdf (http://news.efra.ws/fileadmin/documents/2012/11/EFRA_Battery_Homologation_2013.pdf)
-
Ajattelin pitää pääni kiinni tällä kertaa. Jotenkin on kuitenkin niin loistava vääntö, että pakko hämmentää vähän lisää.
C-arvohan on vaan kerroin, joka kertoo jonkin kapasiteetin lyhimmän purkautumis- ja/tai varautumis ajan jotenkin mitattuna. Tunti / C-arvo = purkuaika (eli 6000C = 1 sekunti , 60C = 1 minuutti ja 1C = 1 tunti), tai miten päin sitä haluaakaan pyörittää.
C-arvo ei siis suoranaisesti ota mitään kantaa, sen enempää kapasiteettiin, tehoon, jännitteeseen kuin virtaankaan. 60C akun saa tyhjäksi minuutissa ja 30C akulla menee kaksi minuuttia tyhjäksi ja piste (mikä on kenenkin mielestä tyhjä, on sitten ihan eri juttu)
C-arvon kanssa pyörittelyyn aina kyllä sotketaan kapasiteetteja ja virtoja, joilla toki on välilisiä riippuvuuksia.
Se lasketaanko / mitataanko C-arvo purkamalla lähes oikosulussa täydestä varauksesta nollaan, jännitteen putoamisesta maksimista nimellisjännitteeseen tai nollaan, matemaattisesti sisäisestä vastuksesta, maksimaalisesta mitatusta purkuvirrasta, vai miten, vaikuttaa paljon siihen millainen C-arvo saadaan. Kaikki nämä ovat kuitenkin oikeita tuloksia, kun ei ole yksiselitteisesti sovittu miten C-arvo akusta mitataan/lasketaan.
Oikea tapa C-arvon mittaukseen olisi lienee purkaa täydestä max. viralla, kunnes virta selvästi romahtaa (hyvin lähelle 0V napa jännitteeseen), mutta kun on lipolle vähän huono mittaustapa tuo :undecided:
-
Näinhän on tehty jo vanhoina hyvinä NiMH-aikoinakin...
Siis tarkoitit varmaan NiCad? :police:
-
Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
Tämäkö on totuus?
Kyllä siellä eri fettejä on säätimessä sisällä eri määrä verrattuna ainakin valmistavan tehtaan omiin tuotoksiin ja eri kuoriinkin on pakattu koko laite.
-
Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
Tämäkö on totuus?
Kyllä siellä eri fettejä on säätimessä sisällä eri määrä verrattuna ainakin valmistavan tehtaan omiin tuotoksiin ja eri kuoriinkin on pakattu koko laite.
Ei varsinaisesti liity tähän threadiin, mutta Orionilla on monta eri Hobbywingin säädintä, osa on suoria rebrändyksiä osa on Orionille tehtyjä erikoisversioita(esim R10 on yksi näistä, se on risteytys Hobbywingin V3 ja v2.1 säädintä), eli kumpaakin löytyy. Kyosho.de on siis Hobbywingin Saksan jakelija joten heidän suhde on varsin intiimi.
Ja kun kerran hämmentetään niin Hobbywing kuorien näköisiä säätimiä on n+1 maailmalla. Osa on kopioita, osa on aitoja ja osa jotain siltä väliltä. Eli vaikka kuori näyttäisi samalta se ei tarkoita että sisällä olisi samat kamat niinku Juho huomautti.
-
RC-alan pahin "rikollinen" tässä asiassa on kyllä Orion, kukaan tuskin uskoo 90C-akkujen pitävän paikkaansa? Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
Aijaa...
LRP akussa lukee 100 mutta tottakai Orionin 90 on suurta huijausta.
Ja tuo säädin asia...
Erittäin mielenkiintoinen väite.
Jo pelkkiä kuvia katsomalla pystyy näkemään että kyseinen säädin ei ole identtinen HW V3 säätimen kanssa.
Sitäkö ei ole koskaan tajuttu että HW tekee monia säätimiä eri firmojen erilaisten toiveiden mukaan????
Orion ei itse valmista tuotteitaan. (kuten ei suurin osa rc merkeistä monia muitakaan tavaroita)
Se tilaa säätimet tehtaalta sellaisena kuin ne on.
Tehdas myy myös omalla brändillä säätimiä.
Mutta EI samoja.
Orion ei huijaa säätimen spekseissä pisaraakaan enempää kuin itse tehdas.
Mikäli Orionin säädin ei ole sellainen kuin spekseissä luvataan niin silloin vika on tehtaassa, koska säätimet on tilattu sellaisena kuin paketin päällä speksit näyttää.
Speedpassion säätimissä sama juttu.
Se että joku tehdas tekee tuotteen, ei tarkoita automaattisesti sitä että heidän omalla merkillä myyty tuote olisi identtinen.
Hmmm.... moniko akkumerkki tekee itse akkunsa????
Hah... Mutta sormella osoitetaan yhtä merkkiä.
FAIL!!!
Kuten goossikin yllä sanoi... On se orionin C arvo totuudenmukainen...
Aivan kuten lukemat muissakin akuissa.
Pitää vaan ymmärtää mitä nämä lukemat tarkoittaa.
Mutta sehän on jo nähty ettei tuota C arvoa ymmärretä alkuunkaan vaan sit tuijotetaan ja pidetään ilmeisesti tehon määritteenä.
Jon Lindgren.
Lupaako Orion että kyseisellä latausvirralla ladattu akku pysyy suorituskyvyltään samanlaisena yhtä pitkään kuin 1C virralla ladattaessa?
Ei lupaa.
Kyseinen luku on ainoastaan arvo minkä akku kestää hyppäämättä silmille.
Tapaus johon nyt viittaat ei ollut hyppinyt silmille.
Kyseisessä tapauksessa kaveri latasi akun jatkuvasti 5C virroilla... hyvä jos mitään jäähdytystaukoa koskaan ja useiden syklien jälkeen kun akusta alkoi paras puhti katoamaan ja kapasiteetti pienenemään niin nyt monen mielestä tehdas on kusettanut jne.
Tutkikaa ties miten monen firman takuuehtoja niin huomaatte ettei tällainen yleensä ole takuuseen menevä asia.
Vielä eniten ihmetyttää että kyseinen kaveri ostaessaan tuota tuotetta kertoi tekevänsä niin että lataa sitä maksimilla ja katsoo miten akku kestää...
Jos ei kestä niin voivoi...
No kesti aikansa.
Tämän jälkeen tuote haluttiinkin takuukäsittelyyn vaikka nimenomaan alunperin oli todettu ostaessa että käytetään piruuttaan limitillä ja jos ei se siitä tykkää yhtä hyvää kuin suositusarvoissa latailusta niin voivoi... testimielessä.
Noh... Tosiaan takuukäsittelyyn... Ilmoitti heti että kokeillaan nyt mitä ne siitä sanoo... Jos ei mee takuuseen niin eihän sille voi mitään... hän ymmärtää täysin.
Eipä mennyt...
Ja siihen loppui sitten myös ymmärrys.
Kyseisissä akuissa ilmoitetaan nimenomaan maksimi latausvirta.
Niissä ilmoitetaan myös suositus.
Tottakai tuote kärsii aina jos sitä käytetään jatkuvasti maksimissa.
Vilkaiskaapas jokainen vaikka huviksenne mitä teidän henkilöautoissa lukee maksimi kierrosluvuksi...
Siitä sitten tulittamaan jatkuvalla polkemisella kierrokset maksimissa.
Katsotaan kauanko kestää.
Todella ihmeellistä että varmaan jokainen tajuaa että se ei ole pitkäikäinen kokeilu...
Mutta kun RC vehkeistä on kyse niin tuntuu että aivot nakataan narikkaan.
"jos siinä lukee maksimi niin pitäähän sen sitten kestää... vaikka vuoden yhtämittaista..."
-
Gens Ace on GrePow:n brändi, kaikki Gens Ace akut on merkattu niiden oikeilla arvoilla mitä akun sisältä löytyy. GrePow ja muut tehtaat toki toimittaa muille brändeille millä tahansa tarroilla, ei kait se ole mitenkään ihmeellistä? Eihän tehdas voi olla vastuussa/sidonnainen siitä miten brändi haluaa markkinoida itseään? Asiakas tekee tilauksen ja tehdas toimittaa.
Eli ts.
Jatkossa kannattaa ostaa vain kiina akkuja sillä niin monta vertailua olen suorittanut keskenään että voi hyvin todeta kiina akkujen lappujen olevan todellisia numeroita.
-
Eli ts.
Jatkossa kannattaa ostaa vain kiina akkuja sillä niin monta vertailua olen suorittanut keskenään että voi hyvin todeta kiina akkujen lappujen olevan todellisia numeroita.
Ei sitä voi tollein yleistää, kylllä tuolta löytyy n+1 kiina brändiä joiden akkujen laatu ei oo lähelläkään sitä mitä lapuissa lukee.
Viimeksi testatut akut pullistuivat 4 akullisen jälkeen silleen että kuoret räjähtivät auki :) eivät kestäneet normaalia käyttöä 1/10 autolla.
-
Senkin kun tietää että firma lisää toisesta firmasta ostamaansa säätimeen vain omat tarrat ja 10A lisää virrankestoa myyntiesitteeseen niin en yhtään ihmettele vaikka noissa 90C-akuissa olisi useampi C ilmaa. Samantien voisi kysyä miksi ei tasan sata? :grin:
Tämäkö on totuus?
Kyllä siellä eri fettejä on säätimessä sisällä eri määrä verrattuna ainakin valmistavan tehtaan omiin tuotoksiin ja eri kuoriinkin on pakattu koko laite.
-Juho-: Katsoppa esim. tämä: http://www.hobbyfactory.fi/tuotteet/rc-autot-nopeudensaatimet-ja-tarvikkeet-nopeudensaatimet/team-orion-vortex-r8-1-8-brushless-esc-2-4s-sensorless-0765104 (http://www.hobbyfactory.fi/tuotteet/rc-autot-nopeudensaatimet-ja-tarvikkeet-nopeudensaatimet/team-orion-vortex-r8-1-8-brushless-esc-2-4s-sensorless-0765104) ja vertaa sitä tähän: http://fi.eurorc.com/product/1607/hobbywing-xerun-sct-pro-esc-blue (http://fi.eurorc.com/product/1607/hobbywing-xerun-sct-pro-esc-blue)
Tämä on sitä markkinointia kun "valmistaja" muuttelee arvoja myyntiesitteisiin. Korjaa toki jos olen väärässä eli jos kyseessä on erilaiset säätimet sisuskaluiltaan?
-
Kuka oikeasti uskoo siihen, että 6500mAh/90C akusta voidaan ottaa edes hetkellisesti yli 500A virta ja akku pysyy vielä käyttökelpoisena?
Jos nyt kuvitellaan, että moottori haukkaa kiihdytyksessä vaikkapa 50A, niin vastavuoroisesti muuten samanlainen, mutta 9C akku pitäisi olla teoriassa riittävä.
Miksi ihmeessä sitten kaikilla kisakuskeilla on käytössään akkuja, joiden C-arvot huitelee lähempänä sataa?
Noihin esitettyihin arvoihin uskoo ken haluaa. Minä en. Ainakaan ennenkuin on oikeasti luotettavaa ja puolueetonta testidataa pöydässä. Siihen ei auta edes inttäminen.
-
Onko maapallolla RC-käyttöön tulevia LiPO-kennoja valmistava tehdas jossain Kiinan ulkopuolella? Ihan oikeasti - tietääkö joku tehtaan jossain muualla?
-
Jon Lindgren.
Lupaako Orion että kyseisellä latausvirralla ladattu akku pysyy suorituskyvyltään samanlaisena yhtä pitkään kuin 1C virralla ladattaessa?
Ei lupaa.
Kyseinen luku on ainoastaan arvo minkä akku kestää hyppäämättä silmille.
Tapaus johon nyt viittaat ei ollut hyppinyt silmille.
Kyseisessä tapauksessa kaveri latasi akun jatkuvasti 5C virroilla... hyvä jos mitään jäähdytystaukoa koskaan ja useiden syklien jälkeen kun akusta alkoi paras puhti katoamaan ja kapasiteetti pienenemään niin nyt monen mielestä tehdas on kusettanut jne.
Tutkikaa ties miten monen firman takuuehtoja niin huomaatte ettei tällainen yleensä ole takuuseen menevä asia.
Vielä eniten ihmetyttää että kyseinen kaveri ostaessaan tuota tuotetta kertoi tekevänsä niin että lataa sitä maksimilla ja katsoo miten akku kestää...
Jos ei kestä niin voivoi...
No kesti aikansa.
Tämän jälkeen tuote haluttiinkin takuukäsittelyyn vaikka nimenomaan alunperin oli todettu ostaessa että käytetään piruuttaan limitillä ja jos ei se siitä tykkää yhtä hyvää kuin suositusarvoissa latailusta niin voivoi... testimielessä.
Noh... Tosiaan takuukäsittelyyn... Ilmoitti heti että kokeillaan nyt mitä ne siitä sanoo... Jos ei mee takuuseen niin eihän sille voi mitään... hän ymmärtää täysin.
Eipä mennyt...
Ja siihen loppui sitten myös ymmärrys.
Kyseisissä akuissa ilmoitetaan nimenomaan maksimi latausvirta.
Niissä ilmoitetaan myös suositus.
Tottakai tuote kärsii aina jos sitä käytetään jatkuvasti maksimissa.
Vilkaiskaapas jokainen vaikka huviksenne mitä teidän henkilöautoissa lukee maksimi kierrosluvuksi...
Siitä sitten tulittamaan jatkuvalla polkemisella kierrokset maksimissa.
Katsotaan kauanko kestää.
Todella ihmeellistä että varmaan jokainen tajuaa että se ei ole pitkäikäinen kokeilu...
Mutta kun RC vehkeistä on kyse niin tuntuu että aivot nakataan narikkaan.
"jos siinä lukee maksimi niin pitäähän sen sitten kestää... vaikka vuoden yhtämittaista..."
Orion ei lupaa mitään. Luku on vaan printattu akkuun kuten purkuarvokin. Kumpaankaan EI VOI LUOTTAA edes ns. laatuakkujen ollessa kyseesä, itse on tiedettävä mitä tekee.
-
Tämä on sitä markkinointia kun "valmistaja" muuttelee arvoja myyntiesitteisiin. Korjaa toki jos olen väärässä eli jos kyseessä on erilaiset säätimet sisuskaluiltaan?
Sellaisena ne on tehtaalta tilattu.
Aivan sama asia on ollut aina myös speedpassion säätimien kanssa.
Tilaavat säätimet tietynlaisina.
Tehtaan oma brändi on sitten omanlaisensa.
Ja vielä kun muistetaan aina että kumpi on ollut ensin... Esim orionin säädin vai sp v3...
Aivan kuten speedpassion säätimienkin kanssa oli niin ensin oli speedpassion ja jälkeenpäin tuli tehtaan omalla merkillä vastaava markkinoille.
Mutta pienellä erolla.
Moni ero mitä näkee jo silmällä, on eri paikassa olevat johdot.
Suorakaiteen muotoisessa säätimessä mahdoton vain kääntää piirilevy eri asentoon jotta johdot tulee eri sivulta ulos.
Pitäiskö sit melkein ruveta syyttelemään tehdasta kun pari merkkiä tilaa säätimensä heiltä... Laittaa tarrat sen mukaan mitä säätimen pitäisi olla, mutta sitten ajan päästä kun tehtaan oma merkki tulee myyntiin 10A pienemmällä arvolla niin onko tehdas pissannut linssiin näitä muita merkkejä???
-
Sellaisena ne on tehtaalta tilattu.
Aivan sama asia on ollut aina myös speedpassion säätimien kanssa.
Tilaavat säätimet tietynlaisina.
Tehtaan oma brändi on sitten omanlaisensa.
Oletko itse tilannut säätimet tehtaalta kun tiedät noin hyvin miten ne on tilattu?
-
HOKE: Katsoppa tarkemmin, tuo ei ole V3 säädin vaan corrisäädin. Lähinnä kysymys siitä että tietyt valmistajat pyöristävät lukuja ylöspäin ja jotkin toiset ilmoittavat ne totuudenmukaisena. Orionia vastaan minulla ei ole mitään, olen ko. merkillä ajanut vuosia ja Oscar Jansenilta on saanut aina kisoissa hyvää palvelua kun sillä vielä ajoin.
Mutta akkuihin ja niiden C-arvoihin palatakseni kysymys missä on 100C kisalaillisia akkuja tarjolla? LRP:ltä joku sanoi löytyvän mutta mistä? EFRA-listalla nVision, Hacker ja Orionin akut ovat ainoita joissa on 90C arvo, muiden valmistajien akut ovat 75C tai alle.
-
http://www.lrp.cc/en/products/vtec-batteries/lipo-competition-car-line/produkt/lrp-lipo-competition-car-line-hardcase-6900-50c100c-74v/details/ (http://www.lrp.cc/en/products/vtec-batteries/lipo-competition-car-line/produkt/lrp-lipo-competition-car-line-hardcase-6900-50c100c-74v/details/)
Mitäs tuossa lukeekaan?????
-
50C/100C, noin se pitääkin ilmoittaa että ensin jatkuva ja sitten hetkellinen. Orionin kannattaisi tehdä kuten muutkin valmistajat niin ei leimautuisi kusettajaksi. Kannattaa muuten korjata nuo tuotetiedot Hobbyfactoryn sivuille Orionin akkujen osalle, niiden virranantokyky 90C kun on vain hetkellinen.
-
Mitä korjattavaa siinä on kun ei siellä näytä lukevan että se olis jatkuvakaan?
Mjoo... ehkä se olis ystävällistä mainita kummasta puhutaan, mutta itsellä ei ainakaan hetkeäkään ole tullut mieleen että joku luulis tuon 90C arvon olevan verrattavissa jonkun toisen merkin 25C jatkuvaan...
Noh... tämä keskustelu tosin on tuonut sen ilmi että noita lukemia kuitenkin tuijotetaan jne.
Itse siis en ole koskaan kuvitellutkaan että jos LRP akussa lukee 50C (jatkuva) että orionin ilmoittama 90C tarkoittais akun olevan lähes tuplat tehokkaampi...
Johan tuo 90C on niin järkyttävän kokoinen lukema että pakkohan sen on olla hetkellinen.
Mut joo... Kaikki eivät näin ajattele, eikä välttämättä ole tietoa ja kokemusta vielä asioista että osaisi näitä numeroita katsella...
Tosin... Parin eri Huippumerkin parhaan akun arvojen tuijottaminen on minun mielestäni turhaa.
Itse olen aina tehnyt hankintapäätöksen kyselemällä parhaimman pään kuskeilta mielipiteet ja kysellyt josko voisi näitä mitkä ovat omalla hankintalistalla, kokeilla.
Aina olen saanut kokeilla... Okei... olen senverran onnellisessa asemassa että kuulun suomen suurimpaan kerhoon, joten radalla näkee jokaisen akun mitä voi itselle harkita... Kaikkiallahan ei tietysti näin ole.
Ei Orion ole ainoa joka ilmoittaa asian tuollatavoin.
Näkeehän noita variaatioita kun joku ilmoittaa ainoastaan jatkuvan, toinen burstin ja joku molemmat.
Se säädin esimerkki oli mun osalta joo eri säätimestä... Mutta kenties ymmärrettiin pointti.
Ei ulkonäkö voi sanoa sitä että kyseessä on komponenteiltaan täysin sama laite.
Vai miten ihmeessä näistä Hw, Orion, SP säätimistä on olemassa sekä pro että "sport" versiot vaikka ne näyttävät samoilta???
Onko nekin vain huijausta ja pro säädin onkin oikeasti sama kuin se edullisempi sportti versio?
Virrankestoissa tuplat eroa.
-
Itse olen aina tehnyt hankintapäätöksen kyselemällä parhaimman pään kuskeilta mielipiteet ja kysellyt josko voisi näitä mitkä ovat omalla hankintalistalla, kokeilla.
Aina olen saanut kokeilla... Okei... olen senverran onnellisessa asemassa että kuulun suomen suurimpaan kerhoon, joten radalla näkee jokaisen akun mitä voi itselle harkita... Kaikkiallahan ei tietysti näin ole.
Älä nyt oikeesti yritä vaittää moista :) Eiköhän ne sunkin hankinnat loogisesti tule siitä kaupasta minkä tiskin takana istut ihan niinkuin kaikilla muilla jotka ovat sekaantuneita jonkin kaupan toimintaan?
Itse ainakin preferoin EuroRC:n tuotteita koska niistä saan parhaan alennuksen. Muiden tuotteista sit vähän heikomman.
-
Anteeksi... tarkoitus oli kirjoittaa että tein valintani ennen noin niinkuin yllä kuvasin.
-
Kolmisen talvea sitten tuli ajettua aika paljon patterikasilla sisäradalla jonka pinta oli turffia, autossa laadukkaat sähköt, 2x2s lipot ja radalla ajanotto. Aika usein tuli ajettua akut kerralla latauskuntoon -> pitkä veto, jotain 15 minuuttia kerrallaan. Mulla oli silloin käytössä halpamerkin 30c/4000 akut ja ne toimi patterikasissa mainiosti, muutamat kyseenalaisti akkujen C arvojen riittävyyden ja sanoi että vauhtia on paljon paremmin kun laitat siihen kunnon akut.
Tuumasta toimeen, patterikasi on aika rankka akuille kun ajetaan kovalla pidolla ja syheröllä radalla joten se oli hyvä testipenkki. Sain lainaksi brändi akut jotka oli 3x kalliimmat ja 45C arvolla, amppeereita en muista mutta niitäkin oli enemmän mitä mun eBay akuissa. Akut kiinni ja radalle, täyttä tykistystä niin kauan kunnes selkeä kierrosaikojen putoaminen lopetti ajamiset. Ajoaika taisi olla muutaman minuutin pitempi, kierroajat ja average oli täysin samaa luokkaa mitä pienemmällä kapasiteetilla ja C arvolla olevilla ROAR hyväksytyillä kiinan akuilla.
Sen jälkeen en ole niinkään vakavasti tuijotellut C arvoa, mutta enhän mä olekkaan koskaan ollut vakavasti otettava kisakuski :grin:
-
Pääsääntösesti jos haluaa hankkia itselle huippuakut, ilman että pääsee niitä erikseen testaamaan niin helpoin tapa on katsella millä kärkiporukka ajaa.
Jos katsotaan esim turistin A finaalista porukan kalusto läpi niin mielestäni tämä kuvaa aika hyvin sen mitkä akut on niitä "parhaita" mitä rahalla saa.
Siellä on useampi merkki...
Sen jälkeen voi ruveta tekemään päätöksiä sen mukaan miten akun merkki kiertyy omassa kielessä... Mihin oma rahallinen panos osuu parhaiten jne.
Ja jos haluaa sen kalleimman ja isoimmilla lukemilla olevan akun niin sitten ostaa sen.
Jos haluaa sen keskikalliin jne akun niin ostaa sen.
Jos haluaa edullisimman akun millä kärkiporukka ajaa niin sitten ostaa sen.
Suurin osa harrastajista ei kuitenkaan pääse hyödyntämään niitä akkujen eroja.
Varsinkin kun puhutaan luokasta missä on vapaa moottori ja noparin säädöt.
Säätimestä kun voi säätää lisää löylyä jos siltä tuntuu.
Moni ajaa kuitenkin liian kovilla tehoilla.
Stockiluokissa on niin hyvin rajoitettu homma että autot menee kuitenkin hyvin samaa vauhtia ja eniten pystyy vaikuttamaan auton kiihtyvyyteen ja huippunopeuteen akulla.
Näissä akkujen merkitys on yllättäen jopa suurempi... siis mikäli haluaa että suoranopeus ja kiihtyvyys on sama kuin kärkijätkällä.
Mutta siltikään akkua ei voi valita puhtaasti sen mukaan mitä etiketissä lukee.
Ja tosiaan... Jos katselee esim prostockin suoranopeuksia niin näkee että kärkijätkät menee lähes tarkalleen samaa vauhtia... Kolmen kärjellä saattaa silti jokaisella olla eri akku.
Akkuja joiden etiketeistä saattaa löytää selkeitä eroja C arvossa.
Silti vauhti on yllättäen sama.
Stockiluokissa tietysti akkua kuormitetaan erilailla kuin viriluokissa, joten tuon maksimi tehon kestoissa ilmanmuuta voi olla selkeämpiä eroja hiitin aikana...
Stockissakin ne erot siellä ovat... joskin ei niin selvästi havaittavissa kuin viriluokissa...
Moni on täällä testaillut akkuja ihan stanussakin ja huomannut että joillain auto vaan yksinkertasesti kulkee suoralla kovempaa... hommaavat sitten sellaisia. Toiset toljottaa suoraan lukemia etiketeistä ja hommaavat sen mukaan ja ihmettelevät sitten miksi oma laite ei menekään suoralla sen kovempaa kuin kaverin jolla lukemat on pienemmät.
Mutta totuus on se että suurimmassa osassa kisaluokista ei kisaa voiteta akun etiketillä.
Jossain kisassa joku voittaa jollain akulla... Porukka kattelee että toihan on paras kun tolla voitetaan.
Seuraavassa kisassa voitto meneekin toiselle merkille... Takki kääntyy... Tai sitten on kääntymättä.
Hauskaa seurailla tätä koko hommaa näiden merkkejen ja arvojen "paremmuus taisteluista"
Kuskin merkitys tuppaa usein unohtumaan.
-
Ennen tätä keskustelua olen ollut siinä uskossa että kaikki valmistajat ilmoittavat aina joko jatkuvan ja hetkellisen C-arvon tai vain jatkuvan C-arvon. EFRA-lista olisi paljon parempi jos sinne hyväksytään vain akkuja joissa on ilmoitettu JATKUVA ja HETKELLINEN C-arvo tai pelkkä JATKUVA C-arvo, mainosmiesten HETKELLISEN C-arvon mukana markkinoivia akkuja ei enää hyväksyttäisi listalle. Nykyisestä listasta kun saa sen käsityksen että toiset akut on "tuplasti parempia" joten moni menee halpaan ja joutuukin maksamaan enemmän kun ne ovat n. 50% muita merkkejä kalliimpia. Ajattelin ottaa asian esille Oulun EM-kisoissa Efran Paul Worsleyn kanssa ja tehdään sitten mahdollisesti virallinen esitys EFRA:lle tästä muutoksesta.
Oman kokemuksen perusteella ainakin uskallan sanoa että Gens Acen, GM:n, LRP/Nosramin, Reedyn ja SMC:n akuissa tuntuvat C-arvot olevan ainakin sinnepäin ja niitä pystyy jollain tasolla vertailemaan keskenään. Koheltajan kommenteista ymmärrän että kyseiset merkkiakut olivat juuri Orionit? Se on vaan tyhmää maksaa liikaa :wink:
"Huonoja" akkuja voi kompensoida pykälää tehokkaammalla koneella, mutta siinä tulee se ikävä puoli että auto muuttuu erän aikana. Alussa auto ampuu mutkasta todella tehokkaasti, mutta loppuhiitistä kun akut puutuvat niin pitää muuttaa omaa ajotyyliä ja ajolinjoja. Paljon helpompi ajaa puhdas ja tasainen erä kun akussa on riittävästi potkua ja voi ajaa hieman miedommalla moottorilla koko erän samanlaisella kaasutuntumalla.
