Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - reittila

Sivuja: 1 ... 16 17 18 [19] 20 21 22 ... 24
541
Tulokset / Mihin katoaa luokat?
« : 03.04.03 - klo: 12.27 »
Oma uran huippuhetki ajoittui vuoteen -90, jolloin ajoin ensimmäistä vuotta virissä.
Edellisenä vuotena taisin olla abt. 5. stanusarjassa ja kuskeja sentään oli aikas runsaasti.
Noihin aikoihin oli aivan normaalia, että viri ja stanu krossikisat ajettiin eri päivinä, koska kisaajia oli niin paljon, ettei mahtunut välttämättä saman päivän aikatauluun.
Edit: kriotusvihreitä

542
Sähköautot / Nosram Dominator
« : 03.04.03 - klo: 12.12 »
Hmm, jos kuvattaisiin kaikki säätimet samassa valaistuksessa, voitaisiin fotarissa sitten tsekata eri väristen kuorien väritiheys, jolloin tuloksena saataisiin selvitys, millä värillä käytännössä sitä kuuluisaa värivastusta oikein lopulta on ?  8)

543
Sähköautot / Säätimen kärähtäminen
« : 01.04.03 - klo: 09.30 »
Lainaus käyttäjältä: "Cruisaaja"
Lainaus käyttäjältä: "TeMe The RC man"
PJEP, virta kulkee paremmin ,kun välissä ei ole liittimiä.


En malta olla kysymättä sinulta, että oletko huomannut konkreettisen eron niitten välillä???


Cruisaaja: Ehkä mekin oltais oltu Mäntsälässä _ainakin_ B-finaaliissa, jos oltais luovuttu liittimien käytöstä akuissa ja koneessa ? ;)

544
Sähköautot / Säätimen kärähtäminen
« : 31.03.03 - klo: 15.09 »
Juu, kyllä tuollaisessa oikaritilanteessa lähtee ensin joku muu kuin akku. Sellaisissa tilanteissa, joissa kennot menevät oikariin esim. auton rungon kautta, lähtee kyllä myös akku kiertoradalle, mutta kuten VesaK totesi niin kyllä piuhat sihahtavat iloisesti akun napojen välistä.

545
Sähköautot / Säätimen kärähtäminen
« : 31.03.03 - klo: 11.36 »
Itselläni on kaksi samanlaista pelannut ilman mitään ongelmia, mutta voisin kyllä kertoa muista merkeistä kaikenlaisia tarinoita.
Timon tapauksessa ilmeisesti kävi niin (juteltuani Timon kanssa), että moottorin piuhat oli ensin juotettu vahingossa väärinpäin (ainakin moottori kuulemma kiersi väärään suuntaan), jolloin koneen shotky paloi ja teki oikarin, joka aiheutti koko homman.
Timo ja/tai Juho voivat oikaista, jos annan virheellistä tietoa.
Edit: Korjattu kirotusvihreitä

546
Kilpailijoiden kanava / Mäntsälän FinTrack 29.03.03
« : 30.03.03 - klo: 12.16 »
Lainaus käyttäjältä: "VesaK"
Lainaus käyttäjältä: "CAi"
Tavataan uudestaan Mäntsälässä syksyn kapinoissa !

Hyvä!

Katsastus ja kilpailujohto tarkisti tarmokkasti radioiden CE-merkintöjä. Kärsiikö kysyä, löytyikö niissä huomautettavaa?

Aika monen muuten huomasin/kuulin kärsivän jonkinlaisista radiohäiriöistä, mm. omalle juniorille se koitui kohtaloksi.
Oliko häiriöitä enemmän vai vähemmän kuin muilla kisapaikoilla, en tiedä. Löytyykö parempaa tietoa?


Eipä ollut itsellä häiriöitä (onneksi), mutta äkkiseltään tulee mieleen, että jos niitä esiintyi tavallista enemmän (mene ja tiedä) niin voisiko olla, että joko a) kisajärjestäjien "lällärit" olisivat olleet osasyynä tai b) kidetaajuuksien karsiminen lailliselle tasolle aiheutti joissakin tapauksissa tilanteen, jossa samassa erässä oli taajuuksia "liian" lähekkäin ?
Vai olisko peräti ollut syynä se, ettei maatasoja näkynyt kellään  :mrgreen:
Toisaalta, varikon verhon toiselta puolelta kuului välillä sellaista ähinää ja vääntöä, että olisko sieltä virrannut häiritsevää energiaa ?

547
Kilpailijoiden kanava / Mäntsälän FinTrack 29.03.03
« : 29.03.03 - klo: 20.12 »
Kiitos erinomaisesti läpiviedyistä kisoista.
Rata oli erinomainen ja järjestelyt samoin.
Ajokoroke tosin aiheutti lieviä järjestelyitä katveen takia, mutta sekään ei haitannut, kun asia oli jo ennakkoon tiedossa.
Miinus tuli aivan muista asioista; eipä ole pitkään aikaan A-finaallitasolla nähty niin törkeää ajokäyttäytymistä kuin viimeisessä A:ssa näkyi.

