Miten niitä autoja muuten saa tehtyä?
Voisko joku kertoa yksityiskohtaiset ohjeet? Kuten mitä ohjelmia tarvitsen jne.

   Mene www.generally.cjb.net -> forums -> Tools and Utilities ->  CAR CREATION Utilities and Guides!
Sieltä löydät linkit kaikkiin GeneRallyn autojen tekemisen ohjelmiin ja oheisjuttuihin. Juanin editori on uusin ja paras, se kannattaa ottaa. "Strava's Additional Car Editing Tools for GeneRally":sta löytyy joitakin hyödyllisiä juttuja ja "Complete GeneRally Help File" auttaa alkuun pääsemisessä. Sieltä kuitenkin puuttuu muutamia tärkeitä juttuja. Autohan kootaan tietynlaisista kolmioista (engl. "poly"), jotka kuitenkin ovat toiselta puolelta läpinäkyviä.
X<-->Y painikkeista voit käännellä niitä niin (vaihtaa kolmioiden kärkipisteiden (engl. "vertex") paikkoja), että ne ovat niin päin kuin niiden pitääkin olla, sillä niitä luodessa ne menevät helposti väärin päin. Kolmioita saa olla korkeistaan 40 ja niiden kärkipisteitä 30, joten kannattaa olla säästeliäs. Värien kanssa on ongelmia, sillä suurin osa vaihtaa väriään vedessä ja tietyissä kulmissa, joten kannattaa käyttää perusvärejä, jotka saa selville tutkimalla pelin mukana tulevia perusautoja. Varjot täytyy myös luoda, ja niidenkin tekemistä kannattaa harjoittaa ensin tutkimalla muita autoja.

Suunnilleen näillä minä olen pärjännyt.

Ka vähän yli 9.

Mänen kuitenki (huonoon) kotikunnan lukioon, jonne on kuitenki lyhyt matka.

Ajaa kantohangella, niin ei tartte suojata. :)
Meillä ollut pari päivää loskakeliä ja nyt on pakkasta, eli kantohanki tilauksessa aamuksi! Sunnitelmissa mennä hyppimään huomenaamulla hyvissä ajoin pellolle kyhätystä hyppyristä.
Oon tehny nastarenkaat, ongelmia on ollu vaan alussa teippien irtoilu kapeista eturenkaista (nyt on niin teipissä, ettei taatusti irtoile) ja jäällä ajellessa heppoisien nastojen katkeilu.

Ikää on 15 ja risat, kengän koko on 45.

Kiitti. Ollaan fysiikassa vasta kiihtyvyyksissä. :)

Lainaus käyttäjältä: "Nappe"

Olen rakentanut noita 5-LED purkulevyjä ihan tarpeeksi, olen myös rakentanut yhden jossa oli 6kpl LEDiä ja toista en jaksais ihan heti tehdä, sen verran ylimääräistä romua siihen joutui laittaa. Paras näkemäni ratkaisu on kuitenkin yhden LEDin levyt... Valmistajaa en muista, mutta taidan tehdä sellaisen seuraavasta mallista.

Ei sinulla sattuisi olemaan ihan ohjeita, miten kyseinen 5 LED:in purkulevy rakennettaisiin? Löytyisiköhän ihan Internetistä? Voisin ihan harrastusmielessä rakentaa yhden itselle, kunhan keksisin komponenttien tyypit.

MUOKKAUS: Vastaus löytyikin nopeasti sivuilta http://users.chariot.net.au/~samstain/equaliser.html#equaliser

Tuohon viiden LED:in lisääminen on aivan triviaalia. Kuuden ledin tapaukseen löytyy ohjeet sivuilta http://users.chariot.net.au/~samstain/led.html

Olisikohan kenelläkään vihjeitä mitä komponetteja kannattaisi käyttää, jos haluaisin tehdä purkulevystä nopeamman?

