Olipas hurjassa kunnossa rata ja nekin vähät vermeet mitä sieltä löytyy!
Kaikki oli viskelty pitkin tannerta, roskat levitelty ja ajeltu pyörillä yms. asiaan kuulumattomilla vehkeillä. Olipas siellä jotkut myös autoillalkin ajelleet perjantain jälkeen. Ilmeisesti samat norskit kun tänäänkin. Kyllä meinasi kasvaa pahka otsaan kun raappahousut vetivät hilut nippuun ja häipyivät tekemättä mitään.
Hihkaisin lontoon murteella perään, notta meillä se on tapana harjata baana ajon jälkeen mutta vilkuttelivat vain ilosesti. kerpeles sentään, minä siitä hiljaa mielessäni otin tuulta tuulta purjeisiin. You have entered in a world of pain, painelin haaralaukkaa kanalauman perään, karjahdellen villiä taisteluhuutoa ja boksingiskuja jaellen. Norskit lakosivat maahan levyksi ja mie poljin niitä maahan, täts mii finlandia boi!!!
Hetkeä myöhemmin heräsin valveunesta, tuuppasin herkullisen savukkeen ruman naamani koristeeksi, otin harjan käteen ja lakaisin baanan. Levitetyt kamat keräilin heti mennessäni.
Pistää miettimään aina, että lienevätkö kyseisellä tavalla toimivat harrastajat pyyhkivät ryppyisiä huuliaan peräpäästäänkään kierrätettyäään näkkileivän...
En kotiin tullessani potkinut morsianta enkä koiria, rauha maassa ja ihmisilllä hyvä tahto.
Kesällä on kiva harrastaa.
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä, äidinkielentunnit meni aikoinaan flipperiä pelaillessa ja ilkeyden teossa...