-
Ei ollut Orion vaan toinen tunnettu ja isolla rahalla pyörivä brändituote.
-
Oliskohan kenties järkevämpää ehdottaa efran suuntaan että siihen listalle merkattais onko kyseessä jatkuva vai hetkellinen...
Kohtuu läpinäkyvää merkkivihaa mistälie syystä...
Turha yhtä parhaimpiin kuuluvaa akkua on yrittää saada listalta pois jonkun henkilökohtaisen syyn takia.
Kenties siitä ettei ymmärtänyt mitä ne lukemat akkujen päällä ovat.
No onneks jaksoin vääntää miljoona viestiä niin vihdoinkin asia meni perille.
Ilmeisesti mun olis pitäny alentua henkilökohtaiselle linjalle ja aloittaa nimittely niin oltais puhuttu samaa kieltä ja homma olis menny nopeemmin perille.
-
HOKE: Jos viittaat minuun niin kuten olen jo sanonut minulla ei ole mitään Orionia vastaan. Sen sijaan kuluttujan harhaanjohtamista vastaan minulla on ja minulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen asiaan niin tottakai käytän sen hyväksi. Eli tarkoitukseni on saada EFRA-lista sellaiseen muotoon että siitä näkee akkujen C-arvot ilman markkinamiesten hölynpölyä. Tällöin tavallisen kuluttajan on paljon helpompi vertailla akkuja.
-
Miten ihmeessä luulet tuon edellä mainitsemasi tekevän mitään hyvää minkään eteen
Kaikki akut pois listalta ja oikeiden mittausten läpi niin sillon siellä ei ole markkinoijien hölynpölyä.
Jos Orionissa lukee 90C niin se ei ole edelleenkään sen enempää kusetusta kuin muidenkaan valmistajien hetkelliset lukemat.
Olis kyllä kiva että lipoihin alkais ilmestymään niitä samanlaisia tarroja kuin nimhi aikaan oli niin loppuis kaikki spekuloinnit siitä kuka johtaa harhaan ja missä asiassa.
Mistä ihmeestä tiedät ettei ilmoitetut jatkuvat arvot ole jokatoisella merkillä enemmän ja vähemmän viilattuja??????
Kuten nuo maksimitkaan...
Jos sanon että jokaisen merkin ilmoittamat maksimit ja jatkuvat on enemmän ja vähemmän kaunisteltuja lukuja niin onko sulla jotain oikeaa dataa joka kumoais tuon väitteen???
Tuskin.
Se ettei ilmoita jatkuvaa, on mielestäni jopa rehellisempää.
Silloin ei ainakaan edetä keksityillä luvuilla jatkuvan purkuvirran kanssa, joka on kuitenkin se joka akun suorituskykyyn enemmän vaikuttaa.
Ihan turha ruveta hätiköityjä ehdotuksia heittelemään... Rupea mielummin ajamaan asiaa että niihin akkuihin saataisiin oikeat mittaustulokset printattuna... Aivan kuten oli nimheissä
Se on ainoa tapa tehdä mistään listasta vertailukelpoista tai ei harhaan johtavaa.
Enpä ole kyllä entisenkään listan kanssa johtunut pisaraakaan harhaan.
-
Minua ainakin on hämännyt nuo Orionin 90C-arvot, missään ei sanota suoraan että ne tarkoittavat vain lyhytkestoista C-arvoa. Olen nyt kolmatta vuotta sähköcrossin luokkayhteyshenkilönä ja tavoitteenani on ollut kehittää joka vuosi aina lisää ja lisää. Tämä on mielestäni hyvä parannus jos saadaan valmistajat ilmoittamaan yhdenmukaisesti C-arvot esim. kuten LRP:llä 50C/100C, se on on paljon selkeämpi kuin Orionin pelkkä 90C.
Jos Hoke kokee että olen ylittänyt luokkayhteyshenkilönä valtuuteni niin ainahan voit hakea hommaa lajiryhmältä jos koet pystyväsi kehittämään suomalaista sähköcrossiautoilua paremmin. Netissä on paljon helpompi lässyttää höpöhöpöjä kuin tehdä oikeasti luokan eteen töitä.
-
Heuli on oikealla asialla.
-
Oonko jossain maininnut jostain ylittämisestä??
En.
Onko Orion ainoa joka ilmoittaa ainoastaan toisen arvoista ilman että mainitsee kummasta on kyse???
Ja vaikka tosiaan tulisikin sääntö että pitää ilmoittaa molemmat niin onko se ratkaisu siihen ettei akkujen päälle laitella höpöhöpöjä????
No ei.
Edelleen lapuissa on enemmän tai vähemmän pyöristyksiä.
Kuten sanoin... yritä mielummin ehdottaa sitä mikä oikeasti olisi hyvä, eli akkuihin pitää laittaa edes jotkin testitulokset mistä näkee totuuden.
Ei toi LRP tapakaan poista sitä että siellä on lapinlisät arvoissa.
-
HOKE: Sinä se sitten et osaa koskaan lopettaa tuota vääntämistä. Sinullekin on tarjottu polttiscrossin luokkayhteyshenkilön tehtävää muttet huolinut koska mukavampi vääntää foorumilla? Seuraavat pari viikkoa voidaan keskustella täällä tästä asiasta asiallisesti koska sinut on nyt päästetty lomalle rauhoittumaan.
-
HOKE: Sinä se sitten et osaa koskaan lopettaa tuota vääntämistä. Sinullekin on tarjottu polttiscrossin luokkayhteyshenkilön tehtävää muttet huolinut koska mukavampi vääntää foorumilla? Seuraavat pari viikkoa voidaan keskustella täällä tästä asiasta asiallisesti koska sinut on nyt päästetty lomalle rauhoittumaan.
Kunnon pohjoiskoreaa, erilainen mielipide vaiennetaan.. Ja tuosta asiallisuudestakin voi olla montaa mieltä, kyllä sitä nimittelyä ja asiattomuutta on puskettu myös sun toimesta joten ehdotan että otat itsellesikin pari viikkoa lomaa.
-
Jep otan samantien 2 viikkoa lomaa moderoinnista! Hoken mielipide on jo kuultu moneen kertaan eikä hän tuonut keskusteluun mitään uutta. Pelkkää saman vanhan jankkaamista.
EDIT: Jos jollain on jotain valitettavaa foorumin moderointipolitiikasta niin sille on oma aiheensa Vapaan keskustelun puolella. Tämä ei ole Pohjois-Korea mutta joku järki tässä kirjoittelussa pitää pitää.
-
Yksi asia, jota ei lie ole tullut sen enempää teoreettisesti pohdituksi tässä (tosin, ihan kaikkia kirjoituksia en lukenut sana sanalta, joten voihan asia olla jo käsitelty..)
On todettu, että 1000mAh akku 50c antaa yhtä paljon virtaa, kuin 5000mAh akku 10c (oletetaan nyt vastoin oikeaa elämää, että nuo C-arvot pitävät oikeasti paikkansa.)
Molemmat antavat saman 50A virtaa, mutta kuinka käy teoreettisesti laskettuna tuon saadun tehon kanssa?
Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.
Ja kuten tullut esille, niin PUImURI antaa jännitehäviön akun sisäisesti, joten pelkällä teholla mitattuna tuo pienempi on tehokkaampi.
Mutta virralla mennään ja virralla poltetaan myös kaikki sähköinen, etenkin jos jännite tipahtaa ja sama teho otetaan ulos.
-
Yksi asia, jota ei lie ole tullut sen enempää teoreettisesti pohdituksi tässä (tosin, ihan kaikkia kirjoituksia en lukenut sana sanalta, joten voihan asia olla jo käsitelty..)
On todettu, että 1000mAh akku 50c antaa yhtä paljon virtaa, kuin 5000mAh akku 10c (oletetaan nyt vastoin oikeaa elämää, että nuo C-arvot pitävät oikeasti paikkansa.)
Molemmat antavat saman 50A virtaa, mutta kuinka käy teoreettisesti laskettuna tuon saadun tehon kanssa?
Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.
Ja kuten tullut esille, niin PUImURI antaa jännitehäviön akun sisäisesti, joten pelkällä teholla mitattuna tuo pienempi on tehokkaampi.
Mutta virralla mennään ja virralla poltetaan myös kaikki sähköinen, etenkin jos jännite tipahtaa ja sama teho otetaan ulos.
Ehditkin ensin joten lainaan tästä mitä olin juurikin sanomassa.
Eli kun on vääntöä tästä C-asiasta ja kapasiteeteista ja yms. niin mistä se oikea ero sitten loppujen lopuksi tulee, erityisesti stokkiluokissa? No siitä sisäisestä vastuksesta tietenkin. Tämä tuli testattua itsellä nimhi aikana Muchmoren erillispurkulaitteella joka näytti 30A burst purun jälkeen akun sisäisen vastuksen. Ne akut millä oli parhaat arvot oli myös nopeimpia. Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon. Tietenkään nyt ei mitään 1000mAh akkuja olla ostelemassa vaan semmosia millä maaliin pääsee.
-
Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.
Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.
Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? :shocked: Onpas yllättävää, jos noin on.
-
Jos edellä mainittujen akkujen purkulukemat ovat suorituksen alkaessa tasoissa 50A, mitä tapahtuu suorituskyvylle kun osa kapasiteetista on kulutettu?
Kuvitellaan, että akuista on otettu 500mAh. Onko tilanne silloin tämä?
1000mAh akku: 0.5 x 50 = 25A
5000mAh akku: 4.5 x 10 = 45A
-
Jos edellä mainittujen akkujen purkulukemat ovat suorituksen alkaessa tasoissa 50A, mitä tapahtuu suorituskyvylle kun osa kapasiteetista on kulutettu?
Ei tuo varmaan ihan noin karusti mene, mutta tuon suuntaisesti kyllä. Akun jännite putoaa sen tyhjentyessä ja koska se pienempi akku on suhteessa tyhjempi, sen jännite on alempi.
Mutta minua ihmetyttää se, että isossa akussa olisi isompi sisäinen resistanssi. Eikös iso akku ole vähän niin kuin monta pientä rinnan ja silloinhan niiden sisäiset resistanssit ovat rinnan eli kokonaissisäinen resistanssi pienenee. Mutta tuo on siis vain ihmettelyä - minulla ei ole tarpeeksi akkuja tuon mittaamiseen.
-
Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.
Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.
Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? :shocked: Onpas yllättävää, jos noin on.
Ei ole. Tuohon oli valittu vain jotkut kapasiteetit esimerkin vuoksi.
Puhehan on C-arvosta ja mitä suurempi tuo C-arvo on, niin sitä pienempi on tuo sisäinen resistanssi. Ja mitä pienempi on sisäinen resistanssi, niin sitä vähemmän on jännitehäviötä ja P=UxI, niin aina saadaan enemmän tehoa.
Tämä on laskennallinen ja teoreettinen malli, joten jos nuo C-arvot ja kapasiteetit ovat kauppamiesten lukuja, joita myyntimiehet myy kovalla rahalla, niin ei sillä pitkälle päästä.
-
Korjataanpa nyt hieman näitä alla olevia väitteitä siihen suuntaan, miten asiat omasta mielestäni menivät:
Jon Lindgren.
Lupaako Orion että kyseisellä latausvirralla ladattu akku pysyy suorituskyvyltään samanlaisena yhtä pitkään kuin 1C virralla ladattaessa?
Ei lupaa.
Kyseinen luku on ainoastaan arvo minkä akku kestää hyppäämättä silmille.
Tapaus johon nyt viittaat ei ollut hyppinyt silmille.
Kyseisessä tapauksessa kaveri latasi akun jatkuvasti 5C virroilla... hyvä jos mitään jäähdytystaukoa koskaan ja useiden syklien jälkeen kun akusta alkoi paras puhti katoamaan ja kapasiteetti pienenemään niin nyt monen mielestä tehdas on kusettanut jne.
Tutkikaa ties miten monen firman takuuehtoja niin huomaatte ettei tällainen yleensä ole takuuseen menevä asia.
- Akkua ei ladattu jatkuvasti 5 C:n arvolla, vaan 30...20 A virralla. Akun ilmoitettu kapasiteetti oli 6500 mAh. Tämän lisäksi syklissä olivat samaan aikaan kaksi Turnigy Nano Tech akkua, kapasiteetiltaan 6000 mAh.
Vielä eniten ihmetyttää että kyseinen kaveri ostaessaan tuota tuotetta kertoi tekevänsä niin että lataa sitä maksimilla ja katsoo miten akku kestää...
Jos ei kestä niin voivoi...
No kesti aikansa.
- Kesti muuten todella surkeasti. Menikö tuossa kaksi vai kolme kuukautta kun kyykkäsivät. Arvaa mitä? Nanot rokkaa edelleen, no problem.
Tämän jälkeen tuote haluttiinkin takuukäsittelyyn vaikka nimenomaan alunperin oli todettu ostaessa että käytetään piruuttaan limitillä ja jos ei se siitä tykkää yhtä hyvää kuin suositusarvoissa latailusta niin voivoi... testimielessä.
Noh... Tosiaan takuukäsittelyyn... Ilmoitti heti että kokeillaan nyt mitä ne siitä sanoo... Jos ei mee takuuseen niin eihän sille voi mitään... hän ymmärtää täysin.
