Jaah tällaista on näemmä joskus yritettykin.

Yön aikana asiaa miettiessäni on mielessäni vahvistunut se ajatus, että autojen pitäisi ehdottomasti olla kaikkien samanlaisia. Siis yksityyppiluokka. Tämä ihan vaan sen takia jotta autot olisivat mahdollisimman tasaväkisiä. Tuo Tamiyan kupla voisi olla ihan hyvä valinta siihen.

Toinen asi on tosiaan se auton vaihto-oikeus. Kenelläkään kisan ulkopuolisella ei olisi oikeutta ostaa autoa kisan lopuksi mutta kilpailijoilla olisi keskenään oikeus vaihtaa autoa. Esim kisan hävinnyt saisi vaihtaa autonsa kisan voittaneeseen autoon. Tällä tosiaan estettäisiin se, etää autoja alettaisi virittelemään.

Edellisessä yrityksessä jopa ajoakku vaihtoi omistajaa auton mukana. Tässä olen sitä mieltä, että akut ja vastarit pysyy omistajillaan, autot vaihtuu moottorin, noparin ja servon kanssa, niin kaikilla on tasaväkinen servokin eikä ole tapauksia, että satasen autossa on 120 euron servo. tms...

Sitä voisi ihan Mikeltä vaikkapa kysyä, että mihin hintaan saisimme Tamiyan kuplat jos vaikka 15 sellaista menisi kisakäyttöön. Luulisi jotain alennusta irtoavan.

Näitä sääntöehdotuksia kun rustaillaan, niin tarkoitus ei ole tehdä 1:1 jokkis luokkaa pienoisautoille. Se mikä oikeassa Jokkiksessa toimii, ei välttämättä toimi pienoisautoilla. Tarkoituksena on siis nyt luoda niin halpa kilpailuluokka kuin mahdollista. Ajamisen pitäisi kuitenkin olla mahdollisimman mukavaa ja tasaväkistä vääntöä ja kisoja pitäisi pystyä järjestämään muuallakin kuin paikkakunnilla missä on ennestään rata. Tällä keinolla voisi olla mahdollisuutta saada kisaajia alueilta joilla ei ennestään paljoa harrastajia tai kilpailutoimintaa ole.

--
Timo

Kuulostaa hauskalta! Missäs päin suomea kisoja olisi..?
Tässä olisi muutamia muita halpis autoja:
http://www.jr-hobby.com/shop/catalog/product_info.php?cPath=21_96&products_id=1649

Tuo on neliveto. Auton pitäisi ehdottomasti olla kaksivetoinen, joko taka- tai etuvetoinen. Mutta kaiketi nelkkuauton voi hyväksyä jos siitä poistaa toisesta päästä vetarit.

http://www.sabe.fi/hobby/index.php?prodid=16212&grpid=5015
http://www.sabe.fi/hobby/index.php?prodid=16213&grpid=5015
http://www.sabe.fi/hobby/index.php?prodid=16214&grpid=5015
Tosin autot ovat touring autoja joten niitä pitäisi itse vähän muokata että saa lisää maavaraa soralla ajamiseen!

Jees, noita pitäisi vähän muokata ja ideani oli vähän siinä, että auto olisi ulkonäöltään 60 - 70-luvun auto. Eikä autossa saisi olla siipeä tai muitakaan ilmanohjaimia. Mutta ehkä tuosta korisäännöstäkin voisi joustaa jos se saa kannatusta.

--
Timo

Moro,

Nyt on yhdet treenit ajettu Novakin sintratulla roottorilla SS5800 kannussa. Kannu oli sama jonka vaihdoin Ylistaron kisoissa pois käytöstä kun sen sisällä ollut päivitysroottori tuli tiensä päähän.

