RC10.FI
Yleiset => Polttisautot => Aiheen aloitti: primerap10gtr - 07.10.04 - klo: 11.10
-
Onko kukaan penkittänny polttisautonsa tehoja?Joskus oli myynnissä joku dynopolttikselle tälläkin foorumilla. :)
Ihan vaan mielekiinnosta jos joku penkittänny niin vois laittaa tuloksia. Ilmotettu teho ja mitattu teho. ;) Toimiikohan RC-dynot samalla periaattella ku oikeet dynopenkit?
-
No, minulla ei asiasta ole tietoa, mutta periaate on varmasti sama, mutta toteutus ei, johtuen hinnasta.
Halvin tapa "penkittää" olisi mitat ja laskea pyörivien osien massa, laakerien vierintäkitka ja mitata... Siis mitataan moottorin ryntäytys, eli kiihdytetään moottori tyhjäkäynniltä maksimikierroksille mitaten samalla kampiakselin kulmanopeutta ajan suhteessa. Näin saadaan laskemalla moottorin teho eri kierrosnopeuksilla. Tämä tietty vaatii tarkat mittalaitteet ja sopivan ohjelman pätkän, koska käsin laskettuna olisi aika työlästä...
Minulla on työn puolesta mittavälineet, mutta ei aikaa/ intoa tehdä laskentaa...
-
Tuommoinen penkki olisi hyvä. Saisi säädettyä koneen kuormituksen alaisena. :wink:
-
Hmmm.. Itseasiassa tollainen säätöpenkki siis ihan ilman mitään mittalaitteistoa voisi olla helppo (ehkä?) jos olisi tarvikkeita...
Alumiinia.. 4Kpl rullia.. siihen sitten vaikka ketju jolla otetaan voima pumpulle ja sitten hana siihen pumpun imu ja tulopuolen väliin...
Pumpun vaan pitäisi kestää sitten tollaista rääkkäystä :mrgreen:
Ja jollain tavalla saada auto penkkiin kiinni ettei sudi
Jäähdyttävä ilmavirta sitten vaikka äidin pöytätuulettimesta :wink:
Eikös tuohon jo saisi sitten jonkun turbiinin asennettua mikä sitten mittaisi ja tietokoneohjelma muuttaisi ne lukemat käppyröiksi?? Saataisiin aikaan tehovertailuja... Onko kuinka suuri vaikutus eri polttoaineilla ja sen sellaista... :mrgreen:
-
Tuo olisi kieltämättä hyvä idea, mutta mitenkähän se täällä esiintynyt dyno oli toteutettu?
Säätämiseen tuo laita olisi mitä mainioin ja näkisi todelliset arvot koneesta, eikä pelkästään valmistajan sepostuksia :)
-
tsekatkaas http://205.214.90.180/video/x-dyno.mov
GOT HORSEPOWER
We empty the pool with the first REAL nitro dyno.
-
Toi viedossa nähty dyno näyttikin jo harvinaisen asialliselta. Kun tollasten hinnat saadaan vielä alas, niin vois harkita jo ostamista.
-
Tuolta sivulta vasemmasta löytyy linkki: http://www.huolto-kaksikko.com -siitä sitten kehittelemään "pienoismallia".
-
twf8 sivustolla on ollut jo pitempään juttua kehitteillä olevasta dynosta nitrokoneille. Ilmeisesti toimii jo ainakin jollain lailla.
http://www.twf8.ws/new/home.htm
Kaikki näille pikkuautoille kehitetyt dynot on juuri noita hitausmomentin avulla tehonlaskemiseen perustuvia. Halpa toteuttaa ja tarkka.
-
Potkaisin sitten tänään dynamometrin rakentamisen käyntiin. Jos vaimo suo riittävästi iltalomia autotallissa oleiluun, niin ensi kesän M8 karkeloihin uskallan luvata jotain hassua toimivaa tai toimimatonta. Tekniset ratkaisut olkoon toistaiseksi salaisuus, mutta jos värkki toimii edes jotenkin, niin tuon sen näytille ja kokeiltavaksi. Raportoin rakentelusta jos siltä tuntuu.
-
Potkaisin sitten tänään dynamometrin rakentamisen käyntiin. Jos vaimo suo riittävästi iltalomia autotallissa oleiluun, niin ensi kesän M8 karkeloihin uskallan luvata jotain hassua toimivaa tai toimimatonta. Tekniset ratkaisut olkoon toistaiseksi salaisuus, mutta jos värkki toimii edes jotenkin, niin tuon sen näytille ja kokeiltavaksi. Raportoin rakentelusta jos siltä tuntuu.
Onkos penkki edennyt? Minä olen kauan haaveillut moottoridynosta. Voisin dynottaa eri moottoreita ja pitää esim sivustoa, jossa eri moottoreiden dynotuloksia. Lisäksi moottoreiden viritys olisi paljon tuloksekkaampaa, kun näkisi suoraan dynotuloksista mitä tapahtuu eikä menisi niin paljon aikaa radalla kokeiluun.