Eipä mennyt...
Ja siihen loppui sitten myös ymmärrys.
- Akku meni takuuseen, kun hoidin asian ITSE.
- Akku lähetettiin ensin takuukäsittelyyn teidän kauttanne (taisi mennä Ruotsin maahantuojalle). Ymmärrys loppui, koska peruste takuun hylkäykseen oli: "Ei voida tietää miten akkua on ladattu ja käsitelty".
- Otin sen jälkeen itse yhteyttä Orioniin ja asia hoitu.
Kyseisissä akuissa ilmoitetaan nimenomaan maksimi latausvirta.
Niissä ilmoitetaan myös suositus.
Tottakai tuote kärsii aina jos sitä käytetään jatkuvasti maksimissa.
- Varmasti näin onkin. Se kauanko sen tulisi kestää maksimiarvoja, onkin kysymys erikseen? "Halpikset" toimii samalla käsittelyllä, Orion ei.
Vilkaiskaapas jokainen vaikka huviksenne mitä teidän henkilöautoissa lukee maksimi kierrosluvuksi...
Siitä sitten tulittamaan jatkuvalla polkemisella kierrokset maksimissa.
Katsotaan kauanko kestää.
Todella ihmeellistä että varmaan jokainen tajuaa että se ei ole pitkäikäinen kokeilu...
Mutta kun RC vehkeistä on kyse niin tuntuu että aivot nakataan narikkaan.
"jos siinä lukee maksimi niin pitäähän sen sitten kestää... vaikka vuoden yhtämittaista..."
-
Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.
Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.
Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? :shocked: Onpas yllättävää, jos noin on.
Ei ole. Tuohon oli valittu vain jotkut kapasiteetit esimerkin vuoksi.
Puhehan on C-arvosta ja mitä suurempi tuo C-arvo on, niin sitä pienempi on tuo sisäinen resistanssi. Ja mitä pienempi on sisäinen resistanssi, niin sitä vähemmän on jännitehäviötä ja P=UxI, niin aina saadaan enemmän tehoa.
Tämä on laskennallinen ja teoreettinen malli, joten jos nuo C-arvot ja kapasiteetit ovat kauppamiesten lukuja, joita myyntimiehet myy kovalla rahalla, niin ei sillä pitkälle päästä.
Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa. Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.
-
Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa. Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.
Kannattaa tosin huomata että se mikä oikeesti merkkaa on keskimääräinen jännite akussa erän aikana. Mitä isompi akku sen vähemmän sen kapasiteetista käytetään erän aikana jolloin se saa luonnostaan isomman jännitteen koko ajalle.
-
Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.
Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, että pienempi akku voi olla laadultaan parempi, koska pienempiä kennoja on tehty kauemmin. Onko sinulla jotain näyttöä tai vaikka webbilinkki siitä, että sisäinen resistanssi oikeasti on pienempi pienemmissä akuissa? Oletko itse mittaillut akkuja?
Osa isoista akuista on ns. 2S2P konfiguraatiolla, jolloin sisällä on neljä kennoa: kaksi sarjassa ja kaksi rinnan. Silloin kennot eivät ole erityisen suuria kapasiteetiltaan.
-
HOKE: Sinä se sitten et osaa koskaan lopettaa tuota vääntämistä. Sinullekin on tarjottu polttiscrossin luokkayhteyshenkilön tehtävää muttet huolinut koska mukavampi vääntää foorumilla? Seuraavat pari viikkoa voidaan keskustella täällä tästä asiasta asiallisesti koska sinut on nyt päästetty lomalle rauhoittumaan.
Ei millään pahalla ja paljon OT niin eikös tässä nyt menty jo hiukan yli.
Joo olen lukennut topikin ja tiedän mistä puhuttiin mutta 2 viikkoa tästä oli aika huono siirto.
C-arvot sinne tai tänne niin veikkaan kuitenki että kisakuski tietää loppujenlopuksi minkä akun hommaa sanoo mitä C- lukema mitä tahana.
Itse olen ollut tyytyväinen gensseihin ja PISTE mutta veikkaan että LRP ja ORION plus muut merkit olisivat antaneet lähestulkoon samat pytyt mitäs olen tähän asti niillä saavuttanut.
Jerzi
-
Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa. Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.
Kannattaa tosin huomata että se mikä oikeesti merkkaa on keskimääräinen jännite akussa erän aikana. Mitä isompi akku sen vähemmän sen kapasiteetista käytetään erän aikana jolloin se saa luonnostaan isomman jännitteen koko ajalle.
Joo, tottakai. Mutta jos stokkiluokkia (touring) ajatellaan niin eikö ne syö jotain 1500-2000mAh akullisella? Luulisi kuitenkin että vaikka 4200mAh riittäisi pitämään jännitteet tarpeeksi korkealla. Ei kuitenkaan puhuta varmaan siitä kuinka tärkeää piikattu akku ja ne viimeisetkin jännitteensatkut oli nimhi aikoina.
-
Joo, tottakai. Mutta jos stokkiluokkia (touring) ajatellaan niin eikö ne syö jotain 1500-2000mAh akullisella? Luulisi kuitenkin että vaikka 4200mAh riittäisi pitämään jännitteet tarpeeksi korkealla. Ei kuitenkaan puhuta varmaan siitä kuinka tärkeää piikattu akku ja ne viimeisetkin jännitteensatkut oli nimhi aikoina.
Siinä tulee itseasiassa kohtuu iso jännite ero, voin illalla piirtää graafin joka visualisoi asiaa, nyt pitää ryysätä duuniin.
-
Jos rakennan tehovastuksen, joka kuormittaa akkuja vaikka 30-60A virralla, niin saankohan akku testiin? eLogger V4 kiinni, niin saadaan dataa miten jännite laskee kuormitettuna.
-
Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.
Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.
Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? :shocked: Onpas yllättävää, jos noin on.
Ei ole. Tuohon oli valittu vain jotkut kapasiteetit esimerkin vuoksi.
Puhehan on C-arvosta ja mitä suurempi tuo C-arvo on, niin sitä pienempi on tuo sisäinen resistanssi. Ja mitä pienempi on sisäinen resistanssi, niin sitä vähemmän on jännitehäviötä ja P=UxI, niin aina saadaan enemmän tehoa.
Tämä on laskennallinen ja teoreettinen malli, joten jos nuo C-arvot ja kapasiteetit ovat kauppamiesten lukuja, joita myyntimiehet myy kovalla rahalla, niin ei sillä pitkälle päästä.
Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa. Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.
No tuota, en nyt ihan samaa mieltä tuosta ole.
Jos edelleen otetaan käyttöön tuo PUImURI, niin tuo ulos annettava virta on akun jännite jaettuna vastuksella, eli kun isompi akku antaa enemmän virtaa, niin kyllä sen sisäisen vastuksen täytyy olla pienempi.
Ja jos nyt edelleen hieman laajennetaan tätäkin, niin mitä suurempi tuo sisäinen vastus on, niin sitä enemmän sinne akkuun jää sitä hukkalämpöäkin, koska jännitehäviö on isompi.
-
Ja jos nyt edelleen hieman laajennetaan tätäkin, niin mitä suurempi tuo sisäinen vastus on, niin sitä enemmän sinne akkuun jää sitä hukkalämpöäkin, koska jännitehäviö on isompi.
Mutta mitä isompi akku on sen isompi pinta-ala on jäähtymistä varten... tähän kun vielä lasketaan viima joka tulee kun auto liikkuu...
-
Mutta mitä isompi akku on sen isompi pinta-ala on jäähtymistä varten... tähän kun vielä lasketaan viima joka tulee kun auto liikkuu...
Hiton epäselvä mutta viihdyttävä viestiketju. Tuossa muutama rivi ylempänä pohditaan sisäisen resistanssin vaikutusta tehoon ja nyt mietitään jo kuorien läpi hukattavaa läpötehoa. Veikkaan (jonkun verran insinööritieteitä harrastaneena) että ainakaan tämä teho ei autoa eteenpäin liikuta, jos tässä nyt enää siitä oli kyse. Otsikon mukaan oli.
Missäs tuon viiman kanssa nyt mennään, voisitteko pohtia missä saadaan optimaalinen "viima" siten että auton ilmanvastus ei kasva liian suureksi mutta akku saadaan kuitenkin pidettyä riittävän viileänä sisäisen resistanssin kannalta? Vai riittävän lämpimänä että tulee paljon virtaa? Mutta sitten tulee hukkatehoa.. miten päin se nyt oli? Tätä voisi pohtia useilla C-arvoilla ja akun pinta-aloilla, mielellään laskelmin..
Jatkakaa ihmeessä.. :wink:
-
Mutta mitä isompi akku on sen isompi pinta-ala on jäähtymistä varten... tähän kun vielä lasketaan viima joka tulee kun auto liikkuu...
Hiton epäselvä mutta viihdyttävä viestiketju. Tuossa muutama rivi ylempänä pohditaan sisäisen resistanssin vaikutusta tehoon ja nyt mietitään jo kuorien läpi hukattavaa läpötehoa. Veikkaan (jonkun verran insinööritieteitä harrastaneena) että ainakaan tämä teho ei autoa eteenpäin liikuta, jos tässä nyt enää siitä oli kyse. Otsikon mukaan oli.
Kysymys oli lie C-arvosta ja mistä se tulee, sekä mikä on noissa erona? Joten eikö se tule kaikki juurikin tuosta sisäisesta resistanssista? Jos ei tule (sen hatun lisäksi), niin mistä se sitten tulee?
Jos jossain kohteessa ennen moottoria syntyy lämpöä, niin kyllä se kaikki on pois silloin siintä auton liikuttamisesta. Mikäli se ei ole, niin jossain määrin on onnistuttu kehittämään ikiliikkuja..
Eli eikö nyt olla edelleen ihan siinä asiassa vai?
Aina voidaan saivarrella, että ei näillä ole mitään merkitystä ja kaikki on ylimitoitettua, eikä niitä voida hyödyntää, mutta kysytty ja vastattu.
-
Käyn tänään hakemassa muutaman kappaleen 100W H4 tai H1 polttimoita ja rakennan testipenkin. Mittailen arvoja kun jaksan.
Saadaan arvot käytetyista 6,6Ah Nanotecheista
-
Kysymys oli lie C-arvosta ja mistä se tulee, sekä mikä on noissa erona? Joten eikö se tule kaikki juurikin tuosta sisäisesta resistanssista? Jos ei tule (sen hatun lisäksi), niin mistä se sitten tulee?
En ole sähköpuolen asiantuntija joten en tiedä, luulisin että kyllä.
Jos jossain kohteessa ennen moottoria syntyy lämpöä, niin kyllä se kaikki on pois silloin siintä auton liikuttamisesta. Mikäli se ei ole, niin jossain määrin on onnistuttu kehittämään ikiliikkuja..
Eli eikö nyt olla edelleen ihan siinä asiassa vai?
Myös moottorissa syntyvä lämpö on pois auton liikuttamisesta. Kaikki lämpö on. Asiassa ollaan, todella syvällä.
Edit1: Seuraavassa on kai minulle esitetty kysymys. En tiedä mihin pyritään eikä ollut tarkoitus mihinkään väittelyyn ryhtyä joten vastaan tähän että "jätän vastaamatta ja tukkimasta enempää viihdyttävää ketjua".
-
Kysymys oli lie C-arvosta ja mistä se tulee, sekä mikä on noissa erona? Joten eikö se tule kaikki juurikin tuosta sisäisesta resistanssista? Jos ei tule (sen hatun lisäksi), niin mistä se sitten tulee?
En ole sähköpuolen asiantuntija joten en tiedä, luulisin että kyllä.
Jos jossain kohteessa ennen moottoria syntyy lämpöä, niin kyllä se kaikki on pois silloin siintä auton liikuttamisesta. Mikäli se ei ole, niin jossain määrin on onnistuttu kehittämään ikiliikkuja..
Eli eikö nyt olla edelleen ihan siinä asiassa vai?
Myös moottorissa syntyvä lämpö on pois auton liikuttamisesta. Kaikki lämpö on. Asiassa ollaan, todella syvällä.
Kyllä..
Eli jos on kaksi samanlaista moottoria ja kaikki muutkin häviöt on samoja, niin kumpi moottori on tehokkaampi, jos se toinen moottori saa enemmän jännitettä..
-
En tiedä mut ainakin omalla kohdalla on C arvolla ollut tehoihin vaikutusta.
Tosin erot olikin 40C luokkaa akuissa.
Mut siis se että isommalla purkuvirra olevalla akulla auto toimi, ja kulki paremmin kuin mitä pienemmällä ja ajokaika oli pitempi vaikka teho/virtaa ei ollut kuin 0,7A enempi kuin pienempi kokoisessa ja C arvoltaan olevassa akussa.
Kumpainenkin akku oli uusia kun niitä testasin ja saman hintaluokankin vielä ja 2-kennoisia.
Merkki oli tosin eri.
-
(http://img707.imageshack.us/img707/7206/aspec4200dischargeb.png)
Ensimmäinen testi tehty iCharger 306b regeneratiivisella latauksella. Purin mitattavaaakkua akkulaturin läpi toiseen akkuun.
Testin akku oli käytännössä uusi Turnigy Nanotech A-SPEC 4.2Ah
Vihreä käyrä on purkuvirta
Punainen käyrä on akun jännite
Musta käyrä on kapasiteetti
Hiukan suurempi kuva http://img835.imageshack.us/img835/2808/aspec4200discharge.png (http://img835.imageshack.us/img835/2808/aspec4200discharge.png)
Virta pitää saada vakioitua ennen seuraavia testejä.