Kannu toimi Riihimäellä sunnuntaina treeneissä ihan hienosti sintratulla roottorilla. En varsinaisesti yrittänyt vielä kokeilla miten auton saa sillä kulkemaan. Ajoin koko päivän samoilla välityksillä ja samalla punchilla. Punchia oli LRP:n 2007 spehere competitionissa 3, joka on melko hillitty arvo edelleen. Välitys oli 8,4. Auto kulki tuolla about samaa luokkaa kuin Stilon Novakki heikentyneellä päivitysroottorilla. Moottorini oli joka kerta akun jälkeen noin 63 astetta lämmin. Eli sen perusteella vauhtia voisi ottaa enempi koneesta tarpeen vaatiessa. Noilla lämmöillä ja nopeuksilla se nyt tuntuu olevan todella hyvä kone treenaamiseen. Huoleton ja yhtä nopea kuin kisakone.

Viikonloppuna testailen vähän enempi asioita sen kanssa jolloin kirjoittelen lisää tarinaa...

--
Timo

Mikä estää automaattiohjelman käyttöä?

Ei mikään. Tietysti pitää tarkistaa mitä laturi tarjoaa ja hyväksyä annetut arvot.

Automaatti ohjelma on tehty NiCd / NiMh latureille. Tietysti jos kyseessä on ainoastaan LiPo akkujen lataukseen tehty laite, niin siinä se saattaa toimia. Tosin siinäkin pitää latausvirta määrittää itse. Akut kun ei ilmoittele millaisilla virroilla niitä saa ladata.

Koska normilatureissa se automaattiohjelma on tarkoitettu NiMh ja NiCd akkujen lataamiseen jossa latausalgoritmi on aivan erilainen kuin LiPo akuissa ei se tietenkään sovella LiPo akkujen lataamiseen. Ainakin niissä latureissa jotka itselläni on ollut on ohjeissa painotettu, että automaatti ohjelmalla ei missään tapauksessa saa ladata LiPo akkuja.

Yksi syy tähän on jo se, että Lipo akun jännite ei ala laskemaan akun tullessa täyteen kuten NiMh ja NiCd akuilla tapahtuu. Joten Delta peak ei katkaise latausta vaan automaattilataus surutta ylilataa LiPo akkua. Enkä suosittele kokeilemaan mitä siitä seuraa.

--
Timo

Minusta pitäis nyt eritellä tätä ongelmaa kahteen osaan:

1) Ennakkorinkulan oikea asento ja ennenkaikkea oikea asento suhteessa käämeihin. Kuinka tämä mitata tai todeta oikeaksi?

Yhden Novakin SS5800 moottorin aivan atomeiksi purkaneena voin kertoa, ettei sitä ennakkoa pysty säätämään siinä moottorissa kuin pari milliä.

Lehdon Kalle ja Pullin Jomi on kokeillut sitä ennakon vaikutusta muistaakseni Kuusankoskella eikä sillä tainnut olla näkyvää vaikutusta, ongelmiin, koneen läpiämiseen saatikka auton vauhtiin.

2) Miettiä ratkaisu huonoksi meneville magneeteille; koneenhan piti olla ns. ikuinen.

Itse koen yhtenä ratkaisuna tosiaan sen punchin vähentämisen säätimestä. Sen pitäisi laskea noita virtapiikkejä moottoriin kiihdytyksissä. Osa kuskeista kuivaa pitoaineet auton renkaista radan pintaan pitämällä autoa siivestä kiinni ja sudittamalla renkaita, tämä varmasti vaikuttaa. Kuten myös  se, että yritetään rynkytämällä saada se auto lankusta irti kun se on siihen ensin nokka edelle ajettu.

Sintrattu roottori on myös yksi vaihto ehto. Eli pitäisikö se sallia jo kesän kisoihin. Talvikisoihin sitä ei kuulemma voi sallia kai.

Akun kennojen määrän pudottamisella tilanne menisi kai vielä vaikeammaksi koska Erkki puhui niistä syöksi virroista. Kun Jännitettä lasketaan pitää virtaa kasvattaa jotta saavutetaan sama teho. Joku kuitenkin ajaisi kovemmalla virralla ja hänen mukanaan pysymisessä kurveista kiihdyttäessä pitäisi ajaa 5 kennolla kovemmilla virroilla mitä nyt ajetaan 6 kennon akuilla. Joten minusta 5 kennoon siirtyminen olisi tässä tilanteessa paljon huonompi juttu. Ehkä pitäisi alkaa ajamaan hitaammilla kannuilla kuiten 10.5R koneilla ja sintratulla roottorilla jolloin vauhdit saattaisit pysyä nykytasolla.