En tiedä onko olemassa edes pienoismoottoreille sopivaa dynoa. Ainakin jos on niin varmaan kalliita. Muutamalla moottoritehtaalla ainakin tiedän olevan dynolaitteet, kuten CMB:llä, Piccolla ja Novarossilla. Auttaa huomattavasti moottorien suunnittelussa ja kehittämisessä.
-
Kiitoksia mielenkiinnosta. Projekti on edennyt, lähes kaikki oleelliset komponentit on hankittu. Tuskaa tällä hetkellä tuottaa mekaniikan rakennus. Yritän toistaiseksi löytää "nurkista" sopivia mekaanisia osia. Syy on puhtaasti taloudellinen. Sekä lisäksi oma tavoite on ensi kesäksi, joten vielä olen antanut itselleni anteeksi etenemättömyyden.
Jos ideani toimii, niin käppyrät siitä saa ulos ihmeteltäväksi. Kyllä näitä dynoja on tehty tai ollaan tekemässä myös rc moottoreille. Hulluus on yleismaailmallista.
-
Mekaniikka olisi hyvä laskea kestämään kovat kierrokset, joita rc koneen penkitys vaatii. Vaikka dynon välittää kiertämään, vaikka vaan 1/4 koneen kierroksista, silti kierroksia riittää dynossakin. Oletan että teet hitausmomenttiin perustuvaa dynoa, jossa laitetaan massa pyörimään. Värähtelyä ei saisi hirveästi olla.
Toinen ongelma on koneen irrotus huippukierrosten jälkeen. Muutenhan dyno pyörittää konetta vielä pitkään.
Ohjelma ei taasen ole hirveän monimutkainen, vaikka itse vääntäisi perusmallin.
Laita ihmeessä tännekin miten olet miettinyt ratkaisusi.
-
Ratkaisuni ei ole hitausmomenttiin perustuva dyno, joten sitä jota tämä ratkaisumalli kiinnostaa, voi harkita oman projektin perustamista. "Päällekkäisyyttä" ei tule oman projektini kanssa, pikemminkin päinvastoin. Tällöin olisi myös joku mahdollisuus vertailuun.
Tavoitteeni ei ole absoluuttisen tehon mittaus vaan hyvä suhteellinen vertailtavuus eri moottorien mm. tehon ja tehokäyrän suhteen. Koska rc kiinnostukseni on toistaiseksi puhtaasti M-8 luokassa, on dynamometrin tavoitteena tukea tuota kilpailumuotoa.
Kyllä tosiaan tuo mekaniikka on se ongelma nro 1, oli ratkaisu mikä tahansa. On kohtalaisen helppo suunnitella mekaniikka, mutta silloin loppuu eurot. Pitää löytää valmiita komponentteja, joita voi käyttää suoraan tai työstettynä. Tällä hetkellä vielä arveluttaa muutenkin tuleeko tästä se mitä piti vai puuronkeittokone. Jos jäädään jälkimmäiseen, niin silloin siitä on ainakin tehtävä näyttävä. :D Sais olla noita isän päiviä vaan enemmän kuin yksi per vuosi. 364 epäisänpäivää syö aikaa hyviltä harrastuksilta.
Toistaiseksi mietin ratkaisuja yksin, mutta jos muutan mieltä tai ajatus loppuu, niin kyselen tälläkin foorumilla tietoa. Tai sitten lahjoitan projektin eteenpäin seuraavalle Pelle Pelottomalle...
-
Onko kellään varmaa tietoa 0,21 koneiden todellisesta huipputehosta? Missään en ole nähnyt yli 3 hv tehoja, ainakaan myyntikatalogien mukaan. Nyt on osat (mitä löytänyt, kun kulkee käden levällään) on 3 kW:n mukaisesti = n. 4 hv. Reserviä jäisi siis jotain 25%. Riittääkö?
Joulun aikoihin uskallan luvata ekaa kuvaa.
Ei ole hitausmomenttiin perustuvaa dynorakentajaa ilmoittautunut?! Onko hulluus kuitenkin katoavaa kansanperinnettä?
-
Tällä hetkellä noiden .21 koneiden huipputehot liikkuu juuri tuossa 3 hv tuntumassa. Jollekin moottorille oli mitattu jo hilkun yli 3 hv tehokin.
-
On ne tehot vielä alle 3 hepan. Ainakin krossikoneet. Joku hyperdyper viritetty RB C5 tai CMB Raptor voi antaa yli 3 heppaa, mut tulee tehot piikkinä.
-
Tossa olis juttu tuosta uudesta Ossista,tehot lehden mukaan 2,94hp.
http://www.rcnitro.com/rn/articles/dyno_vzbvspec.asp
Jutun lopussa on seuraavanlainen teksti:
As far as we can tell, the V-Spec is the most powerful engine you can buy.
-
Ostin ton koneen just testiin. Ei noi tuola rc-nitrossakaan kaikkia moottoreita ole testanneet.
