Tällainen on tullut väkerrettyä.





Meidän tiimin hybridivirtalähde ei mahtunut salkkuun, sillä sen virkaa toimittaa 2,2 kW bensa-aggregaatti varustettuna Sznajderin 100Ah 12V lyijyakulla.

Mulla oli sama ongelma yhden akun kanssa eilen Hyperionin laturin kanssa. Johtui siitä, että laturi ei voi antaa kovin isoa virtaa akulle, kun yksi kenno on jo täynnä ja ainakin tuon laturin tasuri vain purkaa eli akkua pitää sitten virtajohdon kautta samaan aikaa ladata.

Ratkaisu on yksinkertainen. Selvitä tasurin piuhan kautta kumpi kenno on kyseessä ja virittele lataus vain tuolle yhdelle kennolle tasurin johdon kautta. Muista tarkistaa kennon napaisuus ja kytkeä oikein. Tasurin piuhan kautta voit ladata aivan hyvin 1-2 A virralla, sen se ainakin kestää. Itselläni on oikein piuhakin tehty tuota varten, mutta on noita tullut vaikka leipäpussin sulkijana olevasta päällystetystä rautalangasta tehtyä sopivia johtoja tuohon hommaan.

Seuraavan käyttökerran jälkeen sen sitten näkee onko tuosta akusta enää mihinkään vai onko tuo toinen kenno elinkaarensa lopussa.

Mutta ymmärtääkseni Peccis kysyi tuon moottorin käyttämistä Sidewinder V2:n kanssa 2S-akulla.

SCRT10:stä on. Ei liiku 2S:llä mihinkään ja kone painaa turhan paljon. Jotta virrat ei karkaa ihan mahdottomiksi, niin 4S:llä pitää vähintään vetää ja sittenkin tarvitaan jotain järeämpää noparia, vaikkaisin. Tosin Mamba Max on näkynyt toimivan joillakin, mutta sekin lie järeämpi.

Miksi tuo kone ei kestäisi 3S:ää?

Tuota samaa minäkin ole ylälinkistä uumoillut ja siksi ei niin hirveää hinkua ole sitä linkkiä ollut etsimään. Eilinen molempien tukivarsien irtoaminen samalta puolelta johtui luultavasti niiden muovinappuloiden hajoamisesta. Niiden sitten varmaan olikin aika hajota ja siksi kun yksi hajoaa, niin hajoaa toinen jne.

Hypyt toki alustaa kuluttaa ja rikkoo oli sitten hyppystä alastulo hyvä tai huono, jälkimmäinen jopa moninkertaisesti. Mälläämistä nuo meidän juniorit ei harrasta, joten siitä ei pitäisi olla kyse. Oma osuutensa ja merkittävä sellainen Pumilio-krossariin verrattuna on painossa. En tiedä mitä se krossari painaa, mutta meidän SC:t painaa ajokunnossa melkein 3 kg ja tuo on noin 1 kg enemmän kuin crt.5 johon nuo osat on alunperin tehty.

Ylätukivarsien hajoamisessa (aina muuten oikealta) näkee, että tukivarsi on "venynyt poikki" ja rengas taittunut alle. Vaikka menee yleensä vantti poikki, niin siitäkin näkee, että se on venynyt poikki, kun kierre harvenee ja tuo harvemmin on taittunut, joskin eilen se oli myös lievästi mutkalla. Pitäisi nuo vantit vaihtaa titaanisiin, niin alkaisi kestää, mutta käytetään nyt ensin nuo teräsvantit pois nurkista, vaikka Burmalaista tinaa ovatkin ;)

Joo ja ei. Jossain mielessä ehkä parempi, mutta toisaalta lisää kyllä vääntöä alatukivarren ja hubin kiinnityskohdassa. Oli kuitenkin jo kerran tarkoitus toiseen autoon muuttaa pelkää linkki ylös, mutta ei sattunut olemaan kotona sopivan mittaisia linkkejä, niin on jäänyt toistaiseksi. Nämä ylätukivarret on joka kerta katkenneet siitä teräksisen vantin kohdalta. Tällä kertaa tosin meni myös linkin pää rikki, eli se itseasiassa katkesi kahdesta kohdasta. Jossain se on hyvä olla sulake kuitenkin.