Lauantaina nähtiin jo mitä ovikiilojen kanssa käy kun 4 kennosta otetaan tajuttomia virtoja ulos... Mitkään ei sitä kestä, siksi ehdottomasti pitäisi mennä siihen suuntaan, että jännite pidetään samassa tai vaikka nostetaan jos virtoja voidaan laskea.

--
Timo

Moikka,

Ylistarossa oli taas ongelmia osalla kilpailijoista Novakin SS5800 moottorin kanssa. Lukeudun itse tähän ryhmään ja nyt on asiaa hieman selvietty taas ja saatu uutta tietoa ongelmiin. Kaikilla tuntuu olevan hyvin samantapaisia ongelmia. Ongelmien alkaessa moottori alkaa rykimään kiihdytyksissä, lopulta moottorilla ei pääse edes mutkista kunnolla ulos. Kaiken huipuksi moottori saattaa alkaa lämpenemään rajusti huonosti toimivan moottorin takia. Nämä oireet lienevät kaikille yhteisiä.

Eilen ylistarossa minulla ensimmäisessä alkuerässä kahden ensimmäisen ongelman takia moottorin lämpötila nousi jopa 96 asteeseen. Joten jotain oli tehtävä. Alkuerä meni jo harakoille kun ei moottorilla kerennyt mutkista ulos. Hätäpäissäni sitten ostin uuden moottorin. Tätä ennen olimme team lahden kanssa ihmetelleet yhden jäsenemme moottoria kun siinä tuntui moottorijarru niin selkeästi. Erona tässä oli meidän moottoreihin se, että sillä ei oltu ajettu paljoa. Uudessa ostamassani moottorissa tuntui myös moottorijarru selkeäasti kuten myös muilla jotka ostivat uuden moottorin sinä päivänä. Tästä jo saattoi päätellä, että ajetuissa ja ajamattomissa roottoreissa on magneettikentän suhteen merkittäviä eroja.

Kokeilin uutta vakioroottoria sekä ongelmia aiheuttaneen moottorini päivitysroottoria lasilevyn päällä ruuvimeisselillä härnäten. Tuolla härnäystestissä tuli jo selvä ero magneettisuuteen. Testiin kuului myös kokeilu miten äkäisesti roottori hyökkää puhdistusainepurkin kimppuun kun sen vie lähelle roottoria. Myös tässä testissä uusi ajamaton vakioroottori oli merkittävästi ärhäkämpi.

RC-pisteen Erkin kanssa juteltiin ennen kuin laitoin uuden moottorin autoon ja Erkki epäili, että nopeudensäädin ei toimisi ihan kunnolla yhteen moottorin kanssa kun se nykii. Toisaalta uudet roottorit eivät nyi. No ajattelin, että jos liian voimakas bunchi nopeuden säätimessä syöttäisi moottoriin liian suurta virtapiikkiä ja roottori ei tykkää tästä pitkän päälle. Joten pienensin varmuudeksi punchin arvosta 6, arvoon 3. Säätimenä siis LRP Spehere competition 2007 edition.

Tällä yhdistelmällä sitten ajelin kisat läpi mainiosti eikä moottorin lämmötkään noussut juuri yli 60 asteen erän aikana. Ainoa ero oli siinä, että välitystä piti muuttaa 8.9 pidemmäksi 7.9 jotta nopeus pysyi ennallaan. Erkkikin huomasi, että 8.9 välitys oli uudella moottorilla liian lyhyt.