548
Lainaus käyttäjältä: "Nappe"
Aika hurja veto laittaa 10kuskia/alkuerä...

Toivottavasti radan koko ja profiili on sellainen että sinne mahtuu kaikki 10hurjapäätä samaan aikaan ajamaan ;)


Nappe: Pitää ajaa niin kovaa, ettei nopeemmat häiritse ;)

549
Vapaa keskustelu / Foorumin taso läpi linjan.
« : 25.03.03 - klo: 21.40 »
Lainaus käyttäjältä: "uni"
Lainaus käyttäjältä: "Mre"
Joo, mäkään en auta kyllä ketään tietokoneasioissa, jos ei ole osoittaa loppututkintoa alalta & vähintään Windows 2000 MCSE:tä. 2003 MCSE olisi kyllä parempi


101% offtopic, mutta MCSE ei kovin kummoista osaamista tarvi ;-)

- Jokke


Onko noin ? Mitä siihen sitten tarvitaan ?

550
Vapaa keskustelu / Foorumin taso läpi linjan.
« : 25.03.03 - klo: 13.32 »
Vieläkö joku ihmettelee, miksi kisaajien kanava on hyvä juttu ?

551
Kilpailijoiden kanava / Radioasiat kuntoon
« : 25.03.03 - klo: 09.10 »
Lainaus käyttäjältä: "VesaK"
Älkääs nyt hyvät towerit hermostuko  :mrgreen:

Yhteiskuntajärjestystä, rauhaa ja luovuutta rakastavana medborgarena en voi olla tässä yhteydessä antautumatta mielipaatokseni valtaan.

Kaikenlaisen yhteiselon harmonia perustuu yhteisesti sovittuihin ja hyväksyttyihin sääntöihin ja vakiintuneisiin tapoihin.
Tieliikenteestä ei oikein tulisi mitään, elleivät kaikki suurin piirtein noudattaisi siellä vallitsevia sääntöjä, pysähtyisi punaisiin, väistäisi oikealta tulevaa, ajaisi tien oikealla puolella, ynnä muuta aivan itsestään selvää.
RC-autoilussa mistään ei oikein tulisi mitään, elleivät kaikki suhtkoht hyvin noudattaisi siinä vallitsevia normeja, kiertäisi rataa samaan suuntaan kuin muutkin, ajaisi eri kiteellä kuin muut, ynnä muuta.
On siis olemassa pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. Eikö niin?

Lajissamme, samoin kuin kaikessa muussakin tarkasti määritellyssä toiminnassa, rajat määritellään säännöillä. Ne ovat suurelta osaltaan täysin ymmärrettäviä ja kaikkien hyväksymiä. Yhteiseksi parhaaksi. Aina on tietenkin sellaisiakin pykäliä, joiden tarkoitusta ei voi yhtä helposti ymmärtää, ja jotka ehkä ovat erilaisin perustein osoitettavissa vähintään eriskummalliksi. Näitä tapauksia löytyy, olivat rajat millaiset ja missä tahansa.

Mutta, johonkin on rajat ja säännöt aina piirrettävä. Niin myös radio-ohjaimien osalta. Kyllä kaiken takana varmasti on hyvä tahto määritellä asiat niin yksiselitteisesti, että ei ole epäselvyyttä siitä, mikä on oikein ja mikä ei ole oikein. Meidän omaksi parhaaksemme.
Ideana on määritellä radio-ohjain sellaiseksi, että se on tekniikaltaan ja ominaisuuksiltaan mahdollisimman turvallinen kanssakilpailijoiden ja muun radioliikenteen kannalta. Itselle ja muille.

Toki on vähintään toivottavaa, ellei suorastaan reilua, että sääntöjen laatija antautuu mukaan keskusteluun, ja perustelee kansankerrosten hassuina pitämät sääntöpykälät  :wink:


Sääntöjen mukaan joo, kuten jo aiemmin totesin, mutta keskustelu herää yleensä juuri sellaisista pykälistä, joitten tarkoitusta ja/tai perusteluita on vaikea ymmärtää/hyväksyä, kuten mm. juuri nyt puheena olleet asiat.
Kaiken takana on tietysti aikaansaaada tilanne, jossa ei olisi tulkinnan varaa, mutta jos tähän tilanteeseen pyritään keinoin, joita on vaikea ymmärtää, syntyy keskustelua ja niin pitääkin olla. Onneksi sana on vielä toistaiseksi vapaa(hko).

Edit: Koska antennin maataso ei ole teknisesti ongelma on se näin oiva esimerkki "virityksestä", joka voitaisiin sallia erimaininnalla.