Herätin nyt tämän wanhan topicin henkiin, kun tuli aiheeseen liittyvää asiaa. :)
Elikkäs yritin noiden linkkien sisältämien ohjeiden avulla pykätä tasauspurkajaa. Kävin ostamassa paikallisesta elektroniikkaliikkeestä osia ja odotin, että kesäloman loppuessa pääsisin kasaamaan sitä koulussa, kunhan ensin saisin edelliseltä vuodelta rästiin jääneet työt tehtyä. Kun nyt vähän aikaa sitten sain sen valmiiksi ilman noita ledien lisäys hommia (ne pitäisi lisätä, osatkin on) ja kun kokeilin sitä, niin purkaminen tuntui jännitemittarin mukaan aika epätarkalta elikkä jännitteet menivät aika epätasaisiksi. Tai ei ne paljoa heittäneet, mutta enemmän kuin ennen purkuyritystä (akku oli melkein uusi). En kehannut purkaa loppuun asti. Sitten koulussa tajusin, että vastuksen kyljessä oleva prosenttimerkintä tarkoittaa mahdollista heittoa. Nyt purkajassani olisi sitten kaksi kymmenen ja neljä viiden prosentin heitolla purkavaa vastusta. Heitot ovat käsittääkseni aika paljon. Kuinkas paljon niissä kaupassa myytävissä tasauspurkajissa on heittoja? Ja jos välttämätöntä, niin mistä saisi tarkempia vastuksia? Ei taideta joka kaupassa myydä...?
Niin ja eikös tuolla ohjeiden tarvikelistassa mainittu .47ohm vastus tarkoita 47 ohmia? Eihän se voi 0.47 ohmiakaan olla? Opettajakaan kun ei tiennyt...

Niin ja tuohan katkaisee 0.5 voltin paikkeille. Kun olen joitain akkutopikkeja seuraillut, niin se tuntuu aika vähältä. Niin että ei sopisi ainakaan Ni-MH:lle?

Eli miten tämä toimenpide tulisi suorittaa?
Ja onko se edes mahdollista?
Vastarissa (futaba r122f) on kolme liittimen paikkaa, servolle noparille ja se virta.
Noparilta (m,troniks digi tempo) ei kuitenkaan  tule mitään virtajohtoa jonka vastariin voisi kytkeä.
Ja mikä on noparissa oleva "set"nappula? en omista ohjetta noparille :oops:

Virtapaikkaa ei edes tarvita, sillä noparissasi (niin kuin kaikissa nykyään) on ns. BEC-piiri, joka antaa virtaa vastarille noparin kautta. Tai ainakin olen 99% varma siitä.
Jos BEC-piiriä ei ole, virta otetaan erillisistä akuista / pattereista.
Siitä nappulasta saatavat säädöt riippuvat tietysti noparista. Omassani voi esim. säätää pakin tai jarrun päälle.

Kokeilin, mutta en saanut auki. Täytynee tyytyä liitoksiin...

Ja kuinkas muuten noparin kuoret (LRP F1 Reverse Digital) saisi auki? Pitäisi vaihtaa johto.

Niin että tietäisikö kukaan? En ole päässyt ajelemaan pitkään aikaan, kun vanha johto on rispaantunut rikki ja en enää haluaisi yrittää hämäriä liitoksia vaan haluaisin vaihtaa koko johdon uuteen juuresta asti, mikä ei onnistu, jos noparia ei saa auki.
Olisin iloinen, jos joku vaivautuisi vastaamaan!

Kiitoksia vastauksista!
Nuo hiilethän todennäköisesti oli pääseet loppumaan. Kone on pitkäkesto enkä ole siihen vielä kertaakaan vaihtanut hiiliä joten minkäänlaista rutiinia tai vastaavaa ei ole päässyt syntymään. Noihin muihin vaihtoehtoihin en oikein usko. Kollektoria on kerran sorvattu vipattavalla porakonesorvilla, mutta ei sen kai ihan tuollaista pitäisi aiheuttaa. Myös jotkut muut merkit viittaavat hiilten loppumiseen (esim. auto kulkee hiljempaa kuin normaalisti, minkä luulin johtuvan eräästä toisesta asiasta ja ei ole vaihdettu iäisyyteen vaikka onkin pitkäkesto). Se, etten vaihtanut hiiliä ajoissa muuten harmittaa, sillä kone on varmasti jonkin verran vaurioitunut, olen sen verran monta akkua ajanut sen jälkeen kun eka hiilen jousi kärysi. Mistä se muuten johtuu? Onko muille käynyt samoin? En muuten vielä pääse moottorin kimppuun (läjä kokeita) joten en ihan 100%:sti voi allekirjoittaa sitä että hiilet loppuivat... :)
Ja nyt kun minulla on noita parittomia hiilten jousia, niin vahingoittaako se konetta, jos jäykkyysero napojen välissä on suuri?
Ja kuinkas muuten noparin kuoret (LRP F1 Reverse Digital) saisi auki? Pitäisi vaihtaa johto.