Kuvia V-specistä:
http://www.sanderssona.com/omat/moottorit/car%20engines/os%20v-spec/
Otan pikkuhiljaa samanlaisia kuvia moottoreistani tänne:
http://www.sanderssona.com/omat/moottorit/
Lisäksi mittaan kaikista moottoreista kaikki ajoitukset asteina, jolloin näkee viritysasteen. Koitan tehdä jotain helppoja tekstitiedostoja, joista olisi helppo asioita tarkastella.
-
Kiitoksia tiedoista/linkistä. Ei sitten projekti kaatunut väärin mitoitukseen ainakaan tässä vaiheessa.
Oli linkissä hienot käyrätkin luettavissa. Sellaista tässä yritetään. Käppyröissä ei ollut koneen käyntilämpötilaa mainittu ollenkaan. Olen ollut siinä uskomuksessa, että koneesta saa ulos tehoa enemmän kuin se termisesti kestää. Eli uskoakseni moottorin lämpötila tulisi olla kellotuksessa ns. normaaleissa rajoissa, jotta tuloksesta on käytännön hyötyä?
-
Ei sitten ihme että toi mun ossi on vaikuttanu tehokkaalta :)
-
Noh, tuommoinen V-spec sitten ilmestyy minullakin Kyoshon voimanlähteeksi ensi kaudella ehkä puolivälissä kautta. Kun ensiksi oppii ajamaan edes auttavasti Hyper 21 8port prolla...
-
30% nitroa ja turbotulppa tekee tehtävänsä.
-
Noniin nyt on sitten täälläkin dynamometri rakenteilla. Tai ei vielä itseasiassa rakenteilla, mutta päätetty rakentaa. Nyt halutaan todellisia tuloksia. Monta eri moottoria on jo mitkä aiotaan dynottaa. Tulee sitten joku sivu nettiin josta voi dynotuloksia helposti selata.
-
Hyvä Niko!
Teetko hitausmomenttiin perustuvan?
-
En kerro kun en tiedä :D Teen tätä hommaa fiksumman kaverini kanssa :mrgreen:
-
Löytyi tälläinen linkki, jossa on samanlainen ajatus kun omassa projektissa. http://www.rcdynosystems.com
Eli koko auto dynolle ja analysoimaan. Tämä dyno on perustuu myös hitausmassaan, mutta omani ei.
Kun olen nyt saanut rungon kasaan, niin voin valoittaa projektiani enemmän. Otan kuvankin kohta. Eli tarkoitus on koko M8 auto pystyä laittamaan ns. kisakunnossa dynamometrille analysoitavaksi. Siihen tulee kaksi rullaa etu ja takapyörille omansa, jotka on kuitenkin voimansiirrolla yhdistetty. Eli on oltava keskitasauspyörästö, jotta auto ei mene rikki. Voiman välitän normaalille oikosulkumoottorille, joka on kytketty taajuusmuuttajaan. Taajuusmuuttajasta voin ottaa pc:lle kippurat.
Tätä samalla periaatteella on käytännössä kaikilla autonvalmistajilla toteutettu ison auton dyno samoilla kalikoilla kuin minulla on käytettävissä, vain mittakaava on erilainen. Taajuusmuuttajaohjauksella voin pyörivän massan vaikutuksen eliminoida pois ja siten analysoida itse autoa. Pari ongelmaa/huolta on projektissani. Ensinnäkin saada ainakin aluksi about kunnollisen mekaniikan kohtuu kustannuksin kasaan, jotta voin testata, että värkin erottelutarkkuus on riittävä. Kun saan siihen varmuuden, niin parannan sitten hieman mekaniikkaa. Taajuusmuuttajahan ei ole ensisijaisesti mittalaite vaan työkoneen ohjain.
Taajuusmuuttajan käytöllä on etuja. Ensinnäkin voin ajaa sillä mitä nopeutta tahansa hallitusti ja virittää vaikka vauhdissa moottorin asetuksia. Käyppyrät saa reaaliaikaisesti ulos. Sillä voi mitata myös vaikka jarrujen tehokäyrän (jos pitoa riittää)
Ja tavoite on saada se pelittämään toukokuun kisoihin. Nyt kun on haastetta, niin se toukokuu lähestyy hurjaa vauhtia. Siinä vielä vinkki kesää kaipaaville.
-
Puhallin tulee. Pienillä lisäosilla voisin sen myös ohjata simuloimaan ajonopeutta, mutta tähän lähtöön teen sen vakionopeuksisena. Alkuperäisiin ajatuksiin kuului myös pakokaasujen johtaminen pois parin metrin päähän ettei vaatteet ja nenä likaannu. Mutta nämä osat (putki/letku ja puhallin) eivät ole vielä rantautuneet talliini.
Voin kytkeä myös lämpöelementin taajuusmuuttajan kiinni, jolloin voin laittaa lämpötilakäyrän suoraan samaan graafiin kuin muutkin arvot. Tuo lämpöelementti vielä puuttuu. Nämä asiat on sitten niitä lisävirikkeitä, joita innostuessani rakennan, kun perusasiat saan ensin toimimaan. Mielellään saisi tietty olla ulostulolla varustettu IR mittari, jotta ei tarvitse suorittaa mitään muuntolaskelmia.
