Hyviä kuvia ja kuvakulmia, joilla rajata kohteet mielenkiintoisiksi. Taidan tietää vastaukset, mutta annetaan muiden kokeilla hetki onneaan.

Tiedätkö muuten Jertzi tuon koneen käämitystä, käämikierroksia tai montako käämiä rinnakkain, joka on ekassa kysymyksessäsi? Myös oletko koskaan vertaillut tuon viimeisen kuvan auton takatukivarsia A&L:n tai MIP:n vastaaviin, onko näissä kolmessa paljoa eroja ja/tai voidaanko niistä joitan jopa käyttää ristiin?

Jirka

Ja vielä pari kuvaa, eli osa 3:

pic13
Mihin autoon on saatavissa nämä kaksi eri tapaa hoitaa sama asia?

pic14
Mitä tämän auton putkessa kulkee?

Jirka

Ajattelin minäkin koota tietovisaa ja alla osa 1.

Kävisikö niin, että Jerzi saa vastata aikaisintaan 29.11, jotta oikeat vastaukset eivät tule ihan heti julki.

pic1:
Mikä auto?

pic2:
Ketkä kolme maailmanmestaria hymyilevät Assot kädessä?

pic3:
Mikä auto?

pic4
Mitä autoa tässä valmistetaan ja kuka kuvassa?

pic5:
Mikä auto, mutta tässä 1:1?

pic6:
Mikä auto?

T: Jirka

Vastaus lötyy tosta heinäsirkan allekirjoituksesta.

Jos mulla olis tollanen jemmassa, menisin oitis härnäämään myyriin WGT-autoja.

Ajattelin myös itse tuota 10L:ää allekirjoituksesta, mutta onhan näitä myös kiva katsoa ilman koria. Kori ja sen maalaus on aika tyylikkäät.

Jirka

Etu veto buggy? 
et oo tosissas  :shock:
on saattanu kusee aika pahasti hypyissä 

Nää etuvetobuggyt oli lähinnä Japanilaisten juttu. Niillä oli 80-90-lukujen vaihteessa kolme krossiluokkaa, joissa jaettiin kansallinen mestaruus ja etuveto oli niistä yksi, ne kaksi muuta on helpommin arvattavissa. No kuitenkin noilla etuvedoilla ajettiin kuuleman mukaan jopa kovempia aikoja kuin takavedolla, jonka voittaja oli Masami H., joka ei etuvetoja ajanut. Etuvetoluokan kuskien tasosta en tiedä, mutta jotain tuokin kertoo. Nuo etuvedot eivät näyttäneet ihan samoilta kuin muut muiden luokkien krossarit: http://www.rc10talk.com/viewtopic.php?f=33&t=14454



Editoin lainauksen kuntoon. *HOKE*

Katsokaas tätä kuvaa, onko tutun näköinen. Joo tuyo systeemi löytyi myös -97 vuoden losi xx-4 autossa ja sitten myös XRAY m8 autoissa nuo on myös. Noita kutsutaan losin systeemiksi mutta myös tämän jutun on tamiya kekesinyt moooonta vuotta ennen noita loseja ja xraytä.

http://jerryn.kuvat.fi/kuvat/TAMIYA+DYNA+STORM/IMG_8110.JPG

Jerzi

Kappas vaan! En tiedä on tuo mennyt vahigossa noin vai onko tuohon todellakin päädytty Tamialla "suuren ajatuksen voimalla". Avante, ja siihen pohjautuvat autot, oli ja on kyllä edelleen todella mielenkiintoisia katsella ja niistä löytyy lähes aina jotain uutta.

Jirka

http://www.tamiya.com/english/products/49190dynastorm/dynastorm.htm

Muistelisin, että molemmilla Heinosen veljeksistä olisi ollut tämä(kin) Tamiya kisakäytössä.

Omasta mielestäni tämä on aika Tamiya-mainen kopio pääasiassa Losin vastaavanaikaisista autoista, Jrxpro: jousitus, iskarit ja ohjaus, Jrxpro SE: runko, Asso stealth: voimansiirto, Yokomo: renkaat.

Muuten olet ilmeisesti löytänyt aika hyvän yksilön kokoelmiisi vai onko nuo pari naarmua pohjaan tulleet ihan omista ajetuista akullisista?