Erien välissä rakentelin tuohon hajonneeseen moottoriini yhden melkein uuden vakioroottorin sisään. Nyt sen hajonneeksi tuomitun moottorin moottorijarru tuntui taas sormin. Tässä vaiheessa aloin uskomaan, että tuo kannu saattaisikin olla täysin ehjä ja roottori vain hajoaa. Tätä ajatusta tukee myös kokemuksemme viime joulukuulta jolloin seurakaverini SS5800 moottori alkoi nykimään todella pahasti treeneissä. Lainasin hänelle tuota samaista roottoria jonka nyt laitoin hajonneeksi tuomittuun moottoriin. Tällä roottorilla seurakaverini ongelmat moottorista katosivat täysin.

Äsken kokeilin tuota hajonneeksi tuomittua moottoria pienellä rasitustestillä. Pidin autoa maton päällä ja survoin kaasun pohjaan jolloin renkaat alkavat sutimaan maton päällä. Tuolla hajonneella päivitysroottorilla tuli heti nykimistä esille kun taas tuolla toimivalla vakioroottorilla renkaat alkoivat sutimaan heti ilman minkäänlaista nykimistä. Hajonneeksi tuomittu moottorini pääsi taas elävien kirjoihin, vain tuo käyttämäni päivitysroottori tuomittiin kuolleeksi. Eli uskoisin, että suurimmassa osassa tapauksia tämän ongelman suhteen syyllinen on roottori. Moni on ehtinyt jo ostaa uusia moottoreita sekä nopeudensäätimiä. Ikävä tässä vaiheessa kertoa, että ongelmat olisi poistunut hankkimalla ainoastaan uusi roottori.

Juttelin Leväsen Juhon ja Lehdon Kallen kanssa myös noista roottoreiden eroista. Tuli ilmi, että sintratun roottorin magneetit kestää paljon paremmin kuin noiden bondattujen roottoreiden magneetit. Näin ollen ainakin itse hankin treenikäyttöön sintratun roottorin ja kilpailut tulen ajamaan vain näillä sallituilla roottoreilla.

Osassa tapauksia on ongelmia tullut lähes uuteen moottoriin tai päivitysroottoriin lähes heti käyttöönoton jälkeen. Tällöin magneettisuus voi olla vielä hyvä, mutta roottori silti nykii. Magneettisuuden pitäisi myös palata roottoriin pikkuhiljaa. Silti näissä ongelma roottoreissa esiintyy ongelmia jopa viikon ajotauon jälkeen. On siis luultavaa, että roottorista hajoaa jotain ja siksi se voi uutena jo alkaa toimia virheellisesti. En ole päässyt kokeilemaan tuollaisen uutena hajonneen roottorin magneettisuutta joten en osaa sanoa, että onko sellaisen roottorin magneettisuus hajoamisen jälkeen myös heikentynyt merkittävästi.

Lehdon Kallen kanssa yritimme pohtia mikä olisi syypää tähän hajoamiseen, osalla roottori tosiaan on hajonnut muutaman akullisen aikana, osalla se on kestänyt satoja akullisia ilman ongelmia. Ajotapa on yksi vaikuttava seikka, mutta ei se voi olla niin merkittävä tekijä. Tuli ilmi, että oikein toimivassa säätimessä Punchin laskemisen pitäisi säästää roottoria. Jonkun pienen jarrun olemassa olossa on tosi vaikea tapaus. Eli mitään idle jarruja ei ainakaan saisi olla päällä jos haluaa roottorin kestävän. Kysymyksenä oli sekin, että voisiko radio lähettää jotain vaikeaa signaalia noparille joka aiheuttaisi moottorin ja säätimen huonon yhteistoiminnan. Asiaa selviteltyäni, ongelmallisia moottoreita on ollut sekä Sanwan, Futaban sekä Graupnerin radioilla ajavilla. Joten ei oikein voi vetää sitäkään johtopäätöstä, että jokin tietty radio merkki aiheuttaisi ongelmia.

Seuraan nyt miten elämä jatkuu treeneissä sen sintratun roottorin kanssa ja miten kone toimii kisoissa vakio roottorilla kun käytössä on pienempi punchi noparissa. Ilmoittelen testituloksia aikanaan kun kokemusta on kertynyt riittävästi.