-
Pakokaasun lämpötilan mittaaminen olisi informoivampaa kuin koneen ulkopuolisen lämmön mittaaminen.
Meillä on tarkoitus rakentaa erilainen dyno, jolloin samassa penkissä voidaan testata myös venekoneita ja testitulokset ovat vertailukykyisiä muiden dynotuloksiin.
-
Muuten hävyttömän hintainen toi värkki.
-
Lämmön mittaus pakokaasusta on toki hyödyllisempää kuin kannesta, mutta mittaus pitäisi suorittaa
silloin pakokäyrän alkuosan sisäpuolelta...
-
Joka on vaikeaa.
-
Niin on näillä vehkeillä, mutta mikroautoissa toi on arkipäivää! :?
-
Toi pakokaasulämmön mittaus oli minulle uutta. Mitä siitä tiedosta saa irti ja miten se pitäisi "oikein" mitata? Ymmärtääkseni kuitenkin pakoputkisto tulee pitää sellaisena kuin se käytössä on, jotta tiedolla on käyttöä?
Jaa luinpa uudelleen teidän juttunne, että pakoputken sisältä pitäisi mitata. Just joo.
Ja sitten päättelin, että ei kai sillä pakokaasun lämpötilalla ole merkitystä kuin silloin kun ajetaan urku auki pitkään, jota ei kyllä krossihommissa tehdä. Vai menikö metsään?
-
Pakokaasun lämpötilasta näkee suoraan käykö moottori laihalla. Kannen lämpötilaan vaikuttaa niin moni asia että ei välttämättä anna oikeaa informaatiota. Konehan voi käydä esim talvella laihalla vaikka koneen kannen lämpötila olisi kuinka alhainen.
-
Pakokaasun lämpötilasensori kiinnitetää ainakin mikroautoissa suoraan pakokäyrään.
Käyrään porataan pieni reikä, josta sensori mahtuu sisään ja pultataan siihen kiinni!
Pakokaasun lämpötilasta saadaan nopeammin tietoon mottorin lämmön vaihtelut.
Kannesta ei saa niin reali-aikaista lämpötilaa mitattua, kuin pakokaasusta!
Lämmön tarkka mittaus on tärkeää juuri mikroautoissa, koska koneen seosta säädetään ajossa.
Jos lämpötila mitataisiin kannesta, saattaisi "mikron" kone keretä leikaamaan kiinni ennen kuin huomataan edes
lämpötilan nousseen yli normaalin! :wink:
EDIT: Huomsin just, että Hobbypeople myy kyseisiä laitteita juuri RC-käyttöön, RC data recorder nimellä!
-
Joo, toi on ollut jo kauan karting käytössä, ratiin tulee näyttö josta näkyy noi tiedot, ja h ja l ruuveissa on prikat joista käännetään niitä vauhdista. :mrgreen: Viekälö joku keksin kotikonstein miten tosta käyrästä sais ilman mitään erikois vempeleitä ton tiedon..
-
Sain viimein kirjaudutta tälle Foorumille. En saanut meinaan rekisteröintiä onnistumaan FireFoxilla? Mutta asiaan. Luin erittäin kiinnostuneena artikkelia dynoista. Käynnistin oman rakennusprojektini jo jonkin aikaa sitten tutustumalla netin saloihin. Tietoa on saatavilla aika mukavasti. Rc käyttöön tarrkoitettuja dynoja on myös joitakin. Itse olen suunnitellut "Chassis Dynon" eli dynon johon saa koko auton. Se tulee toimimaan Inertia sekä "water brake" perjaatteella. Alussa pyrin saamaan mekaniikan toimimaan ja sitten mietin softa puolta. Softa puolella olisi kaikkein yksinkertaista tehdä Inertia dyno ja käyttää osina tavallisen rullahiiren, rullan optisia osia. Sille on jopa olemassa dyno softa olemassa. Se on kuitenkin hyvin yksinkertainen eikä ota huomioon moniakaan muuttujia. Mekaniikka muodostuisi nailonteloilla pyörivistä nauhoista joka päälle auto tulee. Siinä voi käyttää minkä kokoista ja vetoista tahansa. Pyörästö on erillinen ja varustettu voiman ulosotolla, jotta jarru tai inertia pyörä voidaan kytkeä siihen helposti.
Millaisia toteutuksia teillä muilla on ??? Kiinostaa se taajuusmuttaja homma myös. Itselläni nimittäin sattuu olemann yksi VACON taajusmuuttaja toimettomana.
-
Itsellä olisi tarve tässä jossain vaiheessa mitata moottorin tehoja, mutta aika eikä taidot eivät riitä rakentamaan dynoja. Jos jollain olisi haluja mitata moottorista tehot minun puolestani niin antakoon kuulua vaikkapa yv:llä.