-
Tuosta käppyrästä näkee ainakin sen ettei kannata akkua mitoittaa ihan rajoille. Jos kuvitellaan että tuo 4200 mAh akku kestää tuon 10 minuuttia ajoa jonka jälkeen kuski huomaa sen selkeästi loppuvan, niin 5 minuutin kisaerään se riittää erinomaisesti.
Käyrää kuitenkin kun katsoo niin jännite laskee selkeästi jo tuohon 5 minuutin erän loppuun. Joku 6000 mAh akku antaisi vastaavasti paljon pienemmän jännitteen laskun ja auto menisi vielä erän lopussa kovempaa. Tähän tietysti vaaditaan se että pitoa on enemmän kuin tehoa, jos ei ole niin sitten ei ole sillä jännitteelläkään niin merkitystä.
-
(http://img13.imageshack.us/img13/5272/6600vs6600vs4200.png)
Vertailuna käytetty Turnigy Nanotech 6.6 65-130C (kaksi eri yksilöä) vs uusi Nano A-SPEC 4.2 65-130 C
Purkuvirta liki identtinen.
Isompi akku jaksoi antaa enemmän tehoa vaikka on raiskattu 20A latauksella ja maksimi puruilla
-
Siis puritko akkkua maksimissaan vain 26A virralla?
-
Siis puritko akkkua maksimissaan vain 26A virralla?
26A on kohtuu paljon, se tuottaa jo ihan miehekkään määrän lämpöö.
-
Mieto esimerkki, korjatkaa toki jos olen väärässä.
Esim. 1/8 kokoluokan crossin motista saadaan helposti 1500-2000W hetkellistä tehoa.
Ajetaan vaikkapa 4s lipolla, nimellisjännite siis noin 15V.
Virta 1500W/15V=100A.
Eli akun pitää pystyä luovuttamaan hetkellisesti 100A virtaa.
No vaikkapa 4000mAh akun tulisi tällöin olla vähintään 100A/4Ah=25C.
Mielestäni mittaukset pienillä virtamäärillä eivät kerro otsikon mukaisesta C-arvon vaikutuksesta yhtään mitään.
Edit: 4mAh korjattu 4Ah.
-
Mieto esimerkki, korjatkaa toki jos olen väärässä.
Esim. 1/8 kokoluokan crossin motista saadaan helposti 1500-2000W hetkellistä tehoa.
Ajetaan vaikkapa 4s lipolla, nimellisjännite siis noin 15V.
Virta 1500W/15V=100A.
Eli akun pitää pystyä luovuttamaan hetkellisesti 100A virtaa.
No vaikkapa 4000mAh akun tulisi tällöin olla vähintään 100A/4Ah=25C.
Mielestäni mittaukset pienillä virtamäärillä eivät kerro otsikon mukaisesta C-arvon vaikutuksesta yhtään mitään.
Edit: 4mAh korjattu 4Ah.
Ihan hyvin tommonen 26A tasainen purku kertoo kennon laadusta, sekun kummasti korreloi sihen miten kenno käyttytyy kun siitä otetana hetkellisesti enempi ulos. Pitää myös muistaa että on erilaisia käyttökohteita. Touring autot krossiautot m8e, truggyt laparenkailla. 1/5 sähköautot kaikki käyttävät akkuja hyvin erilailla.
-
Mieto esimerkki, korjatkaa toki jos olen väärässä.
Esim. 1/8 kokoluokan crossin motista saadaan helposti 1500-2000W hetkellistä tehoa.
Ajetaan vaikkapa 4s lipolla, nimellisjännite siis noin 15V.
Virta 1500W/15V=100A.
Eli akun pitää pystyä luovuttamaan hetkellisesti 100A virtaa.
No vaikkapa 4000mAh akun tulisi tällöin olla vähintään 100A/4Ah=25C.
Mielestäni mittaukset pienillä virtamäärillä eivät kerro otsikon mukaisesta C-arvon vaikutuksesta yhtään mitään.
Edit: 4mAh korjattu 4Ah.
Ihan hyvin tommonen 26A tasainen purku kertoo kennon laadusta, sekun kummasti korreloi sihen miten kenno käyttytyy kun siitä otetana hetkellisesti enempi ulos. Pitää myös muistaa että on erilaisia käyttökohteita. Touring autot krossiautot m8e, truggyt laparenkailla. 1/5 sähköautot kaikki käyttävät akkuja hyvin erilailla.
Hyviä pointteja. Isommille autoille tarvitaan kuitenkin hetkellisiä virtoja aivan eri tavalla kuin pienemmille.
Nyt kun tähän ruvettiin niin kiinnostaisi tietää mihin pystyy esim.Turnigyn 6600mAh 65-130C...siitähän pitäisi lähteä laskennallisesti hetkellisesti melkein 860A;) Uskokoon ken haluaa...minä en ainakaan.
Voisikohan jäsen Bigbear järjestää jotain testejä suuremille virroille?
-
Totta, että tuo 25A on vähän. Nelkku corri ottaa hetkellisesti jopa yli 150A virtaa. Jos akuissa on eroja pienillä Virroilla, niin erot vain kasvavat suurilla Virroilla.
Voin mitata myös suuremmilla Virroilla, mutta se vaatii hiukan järjestelyjä
-
26A on kohtuu paljon, se tuottaa jo ihan miehekkään määrän lämpöö.
No ei se kyllä ole. Jo NiMh aikaan akut mätsättiin 30A purkuvirralla ja myöhemmin vielä isommalla. Jo silloin Orion osasi lappukikkailun ja purki 25A, jotta sai kauniimmat tarrat kennoihin.
-
Totta, että tuo 25A on vähän. Nelkku corri ottaa hetkellisesti jopa yli 150A virtaa. Jos akuissa on eroja pienillä Virroilla, niin erot vain kasvavat suurilla Virroilla.
Voin mitata myös suuremmilla Virroilla, mutta se vaatii hiukan järjestelyjä
Ok, hyvä homma.
-
26A on kohtuu paljon, se tuottaa jo ihan miehekkään määrän lämpöö.
No ei se kyllä ole. Jo NiMh aikaan akut mätsättiin 30A purkuvirralla ja myöhemmin vielä isommalla. Jo silloin Orion osasi lappukikkailun ja purki 25A, jotta sai kauniimmat tarrat kennoihin.
Olisko mahdollista saada tietoa minkä kokolukan autoja, motteja yms. käytätte?
Ihan sama jos kertoisin että meillä oli jatkuvana 260A virtaa 26V jänniteellä mutta missä?
-
Tein eilen pienen "laudan" jossa oli 4kpl 100W/12V halogeeni polttimoa. Akku kuormittui noin 16A. 10 polttimolla siis saisin 40A ja 20kappaleella 80A.
-
Kuten sanoin... yritä mielummin ehdottaa sitä mikä oikeasti olisi hyvä, eli akkuihin pitää laittaa edes jotkin testitulokset mistä näkee totuuden.
Ei toi LRP tapakaan poista sitä että siellä on lapinlisät arvoissa.
Eeh, kuka tai mikä takaa että noita testituloksia ei joku tietokonesofta generoi tiettyjen uskottavien toleranssien sisällä?
Siellä ne mainosmiehet nauraa taas partaansa.
-
Parina viimetalvena on tullut testattua 1S akkuja enempi ja vähempi (20-30kpl) eri merkeiltä. Enpä viiti tuloksia täällä huudella, ne saa rahalla, kuten kaikkea muutakin :) Mutta sen voin sanoa että kyllä niitä eroja akkumerkkien välillä ihan on :P
Testilaitteena Competition Electronicsin GFX-35 eli sama laite jolla kaikki suurimmat ja pienemmätkin NiMH-kennojen mätsääjät akkunsa valikoivat, taitaa olla vieläkin käytössä maailmalla.
Tietyillä merkeillä (alkaa O-lla ja loppuu N:ään sekä muutama muu nimekäs firma) on varsin yleistä laittaa aika paljon ilmaa numeroihinsa. Ainoat mun testaamat (kaikkia en tietysti ole testannut mutta lukuisia merkkejä) akut joissa numerot kapasiteetin suhteen pitävät paikkaansa (ja tietysti sis.vastus jne) ovat olleet CRC ja Reedy. Tämä siis kun verrataan tarroihin.
Peltikennoaikana kaupasta oli ihan turha koittaa saada hyviä kennoja ostettua. Kusettaminen oli aivan eri sfääreissä kuin nykyään. Kyllä normikuskit jotka ei rataluokkien MM-finaalipaikasta haaveile voivat luottavaisina ostaa akkunsa kaupasta ja menestyä niillä riittävän hyvin.
Ja se mitä virtoihin tulee niin kyllä esim 1/12 viriluokassa jatkuva virta on keskimäärin n 40A, virituristissa vielä suurempi.
-
(http://img5.imageshack.us/img5/9104/20avs36a.jpg)
Turnigy 6.6Ah akku testattu nyt n. 36A purkuvirralla. Punainen käppyrä ja about 20A:lla musta käppyrä.
Testit tehty hiukan eri kytkennöillä, joten kulutettua amppeereja en saanut X akselille.
Yllättävän pieniä eroja jännitteessä
-
Mitenkäs nämä Hobbykingin Nanotech akut joissa parhaissa luvataan 65-130C purkuja.
Onko niissä enemmän potkua kuin noissa Orionin 90C pakoissa? onko joku päässyt testaamaan että olisi sama mAh luku akuissa?
-
En ole orionin akkuja testannut, mutta sen voisin lonkalta veikata, että ei ne ainakaan 90C akkuja ole, koska tiimikuskitkin ajaa muilla merkeillä todellisuudessa, kuvissa on Orionin akku :P
Sen mitä oon noita Turnigyn pattereita nähny niin varmaanki ihan ok parit lataukset mutta suorituskyky heikkenee kyllä aika radikaalisti jos virtoje otetaan irti.
-
Testataan eri akkuja kunhan saan testipenkin viriteltyä kuntoon.
Paljon virtaa pitää saada akuista ulos, jotta mittaus olisi relevantti. Hokehan lupautui vielä ajamaan testiä, jotta saadaan myös todellisia tuloksia.
36A virralla ainakin Turnigy lämpeni jo jonkin verran. Jos otetaan vaikka 60A jatkuvaa, niin akut voivat käydä jo aika kuumina?
Toki JOS C arvoihin voisi luottaa Esimerkki akusta pitäisi saada jatkuvaa virtaa ulos 429Amppeeria :) Eli akku tyhjäksi alle minuutissa...
Korkein mitattu arvo oli 149A kun yksi halogeeni meni oikosulkuun ja syttyi tulee. Akkuna Turnigy 3s 2,2Ah :)
-
Paljon virtaa pitää saada akuista ulos, jotta mittaus olisi relevantti.
Ainoa vastaus tähän varmaankin on, että virtaa pitää olla niin paljon, että akkujen erot alkavat näkyä. Luulisi, että tuolla 36A virralla ainakin oikeasti huonoilla alkaa olla ongelmia.
Olisiko muutama 12V tuuletin hyvä lisä siihen setuppiin? Ei ehkä tulisi ihan niin kuumat paikat.
-
Paljon virtaa pitää saada akuista ulos, jotta mittaus olisi relevantti.
Ainoa vastaus tähän varmaankin on, että virtaa pitää olla niin paljon, että akkujen erot alkavat näkyä. Luulisi, että tuolla 36A virralla ainakin oikeasti huonoilla alkaa olla ongelmia.
Olisiko muutama 12V tuuletin hyvä lisä siihen setuppiin? Ei ehkä tulisi ihan niin kuumat paikat.
Ei saa tosin jäähdyttää akkuja koska se väärentää tuloksia. Hyvät akut ei lämpene yhtä paljon.
-
Joku voisi nyt kokoille noita kaikkia akkuja ja sitten tulokset esille niin katsotaan mitkä niistä on käyttökelpoiset.
Olis kiva tietää missä genssit;lrp ja orionit menee.
Mitää kannattaa ostaa seuraavaksi annetaan testit sen kertoa :wink:
Jerzi
-
Muutama kommentti tähän "testaukseen".
Puhtaasti resistiivisellä kuormalla, jota lamppukin pitkälti vastaa (kunhan se on ensin lämmenyt ja langan resistanssi alkaa tasaantua) saadaan luotettavasti mitattua vain akun kokonaiskapasiteettia. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että käytettävä kuorma näissä meidän leluissa ei ole resistiivinen. Syklityksellä saadaan esiin kennojen ja kennokemian muutokset kun akusta otetaan tehoa irti ja taas ladataan sitä takaisin. Luotettavaa kuvaa kenojen laadusta ei resistiivisellä kuormalla saa kuin syklittämällä tarpeeksi ja käyttämällä edes sovelluksen AVG purkuvirtaa vastaavia virta-arvoja ja seuraamalla kapasiteetin sekä "sisäisen resistanssin" muutosta. Tämä siis olettaen, että akku ladataan täyteen ja puretaan yhtäsoittoa ennalta määriteltyyn jännitteen alarajaan eikä sitten yritetä nylkyttää sinne virtaa jollain 5-10C tasoilla (koska kyseessä on akun _purkuominaisuuksien_ testaaminen eikä käytettyjen kennojen kemian käyttäytyminen suurilla latasvirroilla). Mutta ongelmana edelleen on se, että ko tilanne ei suoraan vastaa käyttöä autossa eikä korreloi suoraan sen kanssa, miten akku käyttäytyy ajossa. Sen takia kanattaa myös testata akkua ihan ajossa. Toki ko tilanteessa taas kombinaatioiden määrä räjähtää käsiin, joten yhen kuskin yhellä radalla ja tietyllä kalustolla ajama tulos ei sitten ole 1:1 se mitä siinä omassa tapaukseesa saa irti.