Jirka

Menee vähän jo off-topiciksi, mutta Hirobo Rock'n City ilmestyi 1983 ja esim. Asso RC10 vasta 1994. Hihnavetoiset Schumacher C.A.T. ja PB Mini Mustang 1986. MIP:llä tosin oli jotain mm. vaijerivetosysteemietä Tamiyan SRB:lle ja myöhemmin Assolle.

http://bugbox.skynetblogs.be/archive-day/20100204

Jirka

Veikkaan, että tulevaisuuden autot tulevat olemaan vain helpompia mekata ja ajaa. Tähän on syynä pääasiassa säännöt ja ihmisen rajallisuus.

Aerodynamiiksta: Siipien koko on rajattu ja tämäntakia mm. sähköcrossissa käytetään aika posketonta gurney-lippaa takasiivissä. Onko muuten edelleen (rata)säännöissä kohta, että korin alaisten ilmavirtausten parantelu on kielletty? Jos näin on, niin juuri siellä, missä 1:1 kilpa-autoissa aurodynamiikalla kikkaillaan ehkä eniten, jää RC-puolella pois. Toinen syy, miksi RC-autossa ei aerodynamiikalla suuria edistyksiä tulla saavuttamaan, on auton koko. RC-auto on käytännössä turbulettistä virtausta aiheuttava möykky, joka kulkee kokoonsa nähden aika kovaa. 1:1 autoissa ilma pääsee joissain kohti menemään/rauhoittumaan lineaariseksi virtaukseksi, mutta RC-autoissa ei. Kolmas syy on renkaat. Ne ovat RC-autoissa suhteessa paljon isommat kuin 1:1 autoissa. Niiden aihettamat ilmapyörteet sössivät loputkin mahdollisuudet saavuttaa huomattavaa parannusta RC-mittasuhteissa. Korilla ei mielestäni voida merkittävää parannusta aikaan saada. Krossissa etuiskarituki, etuiskarit, renkaat ja etutukivarret saavat jo semmoisen pyörrevirtauksen aikaan, että se rauhoittuu vasta pitkälti auton takana. Predator yritti tähän parannusta, mutta ei se mielestäni aerodynamiikkansa takia selvää parannusta muihin verrattaen saannut aikaan. Samoin käy touringissa, siinä vaan se etumaski tekee saman. 1:8 ja lankkrataluokassa voitaisiin jotain saada aikaan, ellei säännöt määrää Lolan korimuotoilua vuodelta 1970 ainoaksi malliksi, joka hyväksytään. Esim. edestä katsottuna lähellä U:ta näyttävä kori voisi olla tehokas, vähän niin kuin SLOT-autojen korit.

Renkaissa näen kehitysmahdollisuuksia joka luokkaan. Nehän määrittelevät kuitenkin erittäin ison osan auton toimivuudesta ja kun RC-autoissa ne ovat vielä niin suhteettoman isotkin, niin sitä enemmän. Rengassotaahan käydään myös 1:1 kilpa-autoissa. Renkaissa kehittyvät kumimateriaalit saavat parannusta aikaan, samoin niihin voisi olla mahdollista keksiä crossipuolelle uusia kuviointeja. Myös renkaiden keventäminen ja sitäkautta paraneminen voisi olla mahdollista.

Yksi, mitä monet vasta muutamia vuosia RC-autoilla kilpailleet eivät ehkä ole huomanneet, on se että radat muuttuvat aikojen saatossa hyvinkin erilaisiksi. Krossissa jaettiin ennen ns. vellinvatkausta, eli pehmeillä kivituhkaradoilla, joissa saattoi olla jopa kokonaista yksi hyppyri ja tästä auto lensi kovilla kuskeilla yli auton pituuden verran. Nyt ajetaan kovilla saviradoilla, joissa auto lentää semoisia hyppyjä, joita ei voisi 1:1 autoilla kuvitellakaan tekevänsä. Samoin asvaltti ja matot ovat kehittyneet ratapuolella, vai oletteko kaadelleet kokista asfalttiin viime vuosina? Jo pelkästään tämäntakia myös autot ovat muuttuneet hyvinkin paljon. Koska tehoja on tullut niin paljon, että sitä on suurinpiirtein tarpeeksi, pito on parantunut, samoin renkaat ja crossissa hypitään samaan tahtiin kuin kumparemäenlaskussa on auton helppo ajaminen tullut ja tulossa tärkeäksi. Etenkin jos lipojen ja hiilettömien koneiden takia erien pituuksia joskus muutetaan pidempään suuntaan. Tommoisella känkkäväärällä autolla, jolla ihmisen keskittymiskyky pystyy juuri vetämään 5-minuuttia kolairoimatta, ei ajeta tasaisia kierrosaikoja 30-minuutin erissä. 