-
JR-hobbyssä omistaja penkitti minun TT:n moottorin omassa kourassa :) Veteli käynnistys narusta ja katteli ylöspäin sillain ettei näkynyt ku valkuaiset silmistä ja tulos:Normaalisti näissä on 2.1hp, mutta tässä koneessa tuntuu olevan 2.4hp :) :) :) vittu mikä pelle koko tyyppi
-
JR-hobbyssä omistaja penkitti minun TT:n moottorin omassa kourassa :) Veteli käynnistys narusta ja katteli ylöspäin sillain ettei näkynyt ku valkuaiset silmistä ja tulos:Normaalisti näissä on 2.1hp, mutta tässä koneessa tuntuu olevan 2.4hp :) :) :) kettu mikä pelle koko tyyppi
Onneks toi oli vitsi. Eiks niin? Jos ei ollut niin kaveri vois harkita muuta alaa tai sit alkaa ite harrastamaan ja perehtymään tähän koko touhuun.
Mutta kattokaas tää:
http://modelboatracing.co.uk/newthings/dyno/dyno.htm
-
JR-hobbyssä omistaja penkitti minun TT:n moottorin omassa kourassa :) Veteli käynnistys narusta ja katteli ylöspäin sillain ettei näkynyt ku valkuaiset silmistä ja tulos:Normaalisti näissä on 2.1hp, mutta tässä koneessa tuntuu olevan 2.4hp :) :) :) kettu mikä pelle koko tyyppi
Onneks toi oli vitsi. Eiks niin? Jos ei ollut niin kaveri vois harkita muuta alaa tai sit alkaa ite harrastamaan ja perehtymään tähän koko touhuun.
Mutta kattokaas tää:
http://modelboatracing.co.uk/newthings/dyno/dyno.htm
Ihan naama peruslukemilla se guru "penkitti" TT:n moottorin.Pentuja ikänsä kusettaneena, hän luulee että kaikki tollot jutut menee täysillä läpi jokaiselle.
-
Niin on näillä vehkeillä, mutta mikroautoissa toi on arkipäivää! :?
Joo ja pienkoneissa (Yleensä lentokoneen boxerimoottoreissa missä on ilmajäähdytys), nekään harvemmin saa leikata kiinni kesken lennon (Jotenka luotettava mittaustapa sen on oltava).
-
Puretenin taajuusmuuttajakiinnostukseen sen verran, että ihan mopo taajuusmuuttaja ei käy vaan on oltava sellainen, josta saa ulos haluamaansa tietoa. En tuota kilpailevaa Vacon merkkistä värkkiä tunne kovin hyvin, joten sen kommentoinnin jätän sinulle. Taajuusmuuttaja tarvitsee oikosulkumoottorin kaveriksi. Ongelma on se, että taajuusmuuttajan ja moottorin tulee olla tietyssä suhteessa toisiinsa ja käytettävään (jarrutus)tehoon. Eli mikä tahansa taajuusmuuttaja ei käy vaan sopivasti ylimitoitettu, mutta ei liiaksi. Lisäksi kun ajetaan jarrupuolella (taajuusmuuttajaa) pitää olla grilli (siis vastuksia), joihin tuo teho hukataan (ellei ole verkkovaihtosuuntaaja, jolloin tehon saa valtakunnan verkkoon tumpattua). Että ei kun vaan suunnittelemaan...
-
Tuukka,
Kuinka kovaa virtaa luulet taajuusmuuttajan ja moottorin kehittävän? Puhutaanko ihan ampeereista vai sadoista ampeereista? Entäs voltit?
Sähköautopuolella on akkujen hoidossa käytössä isoja purkulaitteita. Nämä laitteet purkavat akun 30A virralla. Olisiko se riittävä?
-
Matias sinun kysymyksesi on hieman vaikeasti hahmoitettava. Tämä johtuu siitä, että en ihan heti ymmärrä mitä akun purkulaitteella on tekemistä taajuusmuuttajakäytön kanssa. No mutta yritän kuitenkin.
Virran suuruus riippuu tietysti ainakin parista asiasta. Ensinnäkin mikä on jännite. Tässä tapauksessa se on AC jännite noin 400 V. Jos teho on noin 2 kW niin virrat ovat luokkaa 10 A. Mutta yhtä hyvin jännite voisi olla 690 V. Tällöin saman tehon virrat ovat about 7 A.
Tässä sitten lontooksi vähän enemmän tietoutta :
http://library.abb.com/GLOBAL/SCOT/scot201.nsf/VerityDisplay/09BC00E23CEC1AA2C2256E620047CB09/$File/test_bench.pdf
-
Tuukka, tarkoituksesihan on saada virta katomaan, mikä tuosta syntyy. Akunpurkajalla se onnistuisi? Ainakin näin maalaisjärjellä.
Mutta kuten sanottua, en ole käynyt kuin 2 sähkötekniikan peruskurssia kiitettävin arvosanoin, jotka olivat piirilevy-nysväystä.