Parempi vaihtoehto, jossa mennään edelleen resistiivisellä kuormalla on tilanne, jossa pystytään luotettavasti loggaamaan akun napajännitteen muutoksia kuorman suhteen ja akkua pystytään paitsi syklittämään ym tavalla täydestä tyhjäksi, ajamaan myös tiettyjä "testipattereita" jossa akusta otettava virtamäärä ja aika jona ko virta otetaan muuttuu. KO tilanteessakin pitäisi pystyä käyttämään hetkellisenä MAX virtoina sitä, mitä valmistaja kennosta lupaa jatkuvaa.
Suurimmassa osassa tapauksista korrelaatio menee siten, että mitä enemmän annetaan runtua (isommat hetkelliset ja avg purkuvirta, isompi latausvirta, suuremmat lämmöt, enemmän syklejä) sitä enemmän akku puutuu. Tämä on kaikille varmasti tuttu tilanne ja vaikuttaa normi harrastajaan enemmän kuin kisakuskiin. Normiharrastajaa kiinnostaa enemmän se, miten akku käyttäytyy pitkässä juoksussa kun HC kisakuski (tai sellaiseksi itsensä kuvitteleva) välittää vaan siitä, miten akku "potkii" sen ensimmäisen 10 tms. sykliä, jonka jälkeen se menee reeniakuksi tms. Tästä katsantokannasta on vissi ero mitä näillä kikkailuilla latauksien jne kanssa saadaan akusta irti ja mitä se vaikuttaa akun toimintaan pitkällä jänteellä. Eli itselle pitäisi tunnustaa sekin, että mihin käyttöön niitä akkuja hakee ja mitä oikeasti tarvitsee. Se "paras"ja "yyberi" kun on parasta ja üüberiä (tai perperiä) ihan tilanteen mukaan.
Tässä vaiheessa ei olla vielä edes mietitty sitä, mikä on kennokonfiguraatio siellä akkupaketissa ja miten mm. kennojen väliset liitokset on tehty ja minkä valmistajan mitä kennoja ylipäätään käytetään jne.
Mutta joka tapauksessa mukava seurata mitä saadaan esille ja vielä mielenkiintosempaa se, että miten tämä foorumin asiantunteva raati sitten niitä tuloksia tulkitsee. :grin:
-
Ei saa tosin jäähdyttää akkuja koska se väärentää tuloksia. Hyvät akut ei lämpene yhtä paljon.
No ajatellen akkujen paketointia ja sitä, että oikeasti puretaan kunnon virroilla, on ihan se ja sama onko siinä akun päällä joku pikku ropeli tai ei. Se jäähdyttävä vaikutus on ihan olematon suhteessa siihen miten se perus akku lämpiää. Ennemmin olisin huolissani sen käytetyn kuorman jäähdyttämisestä sekä siitä, että akuissa on kiinni luotettava lämpömittari josta voi katsoa millon akku on saanut tarpeekseen ja estää samalla sen toimintasavun karkaaminen. :cool:
-
Poinaksen jutussa on pointtia. Testipenkiksi moottori missä on lennokin huiska kiinni, noparia ohjataan tietokoneella mihin on asetettu ennalta ohjelma joka kuormittaa akkua sykleittäin ja simuloi oikeaa ajotilannetta. Siinä vaiheessa vasta näkee minkäalisiin hetkellisiin ja jatkuviin purkuvirtoihin akut pystyy.
-
Mitenkäs nämä Hobbykingin Nanotech akut joissa parhaissa luvataan 65-130C purkuja.
Onko niissä enemmän potkua kuin noissa Orionin 90C pakoissa? onko joku päässyt testaamaan että olisi sama mAh luku akuissa?
Otsikkoon sisältyvä kysymys on mielenkiintoinen, mutta valitettavasti yleispätevää vastausta ei tulla saamaan.
Kuten kaikki tiedetään akuissa on ajamisen kannalta varsin merkittäviä eroja uutenakin. Niiden erojen kytkeminen johdonmukaisella tavalla eri valmistajien akkujen päällä esillä olevaan C-lukuun on käytännössä mahdottomuus.
Lipo-akkujen C-arvojen esittäminen on valmistajan puolelta paljolti markkinointia ja myynninedistämistä. Niin kauan kuin ei ole olemassa selkeästi määriteltyä mittaus- tai testimenetelmää ja julkaistuja testituloksia, niin akkujen C-luvuilla on lähinnä fiilistä muokkaavaa arvoa.
Saman valmistajan uudemmat akun pääsääntöisesti "leimataan" korkeammilla c-luvulla kuin edellinen akkumallisto. Toisaalta syynä on kiinalaisten kennovalmistajien tuotekehitys, ja toisaalta markkinoilta tulevat paineet esittää aina korkeampia C-lukuja. Korkea C-luku on akun brändääjälle/paketoijalle käyttökelpoinen tapa nostaa akun hintaa.
-
Kannattaa sääntöjen suhteen muistaa myös se, että jenkeissä akun lämmittäminen on sallittua.
-
Jos ajettais useampi kennoisilla akuilla niin ei olis C arvot niin kriittisiä eikä laitteet olis niin kipurajalla eikä toimintasavut karkailis niin usein, eikä tarvittais kallita akkuja. Heh. Tiedän ettei tuu tapahtumaan, mut onneks ajan kilpaa vain tuuppi SC:tä jossa akun merkitys on melko minimaalinen. Hupia ajetaan sit tupla tai tripla määrällä kennoja. :grin:
-
Veikkaan että näitten testien jälkeen kalliiden akkujen myynti laskee roimasti.
Totuus tulee julki että missä on ne paremmat c arvot. Kalliit akut vapiskaa.
Jerzi
-
Veikkaan että näitten testien jälkeen kalliiden akkujen myynti laskee roimasti.
Totuus tulee julki että missä on ne paremmat c arvot. Kalliit akut vapiskaa.
Jerzi
Katsotaan nyt mitä testeillä saadaan aikaiseksi. Syklityskin onnistuu manuaalisesti. 60A pitäisi riittää ainakin tyyppi krossareille ja tyyppi SC autoille. Nelkku SC haukkaa tuplat hetkellisesti.
Tuo potkurin pyöritys ei oikein helpolla onnistu 2S akuilla kun lennokkimoottorit yleensä tarvitsevat enemmän jännitettä.
Luultavasti merkki akut edelleen voittaa, mutta mikä on ero.
-
Miksi pitää olla lennokin moottori? Eikö auton koneeseen saa huiskaa kiinni?
-
Veikkaan että näitten testien jälkeen kalliiden akkujen myynti laskee roimasti.
Totuus tulee julki että missä on ne paremmat c arvot. Kalliit akut vapiskaa.
Jerzi
You wish - minäpä veikkaan että noin ei tule käymään.
Ensinnäkin ei ole sellaista C-lukuihin liittyvää totuutta, jonka kotimaiset testit tulisivat kattavasti paljastamaan.
Toiseksi, kun C-luvut ovat markkinointia eikä absoluuttisia mitattavia totuuksia, niin hakiessaan parasta suorituskykyä jengi ostaa edelleen niitä kalliita akkuja.
-
Miksi pitää olla lennokin moottori? Eikö auton koneeseen saa huiskaa kiinni?
Ainakaan perus huiskat ei kestä suuri pyörimisnopeuksia. APC käyttää seuraavaa laskukaavaa maksimi kierrosluvussa. 190 000/ potkurin halkisija. Eli 10tuuman potkuri saa kiertää vain 19000rpm. Joku EDF voisi toimia.
-
Minä olen kyllä eri mieltä. Auton moottori palaa ennenmin, kuin että potkurin suurin sallittu kierrosluku on ylitetty. Potkuri vaatii paljon vääntöä ja auton moottoreissa vääntö loppuu kyllä kesken. Asia on tietysti toinen jos käytetään alennusvaihdetta.
-
Riippuu kyllä moottoristakin. Ohutmagneettiset ei väännä. En kuitenkaan kokeilisi kovin isolla ropellilla mitään 2S-akulle tarkoitettua auton moottoria.
Staattinen kuorma on helppo järjestää ja antaa perusharrastajalle ihan hyvä vertailuperusteen akkuvalintaa varten. Perusharrastaja kun ei piittaa huipputehosta vaan akun riittävyys haluttuun tarkoitukseen ja hinta-laatusuhde on ne tärkeimmät valintakriteerit.
-
Lisää testiä uudella systeemillä
(http://img204.imageshack.us/img204/3469/nano6650adc.jpg)
Virta 50-60A.
Akun lämpötila purun jälkeen alle 50 astetta. DC5 liittimet kävi jo kuumana, toinen 75 astetta ja toinen 65 astetta :)
-
Nyt voin testata staattisesti eri akkuja. Testilaitteiston voin tuoda Tiksiin torstaina, jos joku haluaa mitata akkunsa.
Testaus jokaisen omalla vastuulla. :)
-
Vielä yksi kuvaaja äskeisestä testistä.
Nyt teho watteina näkyvissä.
Aluksi tehoa on noin 420W ja lopuksi noin 380W. Jos teho alenee lineaarisesti kuormituksen mukana, niin nelkku corrilla vastaavat arvot voisivat olla 2,5 kertaiset. Eli aluksi tehoa 1050W ja lopuksi 950W. Pers tuntuma on kuitenkin se, että erot suurenee kuormituksen kasvaessa.
(http://img580.imageshack.us/img580/6483/wattsx.jpg)
-
Asiaa lisää tutkittuni on aika selvää, että akun sisäinen resistanssi kertoo todella oleellisia asioita.
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1577989 (http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1577989)
Keskustelua aiheesta
Juttua sisäisen vastuksen mittaamisesta
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1323465 (http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1323465)
Onko teillä mittauksia akkujenne sisäisistä vastuksista?
-
Omat mittaukset iCharger 306b ja laskennallisesti rasituksesta otetut mittaukset kertovat kennokohtaisten vastuksien olevan 4-5mOhm
Esimerkiksi 100A virralla kiihdytettäessä jännite tippuisi 8,40V to 7,90-7,80. Tosin mulla jännite tippui jo 63Ampeerilla tuonne 7,7-7,6tasoon.
Jos oletetaan erittäin hyvissä akuissa olevan sisäinen vastus vaikka 5mOhm niin tehoa saisi tuolla 100A virralla 790W ja taas huonossa akussa voisi olla vastus 15mOhm, niin tehoa saisi enää 690W.
Laskelmissa voi olla virheitä, joten fiksummat korjatkoon.
Toisaalta jos akun sisäinen vastus on 10mOhm, niin jos jännite tippuisi nollaan rasituksessa saisi akusta ulos 840A, toki cuttoff olisi jo poikkaissut virrat
Eli teoreettisesti jännite voi tippua cutoffiin eli vaikka 6.0Volttiin eli jännite muutos voi olla 2,4Volttia. Tähän tiputukseen päästään 240Ampeerilla.
Monesti kuulee puhuttavan hetkellisesti moninkertaisista virroista. Ainakaan akusta ne ei siis tule.
-
Muutama kommentti tohon resistanssiin ja miksi laitoin omassa postauksessa sen lainausmerkkeihin. Eli paketin sisäinen resistanssi LiPo akuilla on vähän eriasia kuin aikoinaan peltikennoilla + LiPo akkujen kohdalla "resistanssin muutos" saattaa johtua monesta eri asiasta joista osa on myös kennon ulkopuolisia _mutta_ akkupaketin sisäisiä juttuja.
Eli jos "mitattu resistanssi" ei suoraan korreloi isomalla virralla aiheutuneen jännitteen tippumisen kanssa pitää miettiä että missä se tehohävikki tapahtuu (mm mikä paikka lämpenee) ja onko se itse kenno sittenkään kun alkaa rajoittamaan virranantoa. Lisäksi pitää miettiä, että miten se käytetty resistanssin mittaus tapahtuu että voi tuota em asiaa miettiä. Ja tietysti P=UI pätee siinä mielessä, että virran kasvaessa pienikin resistanssi alkaa vaikuttamaan, joten asiat summautuu.
Se miksi alunperin totesin että loggaus ja testipatterit on paras vaihtoehto, koska silloin nähdään miten akku käyttäytyy eri tilanteissa. Haen tällä lähinnä sitä mitä jo Bigbear vähän kommentoi, eli isot hetkelliset virrat muuttaa akun käyttäytymistä. Toinen akku saattaa antaa syklisesti isoilla virroilla ja lyhyillä purkujaksoilla pienemmän deltaV kuin toinen paketti, vaikka staattisesti pienemmällä virralla purettaessa molemmat antaa hyvin samantyyppisen purkukäyrän. Vastaavasti saattaa olla, että jatkettaessa syklitystä tämä alkuun parempi akku alkaakin antamaan isompaa deltaV kuin alkuun "huonompi". Tämä saattaa ajossa tuntua siltä, että toinen akku "potkii" alussa paremmin ja hyytyy sitten, kun toinen tuntuu tasaiselta koko erän. Edelleen ei voi ajatella että jännite tippuu lineaarisesti virran kasvaessa, vaan kuten jo arveltiin, niin lopputulos on saman tyyppinen kuin purkukäyrän loppu, eli jännite romahtaa. Se mikä kiinnostaa tämän jälkeen, on miten akku "toipuu" lyhyellä aikajänteellä eli saman purkusyklin sisällä ja miten akku kestää tälläisiä tilanteita toistuvien purkusyklien sisällä, eli muuttuuko akku esim 20 tai 30 syklin jälkeen selvästi.