552
Kilpailijoiden kanava / Radioasiat kuntoon
« : 24.03.03 - klo: 21.33 »
Teppo:
Elä ihmeessä jätä maatasoa kotiin. Justhan mie yritin todistaa, että siitä on vain hyötyä kaikille, niin itselle kuin kanssakilpailijoille.
Eihän maataso tarkoita vahvistamista, vaan lähettimen pääteasteen säätämistä toimimaan oikein ja paremmin.
Edit: Eiku joo, mähän voin nyt saada putkaa,linnaa,vankeutta yllytyksestä. Joo, jätä vaan suosiolla himaan.

553
Kilpailijoiden kanava / Radioasiat kuntoon
« : 24.03.03 - klo: 20.42 »
Lainaus käyttäjältä: "PJEP"
Sen kummemmin ottamatta kantaa teknisiin juttuihin, niin ihmetyttää vain yksi asia. Miten aikoinaan Suomeen laillisesti tuotu ja myyty radio muuttuu laittomaksi, jos siinä ei ole kaikkia tarvittavia uusia merkintöjä.
Toinen ihmetyksen aihe on se, miten kyseinen radio muuttuu lailliseksi, kun siihen hankkii puhelinsoitolla pienen tarran. Miten tarra muuttaa radion toimintaa?
Oliskohan maalaisjärjen käytollä nyt tarvetta?
Jos radio on joku aivan tuntematon malli, jota ei myydä Suomessa, niin eikö olisi syytä keskittyä vain  niitten tutkimiseen!


Kyse on nyt muotoseikkojen täyttymisestä ei järjen käytöstä.

554
Kilpailijoiden kanava / Radioasiat kuntoon
« : 24.03.03 - klo: 20.31 »
Lainaus
Antennin muuttaminen tai johdotusten lisääminen tai muuttaminen voivat
vaikuttaa esim. lähetystehoon, harhalähetteisiin (lähetystaajuuden
kerrannaisiin) tai laitteen EMC-ominaisuuksiin. EMC tarkoittaa
sähkömagneettista yhteensopivuutta eli että laite ei häiritse liikaa muita
eikä häiriinny liikaa ulkopuolisessa häiriökentässä. Käytännön
kilpailutilanteessa, jossa toimii monta lähetintä samaan aikaan, saattaa
tulla laitteiden toimintaa haittaavia häiriöitä, jos osa laitteista on
joltakin osin muutettuja.


Kuten aiemmin jo totesin, harrastamme niitten sääntöjen puitteissa, jotka meille on annettu, enkä halua asiasta sen kummemmin mutista mutta koska ylläoleva ja muut kuulemani asiaan liittyvät perustelut ovat kuitenkin mielestäni joko puutteellisia tai jopa vääriä, päätin lähestyä sellaista henkilöä, jota voitanee pitää asiantuntijana mitä radiolähettimiin, antenneihin ja niistä aiheutuviin häiriöihin tulee.
En halua mainita henkilön nimeä, koska hän ei liity pienoisautoharrastukseen, mutta voin kertoa, että kyseessä on henkilö, jolla on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus radioamatööritoiminnasta, joka on kaksinkertainen radiamatöörien maailmanmestari, moninkertainen pohjoismaiden mestari, sekä myy työkseen ammatti-radioviestimiä mm. puolustusvoimille.
Kun kysyin häneltä miten käyttämiemme radiolähettimien toiminta muuttuu, jos niihin lisätään dipolin puuttuva maataso, sain seuravan sisältöisen vastauksen :

[snipeti]

On totta, että maatason parantaminen lähettimeen korjaa tilannetta juuri
niissä asioissa, joita mainitsit eli pääteasteen sovitus paranee ja teho
saadaan taivaalle, eikä "pyörimään kotelon nurkissa". Pahimmassa tapauksessa
huonosta sovituksesta voi myös aiheutua lähettimen lähetteeseen epäpuhtautta
ja siten häiriöitä esim. muille kanaville. Useimmiten nämä tosin ilmenevät
pikemmin kasvaneina harmoonisina eli 40MHz => 80MHz jne eikä niinkään
lähikanavien ongelmina. Lähikanavien ongelmiin on useammin syynä esim
antennissa (lähettimen tai vastaanottimen) olevat katkokset (hapettumisesta
johtuvat) ja kosteus ulosvedettävän antennin jatkoksissa, joissa tapahtuu
RF-tehon tasasuuntausta ja siten laajakaistaista häiriön muodostumista. Jos
ongelma on lähettävässä antennissa, nämä häiriölähetteet tietenkin kasvavat
samassa suhteessa, kun sovitusta ja sen kautta lähetystehoa kasvatetaan.
Kauko-ohjainten vastaanottoantennissa tämän häiriötyypin muodostuminen
tuskin on mahdollista (lienee lanka suoraan vastaanottimen kotelon läpi
radion etupäähän?)