Tatti: tuota kannattaa pitää alkuperäisiä jousia hiilissä-juttua en tiennytkään. Oon luullut että se on ihan sama. No kuitenkin se on tällä hetkellä suunnilleen mahdotonta, koska tällä hetkellä autossa kiinni olevan moottorin toinen hiili on hävinnyt jo ajat sitten... No ei kai se pihasudittelussa hirveesti meinaa. :?
Henkka: kiitoksia tiedosta. Noin olen itse asiassa tehnytkin, mutta nyt tiedän ettei se ole ollut turhaa. :)

Voipi olla joku/jotkut laakeritkin sökönä.

Eli kuinka kauan yllämainitut osat kestävät? Eli kuinka usein pitäisi noita osia vaihdella? Kun olen joitakin kulumisen merkkejä noissa havainnut. Tietääkseni eivät kuitenkaan ole kaikkein kuluvimpia osia, mutta kuitenkin.

Ja vielä muistelisin, että olen joskus kuullut puhuttavan siitä, että saa paremman tehon, jos laittaa plussaan ja miinukseen erijäykkyiset jouset, mutta en muista miten perin se meni. Että tietäisikö kukaan? Ja haittaako, jos ero on aika suuri? Tiedän kyllä että voitto on pientä, mutta minulla sattuisi olemaan kaksi paritonta jousta ja en ainakaan "väärin päin" niitä kehtaisi laittaa. Ja miten kovien ja pehmeiden hiilien ja niiden jousten vaikutukset meni? Eli kuinka kova hiili/sen jousi eroaa pehmeästä?
Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!

Kiitoksia kaikille!
Olisi kyllä isekin pitänyt älytä, että valepiikkaamisestahan se johtuu... Olenhan nyt sen verran kuitenkin tätä foorumia lueskellut. Täytyy sitten joskus yrittää ladata taas, en nyt pysty, kun sataa ja sadetta luvataan moneksi päiväksi. (aikaa auton huollolle)

Ongelmankuvaus olisi seuraavanlainen: kun lataan akkuja, niin laturi melkein heti väittää, että akku on täynnä, mutta kun sen laittaa autoon kiinni, niin mooottori tuskin inahtaa ennen kuin akku jo on loppu. Minulla ei ole koskaan ennen ollut tälläisiä ongelmia. Mistä voisi olla kyse?
Kyseisistä akuista vielä sen verran, että ostin ne n. vuosi sitten. En ole juuri niitä käyttänyt, sillä en käy kisaamassa ja olen säästänyt niitä, jos vaikka joskus menen johonkin kerhoon. Ne ovat nimittäin ylivoimaisesti parhaat akkuni ja ainoat valikoidut ja Ni-MH:it. Olen kuitenkin kerran ajanut niillä. Siitä on jo pitkä aika. Silloin auto kuitenkin meni melkein heti rikki ja jouduin purkamaan akun polttimolla. Mutta kuitenkin lamppu huomaamattani ehti sammua kokonaan. Jännitteet siis menivät liian alas. Muistaakseni en ladannut siihen pientä varastointivirtaa. Se on siis saattanut ollut sellaisena reilusti yli puoli vuotta. Mutta voisiko se aiheuttaa tuon? Kun eikös akku itse lataa itse itseensä pikkiriisesti virtaa? Latasin muuten tuolloin (siis en nyt) Ni-Cd laturilla, mutta mielestäni en kuitenkaan yliladannut.
Kennojen välillä ei muuten ole jännitteissä juuri lainkaan eroja ja kaikki jännitteet ovat yli 1.23V.

Saatan kyllä kuulostaa hölmöltä mutta kuitenkin kysyisin ihan vain uteliaisuudesta: kerran sisäänajaessani moottoria mittailin ampeereita jännitemittarilla, ja kun ne mittarin mittausjutut (ne metalliset puikot) pisti paikoilleen moottorin päätyyn, niin moottori alkoi nykiä omituisesti. Pikkuserkkukin, joka tietää paljon sähköjutuista, ihmetteli tilannetta. Elikkä osaisiko joku selittää?