Vielä kommentti tuohon että mistä ne hetkelliset virrat tulee. Käytössä olevissa systeemeissä on aina kapasitanssia, joita käytetään erilaisiin tarkotuksiin, sodattamiseen jne. Nyt kun ajatellaan tilannetta jossa se säädin koittaa puskea moottorille lisää tehoa, sitä täytyy ottaa jostain eli akusta. Mitä vakaampana syöttöjännite pystytään pitämään, sitä vähemmän tarvitaan akusta virtaa. Eli periaatteessa kun kaavassa P=UI pidetään U vakiona kasvaa teho virran suhteessa, mutta jos samaan aikaan pienennetään jännitettä kasvaa myös virrantarve. Kun tuloon lisätään kapasitanssia, otetaan hetkelliset virrat sekä akusta, että konkasta ja tämä vakauttaa järjestelmää. Sama systeemi kuin näissä järeissä autohifisysteemeissä, joissa on useaman faradin konkkapattereita tasaamassa jännitevaihteluita. Ongelmana vaan on, että näihin RC systeemeihin ei voi rajattomasti lisätä kapasitanssia monesta syystä joista mm tila on yksi. Eli käytettävän kapasitanssin ideana on lähinnä loiventaa tuota jännitteen romahdusta, ei niinkään estää sitä. Nyt kun mietitään taas kokonaisuutta, niin lopputulokseen vaikuttaa sen kapasitanssin määrä sekä akun virranantokyky yhdessä + n^y muuta juttua.
-
Tuota amerikan juttua ei kerenny lukea, pitää jossain kohden ajatuksella selailla, mutta samalla sähkötekniikalla nekin on liikenteessä.
Nollajännitteiseksi akkua ei saa isolla purkuvirralla, kyllä sielä taitaa muut asiat jo tulla vastaan.
http://www.solar-solutions.co.za/downloads/HF12-470W-X.pdf (http://www.solar-solutions.co.za/downloads/HF12-470W-X.pdf)
Hieman sivuten aihetta, niin tuolta löytyy laput minkälaisia tuloksia saadaan normiakuista. Kyseessä laadukas akku, eli pitäisi olla tuloksetkin "teorioita" tukevia.
Tuosta saanee hieman osviittaa, kuinka akku käyttäytyy. Lipon suurimmat erot on kuitenkin energiatiheys, eli puolta kevyemmästä saadaan sama tai saman painoisesta tupla kapasiteetti.
Ja toki syklinen käyttö rankaisee vähemmän.
Alkumontussa, joka tulee virtaa otettaessa on lipossa parempi, eli jonka jännite kyykkää, ennen takaisin nousua.
Pihtimittarin pitäisi ainakin hieman koria modifioiden mahtua johonkin turistiautoon sisälle, niin saisi mitattua tuon maksimivirran, mikä jollain pääsuoralla tulee.
Tämä on toteutettavissa helpolla, mutta jos haluttaisiin tallentaa pidempi veto, eli koko pääsuora, niin hieman laitteistoa joutuu kokoamaan.
Pieniä skooppeja taitaa nykyään olla hyvin tarjolla, mutta mitään käyttökokemuksia ei noista ole, eli toimivatko itsenäisesti tallentaen.
PUImURI on erittäin pitkälle vievä ja kun tuossa Bigbear totesikin, niin piste ei voi pullistua.
Eli se virta mikä lähtee, niin sen pitää palata. Se ei lisäänny matkan varrella tai sitten alkaa olla ikilikkuja kyseessä.
Hyvin perus sähkötekniikkaa, mutta vaatii toki sen, että hieman pääsee käsitteisiin kiinni.
Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.
-
Asiaa lisää tutkittuni on aika selvää, että akun sisäinen resistanssi kertoo todella oleellisia asioita.
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1577989 (http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1577989)
Keskustelua aiheesta
Juttua sisäisen vastuksen mittaamisesta
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1323465 (http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1323465)
Onko teillä mittauksia akkujenne sisäisistä vastuksista?
Kokeilumielessä pistin vanhan ja kovia kokeneen LRP pötkömallin Lipon kiinni LRP:n Pulsar Touch laturiin ja purku 15amp. virralla.
Laturi näytti resistanssin olevan 41 mOhm. Tulokseen varmaankin vaikutti liitin ja johto akun ja laturin välillä, joka lämpeni selkeästi.
Jännite putosi melkein heti 7,5 voltin tasolle ja siitä melko tasaisesti alas, kunnen selkeästi 7 voltin alle pudottua meni melko nopeasti cutoffiin.
Mittauksen mukaan kapasiteetti oli n. 25% pienempi, mitä kuoreen on merkitty. Mutta kyseessä tosian pari vuotta vanha akku.
-
Thunder Power kertoo esimerkillisesti akkujen lataukseen liittyvistä detskuista, en sitten tiedä että onko laturivalmistajat maksaneet niille että ovat testanneet laturi/akku-comboja. Heidän parhaita akkujaan voi ladata periaatteessa hyväksytyillä latureilla yli 10C:n virroilla.
"*Max charge rate is possible when using approved charger and balancer combinations ONLY. Max charge rate is 2C when using all other combinations and 1C when charging without a balancer."
http://thunderpowerrc.com/html/faq.html (http://thunderpowerrc.com/html/faq.html)
Suositeltuja latureita ovat:
- Thunder Power RC; All models
- Bantam; e-Station series (models w/built-in balancer)
- FMA; CellPro series
- Hyperion; EOS series (models w/built-in balancer)
- Junsi; iCharger series
Yksi testi:
http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-2s-5800-mah-edition/ (http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-2s-5800-mah-edition/)
Laiskoille:
http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-final-results/ (http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-final-results/)
-
Pihtimittarin pitäisi ainakin hieman koria modifioiden mahtua johonkin turistiautoon sisälle, niin saisi mitattua tuon maksimivirran, mikä jollain pääsuoralla tulee.
Tämä on toteutettavissa helpolla, mutta jos haluttaisiin tallentaa pidempi veto, eli koko pääsuora, niin hieman laitteistoa joutuu kokoamaan.
Pieniä skooppeja taitaa nykyään olla hyvin tarjolla, mutta mitään käyttökokemuksia ei noista ole, eli toimivatko itsenäisesti tallentaen.
eLogger mittaa 50*sekunnissa myös virran aina 150Ampeeriin saakka. Tarkkuudesta en tiedä verrattuna ammattikäyttöisiin pihtimittareihin. Tuon ainakin saa auton sisälle ilman älyttömiä modauksia.
-
Pihtimittarin pitäisi ainakin hieman koria modifioiden mahtua johonkin turistiautoon sisälle, niin saisi mitattua tuon maksimivirran, mikä jollain pääsuoralla tulee.
Tämä on toteutettavissa helpolla, mutta jos haluttaisiin tallentaa pidempi veto, eli koko pääsuora, niin hieman laitteistoa joutuu kokoamaan.
Pieniä skooppeja taitaa nykyään olla hyvin tarjolla, mutta mitään käyttökokemuksia ei noista ole, eli toimivatko itsenäisesti tallentaen.
eLogger mittaa 50*sekunnissa myös virran aina 150Ampeeriin saakka. Tarkkuudesta en tiedä verrattuna ammattikäyttöisiin pihtimittareihin. Tuon ainakin saa auton sisälle ilman älyttömiä modauksia.
Jos ottaa kymmenen vetoa ja tulokset samalla hehtaarilla, niin voinee luottaa.
Periaatteessahan tuon pitäisi mennä yli että heilahtaa, mutta aika näyttää.
-
Turnigy Nanotech A-Spec uusi 0 sykliä
Kennokohtaiset arvot 2mOhm = kokonais vastus 4mOhmia.
Elokuussa hankittuje Turnigy Nanotech 6.6 vastus siis 4-5 mOhm/kenno eli kokonais vastus about 9mOhm
Pikainen testi melkein täydellä akulla antoin piikki kuormitukseksi (silloin kun kytken lamput päälle) 184A kun taas perus Nanot antoi 171A tuossa mittauksessa tosin voi olla paljon heittoja.
-
6 sykliä ladatut Vampire 6800amp/70c näyttivät 5,2 ja 5,1 mOhm laturin näytöllä.
-
6 sykliä ladatut Vampire 6800amp/70c näyttivät 5,2 ja 5,1 mOhm laturin näytöllä.
Hienoa, että viitsit mitata.
Millä laitteella mittasit ja onko tuo 5,2mOhm koko akun vastus vai kennokohtainen? Ilmeisesti myös mittausolosuhteet pitää vakioida eli täysi akku, joka on levännyt vähintään tunnin ja normaali huonelämpötila.
-
Olosuhteilla on varmasti merkitystä. Jos vaikka nämä (http://en.wikipedia.org/wiki/Normal_temperature_and_pressure)
Vitsi vitsinä, mutta miten akku on ladattu vaikuttaa varmasti. Mistä jännitteestä lähdettiin ja millä virralla ladattiin.
-
Nää oli latauksen aikana näytöltä luettu, eli koko paketin lukema mun tulkintani mukaan. Lähtöjännite oli 7,4 voltin tasolla ja latausvirta 8 ampeeria. Johtona LRP oma kaapeli 4mm plugeilla.
Pitää seuraavaksi tutkia kennokohtaisia arvoja. Ne pitäisi kai näkyä balansointitoiminnossa.
Tää on vähän tällaista opiskelua samalla kun pitää oppia uuden laturin käyttö..
-
Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.
Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.
Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.
Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään :cool:
-
Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.
Konkkalla suojaudutaan ripplecurrentilta , ei "lisäpatterina" rc-autoissa. Näin säädin pysyy viilempänä ja pysyy ehjänä.
EDIT: tästä syystä pitääkin olla oikean tyyppinen konkka eli tarpeeksi nopea että se ehtii mukaan muutoksiin.
-
Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.
Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.
Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.
Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään :cool:
Rc-puolen konkat ovat eri ja niihin en sen kummempaa kantaa ottanut, pelkästään "oikaisuna" tuohon autopuolelle. Kun ovat järkevästi mitoitettuja, niin toimivat juurikin noin.
Mutta hifipuolella isoilla kondensaattoreilla ei saada huonoa akustoa korvattua, vaan viat vain kertaantuu. Järkevästi mitoitettuina toimii ja ohjelmalähteillä noita käytetään. Monesti ainakin ennen ja ehkä nykyäänkin tuo ajatusmaailma kondensaattorista on vain juurikin tuo väärä.
-
Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.
Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.
Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.
Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään :cool:
Rc-puolen konkat ovat eri ja niihin en sen kummempaa kantaa ottanut, pelkästään "oikaisuna" tuohon autopuolelle. Kun ovat järkevästi mitoitettuja, niin toimivat juurikin noin.
Mutta hifipuolella isoilla kondensaattoreilla ei saada huonoa akustoa korvattua, vaan viat vain kertaantuu. Järkevästi mitoitettuina toimii ja ohjelmalähteillä noita käytetään. Monesti ainakin ennen ja ehkä nykyäänkin tuo ajatusmaailma kondensaattorista on vain juurikin tuo väärä.
Omat mutuilut aiheeseen liittyen parin vuoden takaa:
http://rc10.fi/index.php?topic=11432.msg492458#msg492458 (http://rc10.fi/index.php?topic=11432.msg492458#msg492458)
-
Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.
Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.
Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.
Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään :cool:
Rc-puolen konkat ovat eri ja niihin en sen kummempaa kantaa ottanut, pelkästään "oikaisuna" tuohon autopuolelle. Kun ovat järkevästi mitoitettuja, niin toimivat juurikin noin.
Mutta hifipuolella isoilla kondensaattoreilla ei saada huonoa akustoa korvattua, vaan viat vain kertaantuu. Järkevästi mitoitettuina toimii ja ohjelmalähteillä noita käytetään. Monesti ainakin ennen ja ehkä nykyäänkin tuo ajatusmaailma kondensaattorista on vain juurikin tuo väärä.
Omat mutuilut aiheeseen liittyen parin vuoden takaa:
http://rc10.fi/index.php?topic=11432.msg492458#msg492458 (http://rc10.fi/index.php?topic=11432.msg492458#msg492458)
Kuten laitoit, niin tuo kuva ei tosiaan aivan tätä kuvaa, mutta aihetta.
Jos tuo ripple halutaan jotenkin selittää, niin tuohan DC-käytössä kuvaa juuri sitä, kuinka paljon tuo jännite kyykkää, kun aletaan ottamaan virtaa ulos.
Hyvin varmasti sellaista kondensaattoria ei turistiautoon saada, jolla jännite saataisiin pidettyä liki muuttumattomana esim. takasuoran verran, mutta jossain vaiheessa jos enemmän alkaa tulla arvoja mihin mikäkin tippuu, niin ihme hommahan ei ole tuota laskeskella.
Liekkö vanhat teoreettisen sähkötekniikan luentomateriaalit ja muistiinpanot pölyn alta löytyy.. Laskinkin on jossain, käyttö voi olla siinä ja tässä.
Ja jos asiaa viedään akusta pidemmälle, niin silloin tuohon tulee kaikki liittimet ja muut mukaan, joista koituu aina vastusta. Ja tinatuista liitoksista aina enemmän.. Kaikki teho jonnekkin häviää matkan varrella joka tapauksessa.
-
Kuten laitoit, niin tuo kuva ei tosiaan aivan tätä kuvaa, mutta aihetta.
Jos tuo ripple halutaan jotenkin selittää, niin tuohan DC-käytössä kuvaa juuri sitä, kuinka paljon tuo jännite kyykkää, kun aletaan ottamaan virtaa ulos.