Sovitusta parannettaessa tehoa luultavasti myös tulee ihan oikeasti enemmän,
koska pääteasteen transistorit suojataan yleensä SWR (seisovan
aallon) -suojauksella, jonka tehtävä on pudottaa ulostulevan tehon määrää
epäsovituksen kasvaessa. Sitä ei kuitenkaan tule tällä keinolla sallittua
enempää tai ei ainakaan pitäisi tulla.

Jos tilanne ei ole muuttunut radikaalisti radio-ohjainten tekniikassa, niin
ne kai edelleen toteutetaan yksinkertaisena kiteeseen perustuvana
sekotustuloksena, jossa kanavaa vaihdetaan siis kidettä vaihtamalla? Tämä on
kyllä yleensä erittäin hyvä menetelmä silloin, kun halutaan taajuustarkkoja
lähettimiä ja vastaanottimia sekä puhdas yksitaajuinen lähete. Eri asia on
sitten vastaanottimen etupään suodatuksen laatu, kun samalla taajuusalueella
on useita lähekkäisiä kanavia. Maatason lisääminen kauko-ohjaimen
lähettimeen nostaa todellakin säteilytehon "suurimpaan sallittuun tasoon".
Ongelmaksi tämä voi muodostua silloin, jos tehdas ei ole tarkoittanutkaan,
että lähettimen maataso on kunnossa vaan on ottanut huomioon epäsovituksen
esim. vastaanottimien herkkyyksiä määritettäessä. Tällöin "yliherkäksi"
viritetty naapurikanavalla oleva vastaanottimen etupää yliohjautuu ja tulos
nähdään häiriöinä kaverin radiolaitteen toiminnassa. Näinhän ei saisi olla
(enkä sano että varmasti jollakin merkillä onkaan), mutta tämä mahdollisuus
häiriöiden syntymiseen on olemassa ja tuntuisi luonnolliselta selitykseltä,
mikäli valitukset perustuvat "emppiirisiin tutkimuksiin" eikä vain musta
tuntuu tason letkautuksiin. Tosin muistaakseni noissa teidän uudemmissa
kauko-ohjaimissa oli jotain signalointia mukana, jolla piti voida väistää
naapurilaitteen aiheuttamia ongelmia (!?).

Radio-ohjauslaitteitakin koskee varmaan sarja standardeja, ETS 300 xxx,
joissa määritellään mm. suurin sallittu säteilyteho ja naapurikanavan
vaimennuksen minimitaso (esim. 1W antenniliittimessä ja 60 tai 70 dB:n
vaimennus viereisellä kanavalla). Nämä laitteet ovat kai nykyään siinä
luvastavapautettujen luokassa, jossa pelkkä maahantuojan/valmistajan
vakuutus määräystenmukaisuudesta riittää ja totuutta etsitään sitten vasta
ongelmatilanteissa mittaamalla. En ole ihan varma, määritteleekö standardi
ylimääräisen maatason rakentamisen sellaiseksi modifikaatioksi, joka muuttaa
tätä vaatimustenmukaisuutta ja olisi näin kiellettyä (luultavasti ei
kuitenkaan). Jos valmistaja on hoitanut hommansa oikein ei maatason
parantaminen voi aiheuttaa sellaista ongelmaa, joka sotisi näissä
standardeissa sovittuja tasoja vastaan.

[snip]

Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia...

555
Kilpailijoiden kanava / Radioasiat kuntoon
« : 24.03.03 - klo: 15.51 »
Lainaus käyttäjältä: "CAi"
Alla selvennys:

1. YLEISTÄ
2. ANTENNIEN "MAATASOT"  JA  LÄHETTIMIEN VIRTALÄHTEET



1. Aiemmat kansalliset tyyppihyväksynnät pätevät vain sille rakenteelle,
jollaisena laite on tyyppihyväksytty. Samoin R&TTE -direktiivin 1999/5/EY
mukaisen laitteen valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus pätee vain
alkuperäiselle rakenteelle.
Antennin muuttaminen tai johdotusten lisääminen tai muuttaminen voivat
vaikuttaa esim. lähetystehoon, harhalähetteisiin (lähetystaajuuden
kerrannaisiin) tai laitteen EMC-ominaisuuksiin. EMC tarkoittaa
sähkömagneettista yhteensopivuutta eli että laite ei häiritse liikaa muita
eikä häiriinny liikaa ulkopuolisessa häiriökentässä. Käytännön
kilpailutilanteessa, jossa toimii monta lähetintä samaan aikaan, saattaa
tulla laitteiden toimintaa haittaavia häiriöitä, jos osa laitteista on
joltakin osin muutettuja.

2. Edellä lueteltujen syiden johdosta antennia ei saa muuttaa esim. siten
että siihen lisätään maatasona toimiva lanka. Myöskään johdotusta kotelon
sisällä tai ulkopuolella ei saa muuttaa. Ladattavien akkujen vaihtamiselle
paristojen tilalle ei ole esteitä niin kauan kun toimitaan paristokotelossa
menemättä sen ulkopuolelle. Aiemmin ilmoitettu tieto että alkuperäistä
nimellistä käyttöjännitettä ei saa ylittää pätee tietysti edelleen.
...


Asia vilpitön.
En ala nyt kehittämään tästä debattia, mutta tuohon tekniseen puoleen on muitakin näkemyksiä.
Riippumatta siitä, elämme tietenkin tuon selvityksen mukaan.

556
Lainaus käyttäjältä: "VesaK"
Lainaus käyttäjältä: "reittila"
 ... ja kun huomiodaan se, että laturissa on (luonnollisesti) ajastin (seuraava akku laitetaan ajastimelle tietysti heti, kun edellinen on valmistunut)...

Tuossa tuli muuten tärkeä pointsi moneen kertaan käytyihin "mikä-olisi-hyvä-laturi"-keskusteluihin.
En ole edes tiennyt, että latureissa löytyy malleja, jotka on varustettu ajastimella. Vai onko kyseessä made-in-own-verstas -ominaisuus?

Ei ole lainkaan harvinainen ilmiö varikkoympäristössä, että kelpo kilpaveikoilla seuraavan erän akun lataus on myöhässä, jolloin alkaakin säälimätön kärvennys ...


Onhan noita ajastimella varustettuja useitakin, mutta varmasti yksi yleisimmistä on Robitronicin Pro 2000, joka on laturina muutenkin ihan kelpo peli.

557
Sähköautot / Lataamisen laskukaavat
« : 23.03.03 - klo: 13.12 »
Lainaus käyttäjältä: "Pete88"
Jos sulla on esimerkiksi 2400mAh akku ja lataat sitä 4:llä amppeerilla niin laskukaava menee näin:

2400/4000*60        eli 2400(akun kapasiteetti) kertaa 4000(latausvirta) kertaa 60 (aika muutetaan minuuteiksi)

tällöin akkulatautuu = 36 min ja koska tulee häviöitä niin todellinen latausaika on ~36-40 min, kun akku on ihan tyhjä latauksen aloitettaessa.


Karkeasti noin, mutta tuo edellyttää, että tiedetään, paljonko akun täyttymiseen taritaan mAh:ja.
Kaikki akuthan eivät ole samanlaisia, vaikka kutistesukassa niin lukisikin.
Parhaiten ongelmasta pääsee eroon hankkimalla laturin, joka kyttää latausjännitettä ja katkaisee latauksen, akun tultua täyteen.

558
Kilpailijoiden kanava / Re: Sääntöjen tarkennus
« : 23.03.03 - klo: 12.59 »
Lainaus käyttäjältä: "VesaK"
Tänään aiheeseen liittynyttä keskustelua seuranneena pistän lusikkani soppaan.

AKK:n nimissä on kisajärjestäjiä kehoitettu pitämään huolta siitä, että kilpailijoiden käyttämät radiolaitteet ovat määräysten mukaisia. Mäntsälän FT-kisojen osalta CAi onkin laittanut aiheesta huomautuksen kisakutsutopicciin.

Kuulemani keskustelu tiesi myös, että
- ohjaimen akkukennojen määrällä ei ole väliä, kunhan määriteltyä jänniterajaa ei ylitetä. Mutta: ohjaimen ulkopuoliset kennot eivät ole sallittuja.
- monien käyttämät "dipolijohdot" eivät ole sallittuja.

Toivottavasti en ylläolevalla sotke asiaa, sillä tarkoitus on auttaa selventämään sitä siten, että kenenkään ei tarvitsisi kisatapahtuman aikana kokea harmillisia yllätyksiä.


Olisi mielenkiintoista muuten kuulla perustelut "dipolijohdon" kieltämiselle.
Joku viisas sen varmaankin vääntää rautalangasta ?
Edit: Kysyn siksi, että asiasta lienee vallalla erilaisia uskomuksia ja siksi tuollainen linjaus.

559
Kilpailijoiden kanava / Re: H U O M !
« : 21.03.03 - klo: 10.07 »
Lainaus käyttäjältä: "Tumppi"
Lainaus käyttäjältä: "reittila"
Lainaus käyttäjältä: "Tumppi"
Tiedoksi oheinen tulkinta/selvennys radiolaitesääntöömme, jonka olemme saaneet Viestintävirastolta.

******************************

Suomessa 27 MHz taajuusalueella on kanavointi, LA/PR-27/CB-puhelimilla ja kauko-ohjauslaitteilla on omat kanavat. Tällä pyritään siihen että kaikki 27 MHz laitteet  toimisivat mahdollisimman hyvin. Nämä LA/PR-27/CB-puhelimille varatut kanavat eivät ole Suomessa sallittuja pienoismallikäyttöön joidenkin Keski- ja Etelä-Euroopan maiden erilaisesta käytännöstä huolimatta.  Kauko-ohjauslisäkanavat ovat LA-kanavan 1 (26,965 MHz) alapuolella, ks. ttp://www.ficora.fi/suomi/radio/taulu.htm Viestintäviraston määräyksen 15 liitteen kohta 5.