Crossiluokissa, joissa ollaan siirretty auton painopiste keskelle runkolinjaa, esim. Durango, Aero ja Losi 8ight on niitä viimeisiä silmin helposti havaittavia parannuksia, joita nykyisillä radoilla ajettavilla autoilla tullaan näkemään. Ehkä myös Schumacherin uusi 4WD auto, jossa moottori pyörii "oikeaan" suuntaan, helpottaa juuri hyppimistä. Ehkäpä myös 1:8 polttiksissakin nähdään vielä hihnat, mutta laittakaa se moottori sitten pyörimään heti oikein päin! Toinen muutos voi olla tuo X-Factoryn keskimoottorisuus, mutta se vaatisi rengasteknologian kehitystä ja/tai sitä, että ratojen pito paranee. Veikkaan myös, että Asso en anna MM:en ajettavat nurtsiradalla tai muulla vastaavalla hyväpitoisella, ennenkuin keskimoottorinen B5 on valmis.

Viimeinen kohta autojen parantumiseen tai niiden parantumattomuuteen on ihmisen rajallisuus, reaktioaika vain on mitä se on ja nykyset autot, etenkin rata-luokissa, kulkevat mielestäni aika kovaa. Voiko niitä enää laittaa juurikaan nopeammin kulkemaan? Ajamisen helpottaminen pienillä säädöillä on ainut, mitä saadaan aikaiseksi. Ei usko niiden saavuttavan mitään luokaa 2-sekunta nykyistä kovempia kierrosaikoja koskaan keskimääräisellä radalla. Myös säännöt viilataan aina siihen suuntaan, että nopeutta ja kierrosaikojen paranemista ei tule enempää. Keksitään esim. uusia moottorinkokosääntöjä yms.

Materiaalien paraneminen rungossa, tulivarsissa yms. en usko parantavan autojen ajettavuutta yhtään. Crossiluokissahan auton minimipainoon saattaminen ei liene enään vähäänaikaan ollut mikään must. Materiaaleilla voidaan saada auton painopiste keskemmälle ja pois tukivarsista ja voimansiirrosta, mutta kyllä painonjakauma joka suuntaan alkaa olla niin lähellä optimia kuin olla voi. Samoin jos renkaat painavat siellä tukivarsien päässä enemmän kuin koko tukivarsisysteemit tai voimansiirto muutoin yhteensä, on aivan sama vaikka tukivarret eivät painaisi mitään. Sama koskee voimansiirtoa. Jos jostain diffin ulostulokoiranluusta tai jostain akselista väännetään 1g pois, se rengaskumin massa 10cm keskipisteestä on PALJON. Se rangas on se massa, jota veivataan ylös ja alas ja pyöritetään. Myöskin materiaalien hinta on rajoittava tekijä. Näitä RC autoja tehdään muovivaluna tai max alumiinista jyrsien kiinassa. Jos runko tai joku muu painava ja merkittävä osa pitäisi tehdä jostain ufo-materiaalista, auton hinta olisi heti *n+1.
 
Jirka

Senverran vielä autojen kehityksestä tai oikeastaan viimeaikaisesta kehittymättömyydestä ja insinööräilystä. Mielestäni, vaikka en ole kymmeneen vuoteen oikeasti RC-autoa ajanutkaan, RC-autot ovat saavuttaneet tietyntasoisen teknisen huipputasonsa, jota nyt sitten voidaan enään vain marginaalisesti optimoida. Vaikka mitä on kokeiltu ovat esim. 2WD sähkökrossarit olleet käytännössä Asson RC10:n kopioita perusratkaisultaan sitten vuodesta 1984. Miksi? Ne muut eivät vain ole toimineet peremmin. Ainoa poikkeus on X-Factory, joka keksi keskimoottorin tähän luokkaan uudestaan, koska aiemmin rengaskumiteknologia ei ole mahdollistanut tarpeeksi suurta takapitoa tähän luokkaan. No onko X6:nen parempi kuin takamoottorinen? Joissain tilanteissa on, joissain ei kuten sekin onko alatukivarren pituus 5mm pidempi vai lyhyempi yms.

Se perusinsinöörityö on jo aika pitkälle tehty. Ei "oikeassa" moottoriurheilussakaan ole mitään radikaalia keksitty sitten 80-luvun, paitsi elektroniikan kautta, mutta onko sekään reilua, että paremmuuden ratkaisee insinöörit läppäristään tallin takahuoneesta eikä kuskit radalla. Esim. viime kausien tärkein viilaus F1:ssä oli aerodynamiikka, joka tavalliselle ihmiselle ei aukea ollenkaan, kun ei edes näe miten tuulitunnelissa se ilma virtaa F1:sen koria ja siipiä pitkin. Näitä aerodynamiikkamuutoksia pitää sitten tehdä joka radalle omansa. Onneksi RC-autoissa ei ole enempää kehittyneempää elektroniikkaa, yms. vaan perusmaalaisjärjellä pärjää jo aika pitkälle, vaikka yritystä on ollut, kuten yllä kirjoitin. Myöskin moneen asiaan käypä sanonta: "keep it simple" toimii myös pitkälle kilpa-autoihin, kilpa-autojen koosta riippumatta.

Sinänsä muuten hassua, että aika monesta tuntemastani RC-autokuskista on tullut kone(diplomi)insinööri, vaikka harrastus olisi aloitettu alle 10-vuotiaana, miksiköhän?

Jirka, koulutukseltaan koneinsinööri

Sorry että linkitän ebay linkin tänne mutta hieman preppausta tänne. Eli kaikki tietää TEKIN merkin, tehnyt säätimiä,latureita ties mitä mutta niillä oli myös oma runko conversion assolle -90 luvulla ja tässä on kokonainen auto miltä se näyttää. En tiedä onkop näitä Suomessa mutta tuskin.

http://cgi.ebay.com/NEW-TEKIN-CHASSIS-and-AE-PARTS-ANDYs-RC10-FUTABA_W0QQitemZ200308079955QQcmdZViewItemQQptZRadio_Control_Parts_Accessories?hash=item200308079955&_trksid=p3286.c0.m14&_trkparms=66%3A2|65%3A13|39%3A1|240%3A1318

Jerzi

Tuo on aika harvinainen, vaikka RC Car Actionissa tuota aikoinaan mainostetiinkin. Veikkaan että Suomessa ei ole yhtään.
Erikoista tuossa on Tekin:in RC10:ssä on semmoinen ihme vivusto takatukivarsien välissä, Active Link Suspension, joka pitää takarenkaiden camber-kulman AINA negatiivisena tai suorana. Eli ylätukivarret vaihtavat sisäkiinnityspistettä sen mukaan onko auto mutkassa, jossa vain ulkopuoliset tukivarret tekee sisäänjouston tai esim kiihdytyksessä, missä molemmat tekevät. Tuota viritystä on aika mahdoton selittää, joten kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa: http://www.rc10talk.com/viewtopic.php?f=4&t=637&st=0&sk=t&sd=a
Tuolla sivulla 2 toinen viesti, jossa on pakkaus kuvattuna aika isolla, näkyy idea, miten takatukivarret toimivat. Ideana tuossa on mitä mainioin, mutta joko homma ei vain toimi, kuten pitää tai sitten auto oli tekniikaltaan kymmennen vuotta edellä rengasteknologiaa ja ei keskimoottorisena tämäntakia aikoinaan toiminut ja nyt kukaan ei enään uskalla tuommoista kokeilla, kun "ei se Tekinikään aikoinaan toiminut". Jos joku on tuommoista aikoinaan ajanut tai nähnyt jonkun ajaneen, kuulisin mielelläni miten auto toimi.

Hassu juttu tuosta autosta oli että etu tukivarret olivat asso 1/10 gt autosta ja ne olivat väärinpäin asennettu etupäähän.
Jerzi

Ei, kyllä nuo tukivarretkin olivat ihan juuri tuota autoa varten tehdyt. Olisi muistaakseni GT:n tukivarret mm. liian pitkät. On kyllä olleet nämä Stealt:in aika kalliita autoja, kun valmistussarjat ovat olleet joitan yksilöitä, niitä ei myyty yhtään, mutta niihin on tehty omia muovivalumuotteja. Ilmeisesti kuitenkin jollain hokkuspokkusmenetelmällä on ainakin nuo etualatukivarret tähän myöhempään mallin tehty, kun ovat ylhäältä aika ritilän näköiset. No ainakin toista RC10-nimellä kulkenutta autoa on sitten kyllä myytykkin kuin HK:n sinistä, vaikka juurikaan mitään yhteistä ei nimen lisäksi olekkaan ollut. No periytyihän tuosta 89-mallista Stealt-voimansiirto, joka ensimmäisessä Stealth-autossa oli muuten käsin jyrsitty. Sitten kun ae on saanut näitä rakenteita tuotantoautoihin, on auton nimi ollut B2 tai B4.

Jirka