Mutta mutta...
-
Kun luki ton ABB broshyyrin niin ymmärsin, että dynohommeliin tarvitaan jarruttamiseen tarkoitettu taajuusmuuttaja systeemi.
Olisi mukava tietää millaisen rullaston Tuukka on tehnyt. Onko autosi kaksi vai nelivetoinen? Jos nelivetoinen niin milten välität voiman etu ja taka rullan välillä?
Itse muuten juuri kokeilin Biltemasta hommattua porakoneeseen tarkoitettua pumppua. (Sitä joutui "hieman" moddaamaan jotta sain sen edes pyörimään tyhjänä.) Yllätyin pumpun tehosta! :lol: Kuristamalla paine puolta, saa 500 W porakoneen pysähtymään! Meinaan kokeilla sitä dynossani jarruna.
Olen muuten yrittänyt selvittää monellakin netistä löytyvällä ohjelmalla vauhtipyörän painoa, inertia dynoon. Saan aika erilaisia tuloksia. Onko kenelläkään käsitystä minkä painoinen pitäisi olla vauhtipyörän, luokkaa 1-2.5hp olavassa polttiksessa jos käytetään koridynoa jossa maksimi pyörien pyörintä nopeus olisi noin 3000 kier/min. Telojen halkaisia tulisi olemaan 70mm ja valmistettu nailonista.
Tässä muutamia linkkejä sivuille joissa on kyseisiä laskentaohjelmia:
http://www.sportdevices.com/download/index.htm
http://www.scintilla.utwente.nl/~edwinm/tech_stuff_dyno/dyno.xls
Jos käyttää alimmaisen linkin ohjelmaa niin mikä pitäisi olla Spin Up Speed:nä?
Tässä vielä linkki sivulle josta selviää lähes aineen kuin aineen tekniset tiedot, kuten esim TIHEYS.
http://www.matweb.com/index.asp?ckck=1
Eikun siivoamaan ämpärit , letkut , pumput ja porat pois kylppäristä!!!
-
Pureten, olen saanut sellaisen käsityksen, että Tuukan dynossa tulee olemaan sellainen ns. liukuhihnamalli.
Eli esim iso/leveä hiekkapaperi(?) telojen ympärille, niin että auto on kokonaan saman maton päällä ja tämä matto kiertoo silleen hienosti telojen ympäri. Tällaisesti oli kuva aiemmin.
Se miten auto saadaan pysymään paikalleen siinä, onkin taas toinen juttu.
-
Laitan kaksi rullaa, kuten siinä yhdessä kuvassa oli, jotka on kytketty toisiinsa. Eli autossa oltava keskidiffi, jotta ei sano gardaanit poks. Tee ensin sellaiset pelle pelottoman rullat, joista ei oikein kehtaa kuvaa ottaa, mutta jos tämä koko värkki toimii, niin teetätän sitten hyvät rullat (4 kpl) sitten alumiinista. Tietääkö joku jotain hyvää=halpaa sorvaajaa? Tulin juuri autotallista tämän dynon kimpusta. Pari pidempää päivää ja sitten otetaan savut...
-
Siis en tee hihnaa, kiinnostaa vain 1/8 krossit (toistaiseksi). Mutta rakenne on kyllä helposti muutettavissa jos hulluus nousee toiseen potenssiin.
-
Ja vielä väsyneillä aivoilla yksi vastaus uteluihin. Rullien ja oikosulkumoottorin välillä on tässä pelle peloton vaiheessa ketjut (mopon). Jos homma pelittää ja ketjun rallatus ottaa kupoliin, niin hommaan hihnan.
-
Olen ajatellut näihin päiviin asti liukuhihna tyyppistä rakennetta hiomanauhalla, mutta taitaa kumit huutaa hoosiannaa siinä hiomanauhalla ajettaessa. Tänään tulin siihen tulokseen, että rakennan kaksi 70mm nailon telaa (alumiinia on vaikea saada näin paksuna umpikamana) joihin sorvautan laakerit ja moniurahihnalle hihnapyörät. Etummaisesta telasta teen liikuteltavan jotta eri akselileveydet ovat mahdollisia. Hihnalla kytken ne toisiinsa ja hihnalle rakennan jousi kuormitteisen kiristyspyörän. Takimmaisesta telan akselista otan voiman ulos ja siihen on sitten kytkettävissä millainen vauhtipyärä tai jarru hyvänsä. Toisaalta liukuhihnalla olisi auto helpompi saada pysymään kuin pyöreitten telojen päällä. Liukuhihnalla se olisi myös PALJON näyttävämpää kun auton kytkee kiinni jollakin joustavalla esim. sopivilla kumilenkeillä, kun painaa hanaa niin auto pyrkii eteenpäin ja samalla nostaa näyttävästi nokkaa. Teloilla auto olisi pakko laittaa kiinni mekaanisesti jotta pysyy teloilla. Jospa ne hiomanauhat saisi päällystettyä jollain aineella? Kaikkihan tietää, kun hioo vaikka alumiinia niin paperi on tukossa aika nopeasti, tässä tapauksessa ei ollenkaan huono käänne. Yritän saada piirrettyä kuvan systeemistäni jonka skannaan, niin porukka näkee minun ideani. Tällöin on tupannut saamaan parhaiten rakentavia mielipiteitä!!!1 :roll:
-
Tuukalle vielä kysymys! Jos ymmärsin oikein, sinulla tulee olemaan etuakselilla oma tela ja takaakselilla oma tela ja telat on kytketty yhteen, niin miksi autossa tarvitaan keskidiffi? Eikö molemmat akselit pyöri samaa tahtia niin autossa kuin dynossakin?
