No niin, ensimmäiset ja toiset kisat takana ja paljon uutta opittu. Hauskaa oli koko rahan edestä.
Muutama opittu asia:
- VTRt sopii erinomaisesti rosoiselle parkkis-asfaltille. Kunhan se vaan on puhdas, niin ajaminen on jopa hauskempaa kuin tasaisella ja hyvin pitävällä radalla.
- Lippis päähän kun ajetaan (pitää hommata semmoinen ensin). Auringon paistaessa silmiin, sokkona ajamisessa on pikkuisen liikaa haastetta meikäläisen makuun
- Tamiya TA05 on pommin kestävä peli, mutta ei pikkukiven kestävä. Sekä minulla että Pekalla pieni kivi voimansiirrossa katkaisi erän. Mutta erilaisista taktiikoista huolimatta emme saaneet muuta hajoamaan. Pekka koitti pehmittää autoa useammalla pienellä kolarilla ja minä taas vähän harvemmilla mutta kovemmilla rysäyksillä. Muuta emme saaneet rikki kuin koreista keulat
- Jos näillä autoilla ajelee hiljempaa, akuissa riittää vetoa todella pitkään. Kestävyyskisassa ajoin 3Racingin 3700mAh LiPolla puoli tuntia ja sen jälkeen kummankin kennon jännite oli vielä yli 3,8V! Oli kyllä ajettavakin todella pintakaasulla, koska taka-camberit oli aivan keturallaan foameille.
Tässä vielä vähän viikonvaihteen saldoa: