Tälläistä herra google löysi ry:n perustamisesta ...
Yhdistyksen perustaminen
Yleisiä ohjeita
Voit tehdä perusilmoituksen sähköisesti tai ladata lomakkeet täytettäväksi oman koneesi tekstinkäsittelyohjelmalla. Halutessasi voit myös tilata perustamisasiakirjat postitse toimitettavaksi, hakea ne PatRek-asiakaspalvelusta tai maistraatista. Voit myös kopioida alla olevat mallit koneellesi muokkausta ja täyttöä varten. Näitä ovat: malli perustamiskirjasta, sääntömalli I ja II] yhdistykselle, joka pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen ja sääntömalli III ja IV yhdistykselle, joka pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Lisäksi sivulta löytyy esimerkkejä tarkoitusta ja toiminnan laatua koskevien kohtien osalta.
Yhdistys voi valita tarkoitukseensa sopivan sääntömallin ja täydentää sen nimen, kotipaikan, tarkoituksen ja toiminnan laatua sekä hallituksen kokoa koskevien pykälien osalta.
Yhdistyksen on täytettävä perusilmoituslomakkeet, perustamiskirja ja säännöt kolmena kappaleena ja toimitettava asiakirjat joko suoraan yhdistysrekisteriin tai maistraattiin.
Aatteellinen yhdistys
Yhdistysrekisteriin merkitään aatteelliset yhdistykset. Aatteellinen yhdistys on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä. Yhdistyslain tarkoittamia aatteellisia yhdistyksiä ovat esim. poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt, urheiluseurat, hyväntekeväisyysjärjestöt ja harrastusseurat.
Rekisteröity ja rekisteröimätön yhdistys
Aatteellinen yhdistys voi toimia rekisteröitynä tai rekisteröimättömänä.
Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeuskelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa erilaisia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista
Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista eikä hallitus voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan.
Yhdistyksen perustajat
Rekisteröidyn yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä, oikeuskelpoista yhteisöä tai perustajina voi olla molempia. Yhdistyksen perustajat voivat olla ulkomaalaisia. Perustamiskirjan allekirjoittajien tulee olla yhdistyksen äänioikeutettuja jäseniä; henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä.
Tilintarkastajat
Tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi on mainittava säännöissä. Yhdistyksellä tulee olla vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajana voi olla myös tilintarkastusyhteisö.
Tilikausi
Tilikausi on säännöissä määrätty 12 kuukauden pituinen aika.
Varsinainen kokous
Säännöissä on määrättävä, milloin pidetään kokous, jossa päätetään yhdistyksen sääntömääräisistä asioista (kts. malli).
Kokouskutsutapa ja -aika
Kokouskutsutavan tulee olla todisteellinen (esim. kirje, lehti-ilmoitus, sähköposti niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa; suullista kutsua ei hyväksytä).
Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa
Säännöissä on määrättävä jokin aatteellinen tarkoitus, johon varat luovutetaan.
Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen puheenjohtajalla on aina oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta sääntömääräyksellä rajoiteta ( kaksi yhdessä) tai laajenneta ( myös muille henkilöille annetaan nimenkirjoitusoikeus). Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana. Velkajärjestely ei ole esteenä toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana.
Ulkomaalaiset
Yhdistymisvapaus Suomessa koskee myös ulkomaalaisia luonnollisia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Ulkomaalaiset voivat siis perustaa Suomessa yhdistyksiä, liittyä yhdistykseen jäseniksi, toimia yhdistyksissä, myös hallituksen jäsenenä ja yhdistyksen nimenkirjoittajana. Ainoa rajoitus on yhdistyslain 35 § 3 momentti, jonka mukaan puheenjohtajalla on oltava asuinpaikka Suomessa. Rajoitus koskee myös varapuheenjohtajaa. Patentti-ja Rekisterihallitus voi myöntää tästä rajoituksesta poikkeusluvan. Lisää tietoa hakemuksen laatimisesta
