Tais syy löytyä tuohon ihmeelliseen moottori"vikaan".
Alussa kytkin otti kiinni liian myöhään, säädin sitä vähän. (RMV SpeedII) mutta taisin säätää liikaa. Sitten kun ottaa huomioon lisääntyneen painon, vierintävastuksen yms. ja liian aikaisin kiinniottavan kytkimen, niin moottori kuumeni paljon, vielä kun aurinko alkoi paistamaan eikä muta enää jäähdyttänyt konetta + ilmanputsari imi itseensä mutaa, niin kaikki tekijät oli kohdallaan. Kone röpötti ihan kuin olis ollut pirun rikkaalla, mutta lämmöt huiteli siinä 110 tienoilla, niin en mennyt muuttamaan luottosäätöjä, millä ennen ajoi moonta tankillista putkeen lämpöjen ollessa 100c Vaikkei tuohon lämpömittariin saa liiaksi luottaa, niin tässä tilanteessa se oli ihan hyvä, kun kaikki merkit näytti että kone olis ollu rikkaalla, niin kahden mittarin voimin todettiin että lämmöt on liian korkeat piikimmälle säätämiselle, eli antaa mennä vaan.
Edit: Etulaakeri oli ihan ok, ei välystä/vuotoa, mutta vaihdoin sen silti, ja tästä eteenpäin vaihdan kaikkiin koneisiini etulaakerin aina pönikän(1gal/4l) jälkeen.
Ketäs kaikkia tuolla sitten loppupeleissä oli? Matias, juska, kaide, mä, pari perniön vahvistusta ja juuso? kuka unohtui, ainiin tää yksi pahaonninen MBX-4 kuski, joka ajoi elämänsä ensimmäistä kertaa polttiksella, noh puolen kierroksen jälkeen kide irtosi ja auto pääsuoralla seinään... alatukivarsi poikki, siihen jäi ajot. Täytyy sanoa että itseäni olis tehnyt mieli vähän huutaa tai meuhkata siinävaiheessa.
(vaikka kone ei toiminut ihan kuin sveitsiläinen kello, niin vasta kun pOINTER sai WS72 sisäänajettua, niin alkoi radalla olemaan tasavertaista vastusta :D buahah)
Damn että mä tykkään Salon radasta, ei kulu, ei sitten mihinkään, kerran kun sen on oppinut, niin ei tarvii muuttaa ajolinjoja. Muualla joutuu muuttamaan ajolinjoja kesken päivää, ja suoraan puolikkaisiin päässeillä on altavastaajan asema sinne pikkuhiljaa nousseille verrattuna, jotka ovat oppineet jo "uuden" rataprofiilin joka on nousuerien myötä muokkautunut.
- Hount
