Kivaa oli, varsinkin sunnuntaina jäsenten välisessä ajoiloittelussa. Autot ja miehet vaihtuivat. Moni varmaan huomasi autostaan ja ajotyylistään uusia juttuja.
Onnittelut Joselle, joka piti meidät muut myös henkisesti pinnalla.
Kisat pidettiin järjestelyjen osalta kyläkilpailuhengessä, mutta ei se juuri haitannut, kun ei oltu yhtä vakavasti liikkeellä kuin erään kuskin äippä.
Tuomaksen kisat menivät sekä ajollisesti että myös teknisesti hyvin, vain yksi konestumppi ekassa alkuerässä(, joka kyllä taisi maksaa yhden nousufinaaliportaan.) Parasta ajoa oli kolmas alkuerä, jossa hän hävisi vain 6 sekkaa Joselle. Nousufinaalissa oli vain kolme kaatoa ja yksi konestumppi tankkauksessa. Tuloksena kettumainen 4. sija, vaikka johtikin erää alussa vissiin ekaan tankkaukseen asti. Ei vaan nopeus riittänyt parempaan. Taktiikkakin oli ajaa varmasti ilman hölmöilyjä. Samassa finaalissa oli myös Aki, jolle vielä julkinen erityiskiitos ettei tötöillyt Tuomaksen kanssa, kun ajoivat monta läppiä peräkanaa. Akihan menetti konestumppeihin omat nousumahdollisuudet. Toisin oli veliruotsalaisilla, joille ei vastaavaa yhteishenkeä löytynyt. Tuomaroinnin vähäisyyden takia ajo oli rumaa tai sitten svenssoneilla on niin kova taso, että jokaisesta sekunnin osasta tapellaan kovemmin kuin meillä.
Kiitokset kaikille hyvästä seurasta ja niistä vinkeistä mitä saatiin auton ja ajamisen suhteen, omat opit taisivat jäädä sinne banketin juomalaulun puolelle.
Ensi vuonna kotimaassa ....