Huomioithan että ripplecurrentin taajuus on kohtuu korkea? :) Eikä sitä voi verrata siihen että "aletaan ottamaan virtaa ulos". Se on vähän kun vertaisi millimetriä valovuoteen :)
Tästä taajuudesta johtuen kondensaattorin nopeus onkin paljon mielenkiintoisempi kuin sen suuruus.
-
Kuten laitoit, niin tuo kuva ei tosiaan aivan tätä kuvaa, mutta aihetta.
Jos tuo ripple halutaan jotenkin selittää, niin tuohan DC-käytössä kuvaa juuri sitä, kuinka paljon tuo jännite kyykkää, kun aletaan ottamaan virtaa ulos.
Huomioithan että ripplecurrentin taajuus on kohtuu korkea? :) Eikä sitä voi verrata siihen että "aletaan ottamaan virtaa ulos". Se on vähän kun vertaisi millimetriä valovuoteen :)
Tästä taajuudesta johtuen kondensaattorin nopeus onkin paljon mielenkiintoisempi kuin sen suuruus.
Juu ja jos tuon luet, niin puhutaan eri asioista.
-
Vahvasti asiantuntevaa kommentointia on mielenkiintoista lukea.
Joko on otsikkoon liittyen johtopäätöksiä olemassa?
-
Juu ja jos tuon luet, niin puhutaan eri asioista.
En ymmärrä mita tarkoitat, ripplecurrent johtuu vaiheista.
-
Vahvasti asiantuntevaa kommentointia on mielenkiintoista lukea.
Joko on otsikkoon liittyen johtopäätöksiä olemassa?
Paras johtopäätös on se, että toiset akut antavat enemmän virtaa kuin toiset :)
Asiaan. Omilla neljällä akulla testattuna parhaan tuloksen on antanut akku, jossa on ollut pienin sisäinen jännite (akut about saman kokoisia)
Mitä suurempi TODELLINEN C arvo on suhteessa akun kokoon ,niin parempi suorituskyky ainakin staattisessa kuormassa.
Alunperin tämä keskustelu lähti kahdelle linjalle.
C arvon vaikutukseen ja voiko arvoon luottaa.
Väitän, ettei minkään valmistajan C arvoon voi 100% luottaa. Joissakin testeissä Gens Ace on päässyt ilmoittamiinsa C arvoihin ainakin laskennallisesti. Ps. Tämä ei ollut maksettu mainos.
Laskennallisesti mun Turnigyn C arvo on 13 kun akun kyljessä lukee 65....
-
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta jokos joku on puhunut sähkömoottorien toiminnan pohjautumisesta KV arvoon eli kierroksiin per voltti? Tämähän on koko homman perusta ja suoraan verrannollinen siihen auton kiihtyvyyteen / huippunopeuteen. Autojen maailmassa tästä ei puhuta juurikaan vaan moottorit luokitellaan näihin 7.5T ja 10.5T jne, mutta esim. koptereissa laskeskellaan lapojen kierrosnopeutta ja pelataan välityksillä sekä moottorien KV arvoilla (ettei ylitettäisi maksimi lapakierroksia). Käsittääkseni taas moottorin T arvo ei ole suoraan verrannollinen KV arvoon, koska siihen vaikuttaa muutkin rakenteelliset tekijät.
Auton vauhti laskee akun "loppumista" kohti, koska akun jännite tippuu sen purkautuessa. Ei siis siksi, että akku ei enää antaisi tarpeeksi "virtaa". Lipon nimellisjännite on se mainittu 3,7V ja täyteen ladattuna se on 4,2V, jolloin kaksi akkua (2S) sarjassa on täytenä 8,4V. Jos moottorin KV arvo on vaikka 2000 (kierrosta per voltti), teoreettisesti täydellä akulla ilman kuormaa kone kiertää: 8,4*2000 = 16800 rpm ja akun tyhjennyttyä 7,6 volttiin maksimi voi olla enää 7,6*2000 = 15200 rpm.
Tämä kiinnostava akun C sitten vaikuttaa taas siihen kuinka paljon akun jännite tippuu kuormituksen alla. Kahdesta saman kapasiteetin akusta suuremman C luvun (se todellinen) omaava akku luovuttaa virtaa "helpommin" kuormitettaessa ja näin ollen sen jännite laskee vähemmän, joka johtaa suoraan suurempaan kierroslukuun moottorissa. Akun jännite kyykkää täytenäkin, kun liipasin painetaan pohjaan, mutta "paremmalla" akulla vähemmän. Voisi siis oikeastaan sanoa, että topicin aloittaja on oikeassa ja akun C arvo (se todellinen) vaikuttaa auton huippunopeuteen ja kiihtyvyyteen :).
-
kaikissa auto mottoreissa on ennakkoa joten kv ei kerro kierroksia. vapaissa luokissa saadaan teho käyrää muutettua ennakoilla todella paljon
-
kaikissa auto mottoreissa on ennakkoa joten kv ei kerro kierroksia. vapaissa luokissa saadaan teho käyrää muutettua ennakoilla todella paljon
Kaikissa harjattomissa moottoreissa on ennakkoa, muuten ne ei toimi :)
-
kaikissa auto mottoreissa on ennakkoa joten kv ei kerro kierroksia. vapaissa luokissa saadaan teho käyrää muutettua ennakoilla todella paljon
Kaikissa harjattomissa moottoreissa on ennakkoa, muuten ne ei toimi :)
Jep, ennakkoa muuttamalla saadaan ikäänkuin huononnettua moottorin hyötysuhdetta optimaalisesta, jolloin KV arvo ei ole sama kuin optimaalisella ennakolla (kierrokset vs virran kulutus) vaan muuttuu eri KV arvoksi, mutta tuo ei yksinkertaistettuun teoriaan vaikuta, koska ennakon säädöstä riippumatta sillä samalla noparilla kaasu pohjassa se tietty moottori kiertää jotain tiettyä 8,4V:llä ja vähemmän 7,6V:llä. KV:n vaikutus on lineaarinen eli jokainen lisätty voltti (tai sen osa) kasvattaa kierroksia samassa suhteessa. Ennakon säätäminen lisää moottorin virrankulutusta ja näin olleen akkulta vaaditaan entistä enemmän, että jännite ei kyykkäisi. Jännitteeseen se maksimikierrosluku lopulta kuitenkin perustuu.
-
Nyt pitää osallistua tähän keskusteluun. Olette kyllä jaksaneet tehdä hienoa työtä noilla eri mittauksilla.
Olen osatanut nyt 3 kertaa akkuja Hobbykingistä. Joka kerta olen ostanut 4 kpl samanlaisia akkuja. Ensin 5000 mAh Turnigyjä (20 - 30 c purkuvirralla) sitten 5600 mAh Nanotec (50 - 100 c purkuvirralla) ja viimeksi 6000 mAh Nanotecj (65 - 130 c purkuvirralla).
Sitten olen ajanut noita akkuja samalla autolla samoissa olosuhteissa. Heti uudesta asti olen huomannut, että toiset akut lämpenee enemmän kuin toiset. Ensin ajattelin, että ongelma on akun heikkous. Nyt kuitenkin olen huomannut, että toiset noista 5600 mAh nanotech akuista on edelleen parempia kuin toiset noista 6000 mAh akuista.
Tässä kun on puhuttu tuosta akun sisäisestä vastuksesta niin mittaukset ja käytäntö mielestäni korreloivat aika hyvin. Eli se akku mikä lämpenee enemmän ei anna yhtä hyvää tehoa verrattuna akkuun joka ei lämpene. Eli jos akku ei huomattavasti lämpene ajossa niin se ei ole pullonkaula tehon tuotossa. Akun lämpötila alle 30 astetta ajon jälkeen. Jos akku on reilusti yli 30 astetta ajon jälkeen niin sen huomaa myös tehontuotossa(sisäinen vastus suuri ja akku lämpenee P=U*I). Akut jotka lämpenevät huomattavasti myös pullistuvat selvästi enemmän kuin muut.
Vosiko olla niin, että mittaamalla akun lämpötilan ajon jälkeen voisi päätellä onko akku tarpeeksi hyvä kyseiseen tarkoitukseen? Aivan sama mitä on merkitty akun spekseihin. Ainakin noissa Turnigyn (Nanotec) akuissa hajonta on melkoinen. Paras 5000 mAh akku on yhtä hyvä kuin keskiverto 6000 mAh akku!
-
Otappa tuosta selvää,kun porukka vääntää monta sivua siitä,miten se oikeasti menee :shocked:
Siksi varmistan vielä.
Siis akun sopivuuden (motille/noparille) voi laskea näin,jos akku on 5000mah 50c :
5000 x 50 = 250A
Omassa noparissani jatkuva : 150A ja hetkellinen 750A eli tarkoittaako tuo sitä,että akun antama virta ei saa ylittää noparin hetkellistä,mutta ei alittaakaan tuota jatkuvaa?
-
Omassa noparissani jatkuva : 150A ja hetkellinen 750A eli tarkoittaako tuo sitä,että akun antama virta ei saa ylittää noparin hetkellistä,mutta ei alittaakaan tuota jatkuvaa?
Ei. Akun pitää antaa niin paljon virtaa kuin moottori haluaa. Noparin pitää kestää se virta, jonka moottori haluaa.
Eli akun c arvo ei voi olla liian suuri. Tuollainen 5000mAh 50C akku kestää minkä tahansa 2S akuille tarkoitetun moottorin.
-
Omassa noparissani jatkuva : 150A ja hetkellinen 750A eli tarkoittaako tuo sitä,että akun antama virta ei saa ylittää noparin hetkellistä,mutta ei alittaakaan tuota jatkuvaa?
Ei. Akun pitää antaa niin paljon virtaa kuin moottori haluaa. Noparin pitää kestää se virta, jonka moottori haluaa.
Siis akun pitää antaa vähintään se virta, jonka moottori haluaa. Mielluummin kuitenki toki kannattaa valita akku, joka kykenee antamaan reilusti enemmän virtaa. Jokainen päättäkööt itse, mikä on reilusti. Kannattaa vaan muistaa, että niissä lukemissa tahtoo olla vähän enemmän tai vähemmän ilmaa, riippuen mm. akkumerkistä.
-
Mielenkiinnosta kysyn:
Mikä on Nimh tai NiCad akun ka. c-arvo?
10?
-
Joku insinööriretale on tehny nimh ja nicd akuista insinöörityön, ihan hyvää asiaa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6501/lt.pdf?sequence=1
-
Joku insinööriretale on tehny nimh ja nicd akuista insinöörityön, ihan hyvää asiaa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6501/lt.pdf?sequence=1
Melkoisen kevyt inssityö ainakin mun mielestä. Tosin en itse sellaista ole tehnyt, joten ei pitäisi arvostella.
-
Toihan on laaja ammattikorkean työksi.
-
Kyllähän tuossa paljon oli asiaa, mutta epäilemättä aihetta olisi voinut käsitellä laajemminkin. Toisaalta taas esimerkiksi käytettävissä oleva aika voi rajoittaa...
-
Diplomityö liittyjen litium pohjaisten akkujen ikääntymiseen ja suorituskykyyn:
http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21241/Alhonsalo.pdf?sequence=1 (http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21241/Alhonsalo.pdf?sequence=1)
Hieman suppea toki tuokin.
-
Uudella MyLapsin dekooderilla saa akun jännitteen mukaan tuloksiin. Olin tänään ajelemassa TSP-10 turistilla. Akut oli:
- Gens Ace 5000mAh 50C yli vuoden vanha, ainakin 50 sykliä ladattu 10A virralla melkein joka kerta.
- Gens Ace 5000mAh 65C ihan uusi, kaksi latauskertaa ennen tätä päivää, ladattu aina 5A.
Tänään latasin akut aina 5A täyteen samalla tavalla.
Tulokset:
http://practice2.mylaps.com/practice/detailed?trainingid=1426607&key=1222937656#.URez9stu6io.email (http://practice2.mylaps.com/practice/detailed?trainingid=1426607&key=1222937656#.URez9stu6io.email)
(Jos tuo ei aukea muilla kuin minulla, niin laittakaa privaa ja koitan kaivaa ne tulokset. Tuo uusi harjoitussofta ei julkista niitä tuloksia niin kuin vanha.)
Itse en ainakaan pysty erottelemaan, akkuja toisistaan tuon perusteella. En kierrosaikojen, enkä akun jännitteen suhteen. :shocked:
-
Uudella MyLapsin dekooderilla saa akun jännitteen mukaan tuloksiin. Olin tänään ajelemassa TSP-10 turistilla. Akut oli:
- Gens Ace 5000mAh 50C yli vuoden vanha, ainakin 50 sykliä ladattu 10A virralla melkein joka kerta.
- Gens Ace 5000mAh 65C ihan uusi, kaksi latauskertaa ennen tätä päivää, ladattu aina 5A.
Kuinkakohan tarkka tuokin on kun ilmoittaa yhden desimaalin ja mittaa jännitteen BEC:n ja vastarin läpi.
-
Kuinkakohan tarkka tuokin on kun ilmoittaa yhden desimaalin ja mittaa jännitteen BEC:n ja vastarin läpi.
Minulla on nyt ponderi suoraan akussa kiinni. Vastarin kautta se näytti aina samaa jännitettä, mutta nyt siinä näkyy selvästi akun jännitteen hidas lasku.
Eli ei minulla ole mitään syytä epäillä, ettei se olisi tarkka. Ainakin arvot tuntuvat järkeviltä. Pitää seuraavalla ajokerralla vetää yksi akku vanhalla 25C romuakulla ja katsoa onko tuloksissa sitten eroa.