Tämä taisi olla niksinurkka-aiheena lähes vuosi sitten, ja on kai jo pudonnut pois sivuilta.
Tein silloin porakone-kokeen, ja se onnistui paremmin kuin olin kuvitellutkaan: kollektorin pinnasta tuli niin hyvä, että yhdelläkään sorvilla ei sellaista saa aikaiseksi. Oikea sorvaus on kuitenkin lopputulokseltaan siten parempi, että se tekee kollektorista tarkalleen sylinterimäisen. Hiomapaperi taas ei korjaa, vaan päinvastoin saattaa aiheuttaa muotovirheitä.
Mutta oikean kollektrorisorvin puuttuessa "porakonesorvi" on huolellisesti käytettynä hyvä korvike - varsinkin jos ei ole ihan lähiaikoina tähtäämässä Suomenmestariksi
Ankkurin kiinnittämisessä porakoneen istukkaan täytyy varoa vahingoittamasta akselin pintaa, varsinkin jos moottori on liukulaakeroitu, kuten TJ-moottorit ovat!
Jos ankkuri ei pyöri ehdottoman keskeisesti istukassa, vaan väpättää, ei kannata yrittää!
"Sorvaus" tapahtuu kapealla, noin kollektorin levyisellä hienolla (>200) hiomapaperiliuskalla, joka sormien väliin pingotettuna
kevyesti painetaan pyörivän kollektorin pintaan. Pinta puhdistuu ja kirkastuu hetkessä.
Tämän jälkeen täytyy muistaa puhdistaa kolmen kollektoriliuskan väliset pienet raot, sillä kuparipöly siellä aiheuttaa vuotovirtoja.
Dremeli on jees, jos sen kierroslukua voi säätää.
Ja lopuksi:
suojalasit päähän!