-
Oonko ainut joka on suunnitellut vääntömonentin mittaukseen ja kierrosnopeuteen perustuvaa laitetta? pelkkää mottia polkies se ainakin pitäis pelittää
-
Puretenin kysymykseeen. Renkaat tulee saada pitämään teloilla, jotta mittaus onnistuu. Etu ja takarenkaiden kuin myös etu ja takarullien kuin myös etu ja takarullien välisessä vetosuhteessa ei saa olla mitään eroa, jottei jonkun kulkema matka ole eripituinen. Jos eroa on (100% varmuudella on), niin jos renkaat ei luista, niin heikoin lenkki pettää. Ja se todennäköisesti on kardaani. Kun autossa on keskidiffi, niin se toimii etu- ja takapyörien/rullien/vetosuhteen erinopeuden anteeksi antajana.
Kuvittele, että renkaan tai rullan kehän mitassa on vaikka 1 mm ero etu ja takapään välillä. Kun rullan kehä pyörii vaikka 36 km/h eli 10 m sekunnissa ja rullan kehä on vaikka 300 mm, niin kun isompi rulla on pyörinyt 1000/300, niin pienempi on pyörinyt jo 1000/301 kertaa. Tällöin on jonkun luistettava. Luisto on joko renkaan ja rullan välissä tai keskidiffi. Eli keskidiffi on pakko olla autossa.
-
Olet aivan oikeassa, että akseissa on pyörimisnopeus eroja. Itselläni ei ole Alpha 3:ssa keskidiffiä. Luotan kuitenkin siihen, että mahdollinen luisto tapahtuu renkaiden ja ajettavan pinnan välillä. Asfaltilla ajettaessa kyseisellä autolla, käsittääkseni luisto tapahtuu juuri renkaissa. Kun saan oman penkkini valmiiksi niin nähdään mistä paukkuu :|
-
No nyt vihdoin on valmis ensimmäinen proto dynosta. Joskaan mittaus systeemit eivät vielä ole täysin kunnossa. Penkki on kuitenkin testattu. Auton saa muuten laittaa kiinni melko lujasti. Tehoa on yllättävän paljon, sitä ei ajossa oikein huomaa. Ajossa menee osa voimasta sutimiseen. Penkkini ottaa voiman näin alku vaiheessa vain taka-akselilta. Alpha 3:ssa kun saa kardaanin otettua pois. Jarruna olen kokeillut vesipumppua. (hieman vaikeuksia). Olen myös kokeillut Tuukan tapaan oikosulkumoottoria ja taajuusmuuttajaa, mutta invertterini on liian heikkotehoinen. Inertia dynon osat ovat parasta aikaa sorvarilla. Pyrin ottamaan muutaman kuvan ja ehkä hieman videota, jos vaikka muiden "tee se itse" miesten projektit saisivat uutta potkua. Ennen kaikkea olisi kiva kuulla Tuukan systeemistä.
-
Ja meidän dyno ei ole edennyt mihinkään. Tyypin kenen piti tietää asiasta ei ole vissiin kiinostusta näihin laitteisiin.
-
Nyt on vihdoin osat sorvarilta kiinni protossa. Tulosta voi katsella osoitteessa:http:// http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
Sivu on kasattu muutamassa minuutissa joten se ulkoasuun ei kannata paneutua. Tärkeintä oli saada video maailmalle.
-
Aploodit loistavasta työstä :mrgreen: Vieläkun saat siihen mittauslaitteiston niin hyvä.
-
Uusia kuvia TEHOPENKISTÄ!!!!!
(Softapuoli toimii!!!!)http:// http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
Lähiaikoina uutta tietoa tulossa!!!
-
Uusia kuvia TEHOPENKISTÄ!!!!!
(Softapuoli toimii!!!!)http:// http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
Lähiaikoina uutta tietoa tulossa!!!
Wau todella hieno siis ihan uskomaton! Good work keep it up! :D
-
Teholukemat ainakin vastaavat minusta aivan valmistajan lupaamia joten hiensoti toimii vai mitä. Olispa kiva ottaa lukemat omastakin autosta.
-
Nyt on vihdoin osat sorvarilta kiinni protossa. Tulosta voi katsella osoitteessa:http:// http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
Sivu on kasattu muutamassa minuutissa joten se ulkoasuun ei kannata paneutua. Tärkeintä oli saada video maailmalle.