Kappale 3.3.1 kohta c), 40 MHz:n lähettimiä koskeva osa muutetaan:
 40 MHz:n lähettimissä tulee olla seuraavanlainen merkintä:
 CE (!) tai
 CE xxxx (!)
 40.665, 40.675, 40.685 ja 40.695 MHz:n lähetin ilman
 kiteenvaihtomahdollisuutta, säteilyteho max 10 mW erp:
 CE tai
 CE xxxx

Radiolähettimen nimellistä käyttöjännitettä ei saa ylittää, jotta laitteen
vaatimustenmukaisuus ei vaarantuisi. Virtalähteen laadulla (paristo/akku) ei ole vaikutusta.

*******************************


Tuossa kiinnittyi huomio tuohon viimeiseen kappaleeseen, eli onko nyt tulkittavissa niin, että lähettimen akkukennojen lukumäärällä ei ole sinänsä väliä, kunhan jännite ei ylitä nimellistä arvoa ?


Olet tulkinnut viestintävirastolta tulleen tulkinnan ihan oikein !
Eli kyllä !


Erittäin hyvä, koska tuosta on joskus ollut erilaisia mielipiteitä.
Hyvä, että asiat selkiintyvät.

560
Kilpailijoiden kanava / Re: H U O M !
« : 18.03.03 - klo: 16.50 »
Lainaus käyttäjältä: "Tumppi"
Tiedoksi oheinen tulkinta/selvennys radiolaitesääntöömme, jonka olemme saaneet Viestintävirastolta.

******************************

Suomessa 27 MHz taajuusalueella on kanavointi, LA/PR-27/CB-puhelimilla ja kauko-ohjauslaitteilla on omat kanavat. Tällä pyritään siihen että kaikki 27 MHz laitteet  toimisivat mahdollisimman hyvin. Nämä LA/PR-27/CB-puhelimille varatut kanavat eivät ole Suomessa sallittuja pienoismallikäyttöön joidenkin Keski- ja Etelä-Euroopan maiden erilaisesta käytännöstä huolimatta.  Kauko-ohjauslisäkanavat ovat LA-kanavan 1 (26,965 MHz) alapuolella, ks. ttp://www.ficora.fi/suomi/radio/taulu.htm Viestintäviraston määräyksen 15 liitteen kohta 5.

Kappale 3.3.1 kohta c), 40 MHz:n lähettimiä koskeva osa muutetaan:
 40 MHz:n lähettimissä tulee olla seuraavanlainen merkintä:
 CE (!) tai
 CE xxxx (!)
 40.665, 40.675, 40.685 ja 40.695 MHz:n lähetin ilman
 kiteenvaihtomahdollisuutta, säteilyteho max 10 mW erp:
 CE tai
 CE xxxx

Radiolähettimen nimellistä käyttöjännitettä ei saa ylittää, jotta laitteen
vaatimustenmukaisuus ei vaarantuisi. Virtalähteen laadulla (paristo/akku) ei ole vaikutusta.

*******************************


Tuossa kiinnittyi huomio tuohon viimeiseen kappaleeseen, eli onko nyt tulkittavissa niin, että lähettimen akkukennojen lukumäärällä ei ole sinänsä väliä, kunhan jännite ei ylitä nimellistä arvoa ?

561
Lainaus käyttäjältä: "VesaK"
Taitaa ainoa syy 3300-akkujen käyttöön olla suurempi kapsiteetti. Monet ovat foorumissakin todenneet pitävänsä NiCd:a parempana, mutta niiden pienemmät mAh:t eivät riitä 5 min erään.


VesaK: Niinhän sitä luulis. Et vain ole ollut "kuvioissa" siihen aikaan kun 1200mAh-kennoilla ajettiin 5 minuuttia "kovaa" ;)

562
Sähköautot / Re: sorvien terät
« : 18.03.03 - klo: 16.09 »
Lainaus käyttäjältä: "m.e."
ainakin seuraavissa sorveissa terä kulkee oikealta vasemmalle:
xipp, cobra, hudy, kose

ja vasemmalta oikelle:
eagle, trinity, twister

lrp:n, xpress:n ja orionin suuntia en nyt juuri muista, muut tietäköön ne...


LRP vasemmalta oikealle ja Orion oikealta vasemmalle. (kuten tuossa aiemmin mainitsin)
Edit: Niin ja Reedy, jota ei enää valmisteta, oikealta vasemmalle.

563
Sähköautot / Micro RS4:sten kartoitusta..
« : 18.03.03 - klo: 15.59 »
Lainaus käyttäjältä: "Mr Cale"
Lainaus käyttäjältä: "Mika"
Etuna tossa one-wayssa olis vissiin ettei aiheuta vastaanhankaamista kun veto on päällä? Onko etuolennainen? Vakaus/epävakaus on sitten toisarvoinen juttu?