Tällä uudella foorumisoftalla sitten vissiin onnistuu tuo valvojille ilmoittaminen omista viesteistä? Vanhassa ei nimittäin onnistunut, vaan sai huomautuksen miksi sitä nyt omista kirjoituksistaan pitäisi kieliä valvojille.

Tarkituksen jälkeen 22-hampainen on pienin, mikä tuon kanssa paikalleen menee, niin että välyksen saa sopivaksi. Tuo 22/76 vastaa samaa kuin 24/83, 25/86 ja 26/90. Jos haluaa lyhyemmän välityksen, niin sitten pitää tuo spurri vaihtaa isommaksi. Kyllä tuo tosin näillä keleillä vielä menee ihan hyvin ja ainakin on kulkupuoli kunnossa, mutta kelien lämmetessä voi olla vähän turhan pitkä aavikkovälitys.

Manuaalista saisi sen käsityksen että 22-hampainen olisi pienin, mutta olen melko varma että on ollut käytössä pienimpikin tuon kokoisella spurrilla ja hyvin sopi paikalleen. Rajoittavana tekijänähän on säätövara eli kuinka lähelle moottorin akselin saa käännettyä. Tuon kokoinen spurri kun alkaa olla aika pieni.

Aurinko- ja tuulivoimaa vai? Onko nyt jo noita syteemejä kehissä vai lasketko puut tohon 30%?

Toki lasken puut tuohon, kun omasta metsästä ne kaadan ja pilkon.

Meillä 1998 rakennettu OKT, 262 m² sähköllä lämmitettyä asuintilaa kahdessa kerroksessa yhteensä ja 98 m² lämmintä autotallia, jossa pidetään n. 15 astetta. Alakerrassa ja autotallissa lattialämmitys sähköllä, yläkerran sähköpatterit pois käytöstä ja lämmitys ilmalämpöpumpulla ja varaavalla takalla. Alakerran saunassa jatkuvalämmitteinen puukiuas ja sähkökiuas, jälkimmäistä ei ole käytetty 10 vuoteen. Sähkönkulutus vuositasolla vaihdellut 19 000 - 21 000 kWh välillä ja ilpin asennus ei vaikuttanut tuohon mitään, mutta asumismukavuus kasvoi merkittävästi, sekä kesällä, että talvella ja sisälämpötila on huomattavasti tasaisempi.

Tarkoitus olisi päästä seuraavan 10 vuoden aikana yli 90 %:n omavaraisuuteen lämmitysenergian tuotannossa. Nyt ollaan noin 30 % tasolla.

Noista mittareista suurin osa ei pysty mittaamaan standby-tilojen sähkökulutusta ja näyttävät joko liian vähän tai reilusti liian paljon. HIIT vertaili noita vuonna 2009 ja Helsingin Energialta lainattu mittari ei juuri poikennut ns. halpismittareista vaan oli pienien virtojen mittaamisessa ihan yhtä huono. Myös erityyppisten kuormien mittaaminen tuntuu olevan vaikeaa useille mittareille.

http://www.hiit.fi/files/admin/publications/Technical_Reports/hiit-tr-2009-1.pdf

Toki paljon on mallit vaihtuneet ja tekniikka kehittynyt tuon vertailun jälkeen, mutta ongelmat noissa mittareissa on edelleen ihan samoja.

Speden postit on yleensä suuremmat, kun pakkaus on suurempi ja se näkyy myös maksavan 10 dollaria enemmän kuin Rustler.

RC-Garagen sivuilla on puhelinnumero ja tilaukset pitää tehdä siihen tiistaisin tai torstaisin, olikonhan 16:30 - 18:00. Nettisivuilta tehty tilaus ei taida mennä mihinkään. tietääkseni Jani kyllä toimittaa edelleen osat postitse ja lasku tulee osien mukana.