Se on hyvä näkökohta.
Ajattelin ideaa sorvatessani silleen, että varsinainen "työ" kisoissa tehdään alkuerissä. Niitä on meillä nykyisin 4kpl, ja kisapäivästä suurin osa kulutetaan niihin. Alkuerien tulos on jo yhdenlainen, mahdollisimman totuudenmukainen paremmuusjärjestys.
Kun sitten ajetaan finaalit, kärkipaikkojen osalta koko päivän työ voi mennä lähes hukkaan jopa jo ensimmäisessä mutkassa, liian innokkaan takapuskurimiehen vuoksi. Aika usein näin tapahtuukin, nimenomaan TSS-luokassa. Se jos mikä on epäoikeudenmukaista, onhan hyvä kärkipaikka ansaittu todellisilla näytöillä, eikä tuurilla.
(Sivumennen sanoen, meillä on edelleen aivan liian lyhyet lähtöruutujen välit, vrt. viimeisin FT Hyvinkäällä)
Takaruutujen autojen mahdollisuudet eivät kieltämättä tästä laskentatavasta parane, mutta täytyy muistaa, mikä heidän sijoituksiaan nostaisi: hyvä tuuri, eli etupään autojen epäonni. Kumpaa painotetaan enemmän, tuuria vai näyttöjä? Jos tuuria, niin se tapahtuu aina kärkimiesten tappioksi ja häntäpään miesten eduksi. Onko se oikein?
Esimerkki isosta LRP Masters kisasta. Kaikki ajavat muistaakseni 5 alkuerää, mutta B+ finaaleja ajetaan ainoastaan kerran. Siellä on jo aivan kohtuutonta, että yhden ainoan erän hyvä/huono tuuri voittaa sen, mikä on saavutettu kahtena päivänä aika-ajoissa.
Sama formaattihan on meilläkin, lievennettynä siten, että B+ erät ajavat kaksi kertaa.
Lisää mielipiteitä!