--
Timo Keränen

Onkohan nuo pisteet nyt laskettu ihan oikein, esimerkiksi minulta puuttuu Mäntsälän kisan kohdalta pisteet. Ei se kisa minulla hyvin mennyt mutta jo 20 pisteen lisäys sarjapisteissäni nostaa paikkaani monta sijaa. Tosin koska minulta puuttui Mäntsälän pisteet, niin joltain muultakin ne saattoi puuttua.

--
Timo Keränen

Novakilta löytyy myös 13.5R, jota on pyritty kehittämään vastaamaan stanukoneiden suorituskykyä

http://www.teamnovak.com/products/brushless/ss13.5/index.html

Katsos vaan, toihan olisi mainio. En itse ollut tietoinen tuosta koneesta. Tuollainen vaan stanuun, niin voi junnut keskittyä enempi ajamiseen ja isät voi unohtaa sen sorvaamisen.

--
Timo

Nopeasti ajateltuna tuolla korilla luulisi olevan peräpito aika kohdillaa. Takasiipi on viety tosi taakse, siis kun vertaa taka-akselin ja korin takapuskurin etäisyyttä. Auton takalasi sitten loppuu tosi paljon ennen siipeä ja koppi muutenkin kapenee sivuille aika tiukasti. Tällä luulisi pyrittävän siihen, että takasiivelle yritetään järkätä mahdollisimman paljon puhdasta ilmavirtausta.

Juurikin tuon puhtaamman virtauksen takia mulla on joskus ollut mielessä, että jos kokeilisi miten sellainen toimisi, että Mazdan siipeä madaltaisi 5mm, sen vastus pienenisi koska sen otsapinta-ala putoaisi. Vastaavasti sitä nostaisi 5mm korkeammalle jolloin se saisi luultavasti parempaa ilmavirtausta enempi kun koppi ei ole niin paljoa edessä. Sitten vielä siiven takakiinnitystä korottaisi 1mm - 2mm korkeammalle mitä etureunaa jolloin siiven alle saataisiin syntymään paremmin alipaine.

Sitten jos oikein aletaan kikkailemaan niin siiven alapinnalle voisi liimata jonkin 0,5mm paksun narun turbulaattoriksi jonka pitäisi lisätä siiven alapinnan pyörteilyä ja alipainetta jolloin siiven merkitys vielä korostuisi, tosin se lisäisi vastusta.

Moro,

Tuli mieleen, että noissa hiilettömissä koneissa on käsittääkseni jonkin verran parempi hyötysuhde mitä vastaavissa hiilellisissä. Joten mikäli 4-kennolla oli ongelmia kapasiteetin kanssa hiilettömällä, niin hiilikoneella samaa vauhtia ajettaessa luulisi akkujen hyytyvän ja jonkin verran aikaisemmin. Eli se edellyttäisi kaiketi hiilettömiin siirtymistä väkisin. No ei kai se mikään huono asia olisi, kuitenkin se on seikka joka kannattaa myös huomioida.

--
Timo Keränen

Mikäs kuvio on nyt kun ainakin LRP:llä 8,5R koneet jää pois mallistosta. Novakin tulevaisuudesta ei ele tietoa. Mikäli Novakin moottori olisi ainoa myynnissä oleva 8,5R kone, olisi Prostockista tulossa melkein yksityyppiluokka.

Näin ollen, jos Prostockissa halutaan mennä harjattomiin, niin pitäisikö sallia pieni nopeuksien nousu ja sallia 7,5R koneet? Tuli sekin mieleen, että ensi kaudella saisi ajaa 17T hiilellisillä ja 8,5R hiilettömillä vaan ei sekään liene oikeudenmukaista jollei 8,5R hiilettömiä enää ensi kaudella myydä jolloin kaikilla sitä haluavilla ei olisi mahdollisuutta kyseisen moottorin hankkimiseen.