Joo, ei aiheuta vastaahankaamista. Isommissa autoissa one-waytä käytetään siks, että auto kiihtyy paremmin mutkista, kääntyy kaasun kanssa huomattavasti paremmin ja kääntyy mutkaan sisään paremmin. Miinuksena on se, että ilman todella hyvää pitoa jarruttaminen on hankalaa. Eli one-way on nopeempi, mutta vaikeempi ajettava.


Jep, nopeempi on. Kellotettiin kerran Järvenpään kerholla lyhyellä n. 8 sekunnin kierroksilla abt. 0,4 sekuntia/kierros nopeammaksi kuin diffi ja se on paljon se.

564
Sähköautot / Xpress-sorvi
« : 18.03.03 - klo: 13.28 »
Tarkennuksena siis se terän vasen/oikeakätisyys siis riippuu siitä, mihin suuntaan terä kulkee, joten timanttiterää hankkiessa kannattaa tuo ottaa huomioon.
Tietoni mukaan Orionin ja Cobran sorveissa terä liikkuu oikealta vasemmalle, joten terän leikkaava kärki on terän vasemmalla puolella.
Muissa taitaa olla toisinpäin.
Korjatkaa, jos olen väärässä.

565
Vapaa keskustelu / Digikamera
« : 17.03.03 - klo: 15.10 »
Jep, Hannu on samaa mieltä kanssani, joten kyllä tuon sitten täytyy olla totta.

566
Vapaa keskustelu / Digikamera
« : 17.03.03 - klo: 14.27 »
Vähän pitää vielä jatkaa ...
Se "hyvä kamera"...mikä se sitten on.
Mielestäni se on se kamera, joka on silloin mukana kun sitä tarvitaan ts. kameran pitää olla riittävän pieni/kevyt/helppokäyttöinen, että sen omistaja viitsii ottaa sen mukaansa tietäen, että ei tarvitse ottaa lisäksi 200-sivuista manuaalia kameran päällekytkemiseksi.
Sitäpaitsi, tässäkin asiassa pätee se kultainen ohje, että maitokauppareissuille ei kannata hankkia Ferraria, vaikka se makee oliskin ;)

567
Vapaa keskustelu / Digikamera
« : 17.03.03 - klo: 14.02 »
Ainiin. Salaman käytöstä piti vielä kommentoida. Kaikille salamalaitteille (tai mille tahansa valaisimille) on yhteistä se, että valon teho häviää suhteessa etäisyden neliöön. Tämä tarkoittaa sitä, että suoralla salamalla suurissa tiloissa kuvattaessa etuala yivalottuu, kohde valottuu oikein (toivottavasti) ja tausta alivalottuu.
Tähän seikkaan ei salaman teholla ole mitään vaikutusta.
Miksi sitten usein käy niin, että suurissa tiloissa tuppaa koko kuva alivalottumaan salamaa käytettäessä ?
No siksi, että salamalla kuvattaessa kameran automatiikkaa säätää aukon suhteessa etäisyyteen ja suurissa tiloissa ei lähellä ole seiniä ja kattoa, jotka heijastaisivat valoa riittävästä takaisin ja koska automatiikat on säädettä "kotioloja" silmälläpitäen, syntyy valotusvirhe eli alivalottuminen.
Tätä ilmiötä ei esiinny, jos kameran salama-automatiikka toimii  omalla kennolla siten, että kamera oikeasti mittaa kohteesta takaisin heijastuvan valon määrän ja säätää tarvittaessa salaman tehoa. Tätä ominaisuutta ei löydy halpisdigeistä.

568
Vapaa keskustelu / Digikamera
« : 17.03.03 - klo: 13.49 »
Ollaan jo melko tukevasti off-topic, mutta jos sitten minäkin korteni tähän kekoon...
Digikameroiden kuvanlaatuun vaikuttavat kovin monet tekijät ja varsin perustellusti voidaan sanoa, että tunnetut (filmi)kameranvalmistajat tekevät myös hyviä digikameroita.
Voidaan myös sanoa, että hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä digikameroista puhuttaessa.
Mistähän alottaisin....?
Noh, digikameran kuvanlaatuun vaikuttavat mm. seuraavat tekijät :
1) Kameran sisäinen ohjelmisto
2) Kennon koko
3) Kameran prosessori
4) Optiikan laatu
5) Pikselien määrä