Mistä saa varata aikoja :D
-
Käykö toi muille kun pureten autoille kun muuta on eripituisia? Pistä kuva mittaus vehkeistä. En ainakaan nähnyt niitä tossa.
-
Tuota tuota, onko mahdollisuutta mitata M8 krossista tehoja?
-
Tuota tuota, onko mahdollisuutta mitata M8 krossista tehoja?
Jep ja missä tuo dyno sijaitsee?
Ps. miten olette tuon softa puolen hoitaneet? Kuvissa näyttäisi olevan excelin taulukko.
-
!!!! TEHOPENKKI sivusto päivitetty teknisellä lisäsivulla!!!!
Dyno löytyy Espoosta, mutta vaatii vielä hieman parantelua. Softa on vielä raakile ja muuta säätöä. Kun saan sen valmiimmaksi niin penkki on kyllä halukkaiden käytössä!!! Dynon leveys on valitettavan kapea, Landmax sopii leveyden puolesta juuri ja juuri. On varmaan hommattava vielä leveämmät telat :lol: http:// http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
-
!!!! TEHOPENKKI sivusto päivitetty teknisellä lisäsivulla!!!!
Dyno löytyy Espoosta, mutta vaatii vielä hieman parantelua. Softa on vielä raakile ja muuta säätöä. Kun saan sen valmiimmaksi niin penkki on kyllä halukkaiden käytössä!!! Dynon leveys on valitettavan kapea, Landmax sopii leveyden puolesta juuri ja juuri. On varmaan hommattava vielä leveämmät telat :lol: http:// http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
Hyvä hyvä, pitääkö tuo todella paikkaansa? jos pitää niin miksi alphasi kulkee noin hiljaa?
-
Ei nopeus ole yksistään mootorin tehosta kiinni. Siihen vaikuttavat auton sisäinen välitys, renkaiden koko ja moottorin max kierrosluku muiden muassa. Renkaiden koko pitää olla oikeassa suhteessa muuhun, liian isot renkaat vaan hidastaa autoa.
-
Uhoajat ja tekijät erikseen. Hieno homma! Kateellisena katson sinun upeita rulliasi, jotka omasta dynoraadosta puuttuvat.
-
On komea, ei voi muuta sanoa.
Kaverin kanssa on ollu pikkasen juttua, että olishan tommonen kiva rakentaa. Siihen se on ainakin vielä jääny, puheasteelle.
Tekniikkasivuilla oli juttua mittausnopeudesta, siis kierrosnopeus/kulmakiihtyvyys päivittyy sekunnin välein(kö)?
-
Langattomassa hiiressä on aikapaljon huonompi tiedonsiirtonopeus kuin langallisessa hiiressä. Omien testieni mukaan langattomassa hiiressä päästään alle 100 hz /s . Langallisella Intelimousella päästään lähelle 500 hz:ä. Olen yrittänyt alle sekunnin päivitysnopeuksia, mutta tulokseen tulee liikaa heittoa. Kunnon vehkeillä päästään 100 ms:iin.
-
Harmi, ettet asu lähempänä. Minulla olisi pääosin joutava laser-takometri, joka antaa TTL-pulssia. Sillä pääsisi tarpeeksi nopeaan kulmanopeuden mittaukseen. Lyhin pulssiväli on 0,0006 sek. Käytän sitä itse silloin tällöin vaihekulmamittaukseen.
-
Olisiko täällä jollain kiinnostusta kokeilla ohjelmaa : www.dynomec.com polttomoottoriautolla.
Dynamometer
http://www.dynomec.com
Voisin antaa kokeiltavaksi jos jollain kiinnostusta, itsellä ei ole mahdollisuutta testata, ei ole polttisautoa eikä penkkiä jossa ajon voisi tehdä.
Kyse on siis inertia dynamometristä.
-
mitens toi ohjelma toimii, jos ylitetään toi kierrosluku alue, meinaan tällänen pieni moottori kiertää yli 20 000rpm.
millasen mittalaitteen toi ohjelma tarvii?
-
Kuvaajan asteikko skaalautuu tarpeen mukaan, eli 20rpm ei ongelma.
Anturit/mittakortin saisi vaikka lainaan jos joku haluaisi kokeilla.
-
mitä tollaset laitteet maksaa suunnilleen? olishan se ihan kiva tollanen dyno, vois sitte dynottaa pienestä maksusta toistenkin autoja, mut on toi autoprojekti kesken, ni ei viitti tällästä alottaa. mut kyllä kiinnostusta olis...
-
Jos jollain penkki on valmiina niin ilmaseks saa ohjelman kokeiltavaksi.
-
onkos se espoossa oleva dyno mihin landmax juuri ja juuri mahtuu vielä henkissä.
-
Tarjous on edelleen voimassa, eli jos jollain halua rakentaa tai tallista löytyy tuollainen dyno runko niin ohjelman saa testattavaksi. Kiinnostaisi nähdä kuinka toimii RC autojen kanssa tuo.