--
Timo

Hehe! Tämäkin on tullut todettua erässä pappaluokan finaalissa joka on jopa videolla, allekirjoittanut tuli puolen auton mitalla toista edellä maaliin. Kuitenkin lopputuloksissa oli ero 0,1s toisen hyväksi ;)

Taitaa olla sillä transponderin sijainnilla merkitystä ;) Mikäli toisessa autossa se transponderi on niin edessä mitä sen saa puskurin sisään tungettua ja toisessa taas jossain takapyörän ripustimen tuntumassa, niin tuleehan siinä sitten eroa tuollainen puolikas autonmitta helpostikin.

--
Timo

Moro,

Olen Scaldersin kanssa tuosta sadekelirenkaasta aivan samaa mieltä. Tänäkin kesänä oli vain yksi sade kisa ja ainakin Prostockissa sateella olevat ajajat olivat tosi harvassa. Harvempi meistä harrastelija kisaajista testaa edes sadekelin renkaita vaan tyytyy ajamaan niillä jotka sattuu löytymään. Kuten Scalders jo totesi niin ne saderenkaat on melko kallis infestointi siihen nähden miten paljon niillä tulee ajettua. Tämän vuoksi mielestäni olisi parempi, että mikäli niitä pitää jotenkin rajata, niin säännöissä sallittaisiin nykyisin yleisessä käytössä olevat renkaat, taitaa olla pari mallia. Säännöllä siis kiellettäisiin vain jotkit erikoiset ratkaisut.

-- Takin kääntö alkaa --
Korjataan nyt hieman näkemystä, asiasta keskusteltuani korjaan kantaani  ja päädyn yksityyppirenkaan kannalle myös sadekisoissa. Ei se vajaat 30e kaudessa ketään nälkäkuolemaan aja. Samalla loppuu kaikki jossittelu ja renkaiden vaikuttama eriasema kuljettajien välillä.
-- Takki on saatu käännettyä --

--
Timo Keränen

Jos tavoitteena nimeomaan on laskea vauhteja ja alentaa kustannuksia, niin silloin 19T koneet sitä tekevät.

En jaksa uskoa, että 19T koneella ja 17T koneella on kovinkaan suurta nopeuseroa. Uskoisin, että kyseessä on muutaman km/h ero

Olisikin mielenkiintoista päästä kokeilemaan vaikkapa tuota Checkpointin 19T "money"-moottoria ja katsoa miten eri tavalla se käyttäytyy.

Mihinkäs sääntöön suo CheckPointin 19T asettuu? Cale kun toi esille sen faktan, että 19T koneilla on useampia eri sääntöjä. Ehdottomasti olisin itsekin tuon Checkpointin päädyn ja hopeahiilten kannalla. Mutta asettuisiko se niihin moottorisääntöihin joilla Suomessa ajettaisiin?

Toinen juttu onkin se, että miten nuo 19T koneet olisivat edullisempia käyttökuluiltaan kuin 17T moottorit?

Kolmas asia jonka tämä pieni vauhtien putoaminen toisi mukaan on mahdoolisesti vähentynyt renkaiden kuluminen. Viime kesänä ainakin Kuusankosken kisoissa eturenkaiden kuluminen oli useammalla kaverilla ongelma. Mietin tuotakin ongelmaa ja ajattelin, että jos Prostock kisoihin sallittaisiin kuudet renkaat, eli eturenkaat voisi vaihtaa kesken kisan uusiin. Olisi se edelleen edullisempaa kuin virissä, toisaalta jos kahdeksaan FT-kisaan hankkii kahdet eturenkaat, niin tuo se valmiiksiliimatuilla renkailla noin 116 euron lisäkustannukset. Mikäli autojen nopeudet kasvavat prostocissa, niin sisäkisoissakin voi VTEC R27 renkaiden kuluminen puhki kesken kisan olla mahdollista.

Rohkea veto tosiaan olisi sallia vain hiilettömät koneet tietyllä käämillä. Eikä se tietty kustannuksia rajaa ensimmäiseen hankintaan, vaan kyllä noista tuntuu laukeevaan säätimet ja koneet aika samaa tahtia.  