Ja sitten selittämään...
1) Kameran ohjelmiston tehtävä on muokata kennolta tuleva informaatio sellaiseen muotoon, että sitä voidaan tulkita kuvaksi joko sellaisenaan (.jpg, tiff) tai kamera voi tuottaa myös ns. raakadataa (esim. Canonilla .CRW-formaatti), joka ei sellaisenaan vielä ole kelvollista informaatiota, vaan joudutaan konvertoimaan johonkin tunnettuun formaattiin.
Kameran sisäinen ohjelmisto onkin itseasiassa tärkein kuvanlaatuun vaikuttava komponentti koko ketjussa, yhdessä kameran prosessorin kanssa, koska kennolta tuleva informaatio joudutaan prosessoimaan ennen tallentamista ja ns. halpisdigeissä tuo tarkoittaa yleensä .jpg-formaattia, josta osa informaatiosta tarkoituksella hukataan matkalla kameran muistikortille.
Miksi hukataan ja miksi laatu heikkenee ?
Hukataan, koska .jpg-formaatti on tehty hukkaamaan informaatiota mm. muistilan kalliin hinnan ja toisaalta internetkäyttöä ajatellen hitaiden yhteyksien aiheuttaman kuvien hitaan latauksen vuoksi.
.jpg ei välttämättä tarkoita oletusarvoisesti huonoa kuvanlaatua, mutta koska tehokkaat prosessorit maksavat myös kameroita valmistettaessa rahaa, joudutaan käyttämään .jpg:iä tuotettaessa sellaisia algoritmejä, että se valitettavasti näkyy kuvassa.
Kameran sisäiset ohjelmistot tekevät muitakin jekkuja, kuten mm. kuvan väritasapainon säätöä, kontrastin säätöä, kylläisyyden säätöä, sekä terävyyden säätöä, joten ei ole ihme, jos hitaalla psosessorilla ja huonolla ohjelmiston suunnitelulla ei saada laadukasta jälkeä.
Tuossa muutamia asioita mainitakseni.

2) Kennon koko vaikuttaa suoraan myös yksittäisen kuva-alkion, pikselin ,kokoon ja sen ominaisuuksiin.
Suurella kennolla on mm. parempi dynamiikka sekä pienempi kohina, joka näkyy suoraan kuvanlaadussa parantuneena varjoalueiden toistona ja vähäisempänä "rakeisuutena".
Itseasiassa kennon koko vaikuttaa kuvan laatuun käytännössä enemmän, kuin pikselien määrä, kunhan pikseleitä on "riittävästi".

3) Prosessoria tulikin tuossa jo käsiteltyä.

4) Optiikan merkitys on suuri vasta sitten, kun kennon ja ohjelmiston taso on sitä luokkaa, että optiikan erot tulevat esille.

5) Pikselien määrä siis ei suoranaisesti ole synonyymi kuvan laadulle. Se kertoo ainoastaan sen teoreettisen arvon, jolla kuvataan yksityiskohtien määrää kuvassa. Itseasiassa, jos pikseleitä on liikaa (pikselitiheys) kennon kokoon nähden tullaan erinäisten muitten optisten ongelmien eteen kuten hajontaympyrän aiheuttama difraktio (pienillä aukoilla), sekä lisääntynyt kohina, jota sitten kameran sisäisellä ohjelmistolla koitetaan poistaa, joka taas lisää kustannuksia koska tarvitaan tehokkaampaa prosessoria...jne. jne.

Eli ei tuo nyt niin kovin yksiselitteistä ole ;)

Asiasta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta siihen ei tässä yhteydessä liene tarvetta.
PJEP: Mitä kuvien julkaisun kehtaamiseen, niin laittakaa vaan kaikki kuvia esille vaikka niin teen minäkin.
Enhän minäkään kehtaisi ajaa leikkiautoilla kilpaa, jos vertaisin itseäni Teppoon, Simoon, Sakkeen, Juhoon ja kumppaneihin.

Edit: Korjasin vähän kriotusvihreitä...

569
Kilpailijoiden kanava / Re: .
« : 17.03.03 - klo: 09.49 »
Lainaus käyttäjältä: "Vesa"
Heulin kansas samaa mieltä.

Ainakin meille Ouluun on jokakerta ollut TODELLA vaikea ja KALLIS hankkia tarvittavat valvojat ja tuomarit SM kisoihin.

Talvisarjassahan on tunnetusti enemmän kuskeja kuin kesällä. Eikö olisi mahdollista ajaa SM esim huhtikuussa matolla, LRP kisojen aikoihin. On tietty totta että EM ajetaan asvaltilla. Mutta onko jokin sääntö joka estää SM kisan ajamisen matolla touringissa? Kesällä kun ihmisillä on jostain syystä muitakin menoja, kuljettajia on kisoisssa yleensä 10-15 vähemmän kuin talvella/kisa.


Enhän minä mitään tiedä, kunhan vain esitin asian. :wink:


Eikös touring nyt kuitenkin ole alunperin asfalttiluokka ? IMO matolla ajaminen on lähinnä olosuhteiden takia syntynyt talvivaihtoehto.

570
Juuri näin.

Sivuja: 1 ... 16 17 18 [19] 20 21 22 ... 24