Onhan noita 4,5R koneita on paukahdellut, vaan miten on säätimet kestäneet 8.5R koneita ja miten itse koneet on kestäneet? Onko niitä paukkunut todellisuudessa juurikaan? Isompi kysymys lienee se ankkuri, niitähän ei kaiketi ole määritelty kaiketi kovin tarkkaan. Eli mitä tehdään jos nykyisin saatavilla olevat ankkurit vaihtuvat johonkin uuteen malliin kesken kauden? Teknisen yksinkertaisuutensa takia hiilettömien ankkurit ovat toki varmasti edullisempi kuin hiilellisten koneiden käsinkäämityt ankkurit.

--
Timo

Joo'o

Kaikin puolin ihan hyvät kisat. Tattiksen rata oli ihan mukava ajaa joskin ehkä hieman vaikea. Koskaan aikaisemmin en Tattiksella ollut ajanut ja vielä  alkuerissäkin radalla oli pari vaikeaa kohtaa joita en osannut vieläkään ajaa kovin hyvin. Tuo tietysti näkyi kierrosajoissa. Rata oli paljon parempi pinnaltaan mitä pelkäsin. Hieman luulin, että kyseessä olisi pinnaltaan Hyvinkään radan asfaltti. Vaan se olikin paljon parempi, pitoa oli riittävästi ja rata oli puhdas ja hyväkuntoinen. Kanttarit oli selkeästi tehty LS-5 autoille, mutta kuka käskee ajamaan kanttareiden yli... Ihan hyvät ne oli, eivät riko autoa mutta rankaisevat heti jos yrittää liian tiukkaa linjaa. Mutta tämä tästä rataspekulaatiosta...

Itse kisa meni jota kuin odotusten mukaan kunnes alkoi satamaan. En koskaan ennen ollut ajanut märällä, joten kaikesta laakerien huollosta, sähköjen hajoamisen riskistä ja muusta ikävästä huolimatta melkein hinguin päästä kokeilemaan millaista on ajaa sateella. Kokemuksena se olikin varsin antoisa. Luulin auton olevan ihan mahdoton ajaa, mutta se ajaminen olikin paljon pehmeämpää kuin kuivalla, melkein jopa mukavaa.  Tämä viimeinen alkueräni joka sateessa ajettiin menikin varsin mallikkaasti antaen minulle melko hyvät paikat finaaliin. Sitten iskivät autooni ne sähköviat. Finaalin alussa autossa ei mitkään sähköt toimineet, moottori oli ihan kuoolut ja ohjausservo esitti kuollutta. Vastari oli suojattu melko hyvin eikä sen sisällä ollut edes havaittavissa olevaa kosteutta. Tosin vesisuojausten sisään oli päässyt kosteutta, olisiko siis suuri ilmankosteus aiheuttanut jotain vikaa vastarissa? Totesin, että turha sitä on enää sitten alkaa hikihatussa korjaamaan vikaa sillä sarjapisteissä Lappi menee joka tapauksessa ohitseni, tai no mikäli olisin voittanut finaalit, niin sillä olisin saattanut kyetä pitämään Arin takanani, mutta se olisi jo vaatinut huonoa tuuria muille jota en tietenkään toivo. Joten pakkasin kamat ja lähdin kotiin ajoissa. Kotona sitten testasin autoa, ja kaikki toimi kuin mitään ei koskaan olisi edes ollut vialla. Hieman jäi harmittamaan kun en päässyt finaaleja ajamaan, mutta sain sen sadekelin kokemuksen jota olin kaivannut. Nyt myös Tattiksen rata on tuttu paikka joten kaikin puolin oli hyvä reissu.

+ Plussia sitten vielä tulospalvelulle, en muista kisoja jossa olisi oman lähdön tulokset seinällä jo siinä vaiheessa kun on tuonut auton katsastukseen. Loistavan nopeaa palvelua.

+ Plussaksi pitää vielä mainita rengas tarrat jotka olivat todella käyttäjäystävällisiä.

+ Sekä Sadun vauhti. B-finaalin paalu osoittaa, että ensi kaudella monelle pojalle tulee vielä olemaan kova pala hävitä Sadulle.

+ Team Lahti jälleen kerran ja meidän lämmin motorhome ;)

--
Timo