sannoo uusin numero 6/2005

kyllähän maailmalta on tilattavissa noita vain rc-autoihin dedikoituja lehtiä, laadukkaitakin. Pidän itseasiassa hyvänä asiana, ikäänkuin kaupan päälle kehittyy samalla tuo toinen kotimainen, eli englanninkielen osaaminen.

Tämä on sitä attitudea jota varmaan mr. pienoismallikin kaipaa, tekoja!

Hatunnosto!

Joo, allekirjoitan ehdottomasti tuon, että "ruuvaaminen" on oleellinen osa harrastusta, joillekin jopa se oleellisempi ajamisen pysyessä hauskana lisäfeaturena...

On totta, että useisiin paikkoihin ei edes tarvitse laittaa paljon pääomaa, jolla autoa voi parnataa, esmes tuon diffin kotelon olen kuullut valmistettavan kahvikupillisella happoteräksestä, jolloin kotelo on ikuinen vaikka kuinka kiviä välissä pyörisi..

Ymmärrettävästi myös renkaat, rattaat yms. on kategoriassa kuluvat osat. Itse tuhosin yhden rattaan hölmöilemällä laittamalla liian pienen pinionirattaan ja hammaskulmien ollessa pielessä tuhoutuu varttitunnissa laadullisesti kelpo tuotekin.

Toisaalta, edelleenkin, harrastuksia on turha mitata rahassa.

Itsellä on jäänyt työ- ja vapaa-aikakiireiden vuoksi loppukesän ajelut tosi vähiin, kalusto ollut kuukauden liikkumatta. Ajattelinpa eilen pienen pihasudittelun tekevän terää, naps, ryyppy päälle, yksi veto, ryyppy pois, yksi veto, toinen veto ja käyntiin. Helppoa. Ei mitään sähkölaiteakkustarttiboksivanhentunutpolttoainehehkutulppa -virittelyjä... tälle seikalle antaa arvoa näissä.

Kiinailmiöstä, FG on kyllä saksalainen verstas mutta silti pitäisin kummallisena jos FG ei teettäisi laitteitaan jossain halvan työvoiman maissa ja olisi itse ikäänkuin "brändin manageeraaja"

Em. tosin ei ole faktaa.

Niin, kaikki harrastukset maksaa ja niihin sijoittamista seuraa lähinnä muut kuin harrastaja itse.

Tosiasiassa, ei sinällään itse auto ole valmispakettina tai kittinäkään huiman kallis, mutta tosiasia on, että readysetin mukana oleva mikälie Jamaran radiolaitteet on ala-arvoiset, kaasu/jarruservo sanoo poks per heti (hanki parempilaatuinen), kaikki kasauksessa käytetyt ruuvit ovat pahvia hötömpää, vetonaru katkeaa per heti, vetorattaita menee jatkuvalla syötöllä, diffikotelo on lommoilla heti ja estää diffin toiminnan yms. yms.

Halpaan hankintahintaan on päästy ala-arvoisilla materiaaleilla, ne pitää uusia / suojata jne. eli kyllä hankintahinnan päälle on muutaman ajokerran jälkeen tullut jo melkoinen hintalappu päälle.

Myyjä, omassa tapauksessa Hobbylinna, on joidenkin osien osalta tullut kiitettävän hyvin vastaan takuun muodossa kompensoimalla. Tämä hyvä.

Itse moottorihan on pelannut tuntikaudet vailla mitään ongelmia ja sen materiaaliaaleissa ei ole mitään valittamista. Tuunamalla, hopuppeja käyttämällä loistavan helppokäyttöinen laite kuitenkin kokonaisuutena. Viitsii harrastaa, kun ei tarvitse taistella nitrohärpättämien ongelmien kanssa joka ajolla.

anteeksi maalaisuuteni, eh, tarkoitatko nolla-asennolla ikäänkuin servo "jarrupohjassa" asentoa vaiko siis keskiasentoa? Jos siis oikein ymmärsin, niin lähettimen jarrun ollessa pohjassa pitää siis koneen käydä tyhjäkäyntiä?

Näyttäs em. tapauksessa, ettei sen ruuvin paksuus riittäis moiseen, vaikka loogista oliskin, pitää testata.

Hyper-21 moottorin ohjeen ensimmäinen lause sanoo vapaasti käännettynä, että älä helvetissä tee yhtään mitään jos et tiedä mitä teet... tällaistahan ei voi noteerata eli eikun itseopiskelu käyntiin...

- ilman tulppaa starttipoksilla veivausta, polttoaine tulee sumuna pihalle
- tulppa löysälle, hehku kiinni, starttiyritys, eipä äsähkään, rulla vaan luistaa...
- hiustenkuivaajalla kuumaa ilmaa koneeseen, samat rituaalit ja kas kummaa, ehän pamahti pyörimään, hehku irti ja siihen sammui... pöyräytys alakuolokohtaan ruuvarilla vauhtipyörästä..
- jäähdytys, lisää lämpöö hiustenkuivaajalla, poksin päälle ja kas kummaa, taas tärähti pyörimään, hehkusta pyörittämällä tulppa vähän tiukemmalla ja hehku irti, ja konehan käy...
- tyhjäkäyntiä pienemmälle... oho, liian pienelle, sammui...

no, ilta loppui... pitäsköhän noudattaa ohjetta ja kiertää seosruuvia kauheesti auki (muistellakseen 5 kierrosta) ja jatkaa itseopiskelua...

Mitähän särkyy ensimmäisenä... ainakaan rikkaalla se ei pyöri tehdassäädöillä....

Ihmettelen syvällisesti, jos näitä saa narustartilla pyörimään...

Jos nyt huomioidaan tuo lapsuus, niin nuo silloset "nikot" tuli läpikäytyä... muistellakseen semmonen peltinen Corvette, jossa oli kolme nopeutta ja kääntyvät etupyörät... nopeudet oli seis, kovaa ja helevetin kovaa... ja seis asentoa ei saanut päälle ohjaimesta eli se meni rakenteilla olevaan kaukolämpöputkeen...

Seuraava oli joku teoveto Lancia Stratos lelu, jolla pysty pysähtymään ohjaimesta käsin, tosin ainoa nopeusalue oli hemmetin hiljaa..

No, nuo ei olleet harrasteita...

Aikuisiällä eräs yhteystyökumppanimme työn puolesta järjesti jonkinlaisen myyntikilpailun, jossa palkintona Kyosho Pure Ten Alpha EP readyset masiina... no, laite mulle kulkeutui ja nythän alkoi muotoutumaan harrasteen puolelle... seuraavaksi piti hommata mini-zeta sisäajoon, seuraava käytetty 1/8 Buggy Crono (jonka kanssa aluksi joutui kieltämäti noloihin tilanteisiin...).. sitten Hobao Hyper 7 (tämän laatikon nähtyään vaimo ostatti omakotitalon...) ja nyt kun tilaa on harrastaa, piti vielä haalia 1/10 ratapolttis...

Eli, korruptiosta se alkoi....

Itselläni on aivan vastaava tilanne, eli aiempaa kokemusta sähköpuoleta (tosin ei kilpailuista)... ja nyt harrastuksen uusrenesanssin myötä siis päätin hankkia polttiksen.

Kyselin tuolloin kokemuksia useiltakin harrastajilta, ja aika ykskantaan vastaukset puolsi 1/8 buggyä, helppoja huollettavia, osien saatavuus/vaihtoeklpoisuus hyvä, vahva rakenne jne.

Siispä perusmalli Hobao Hyper 7 tilaukseen jne. juuri tuollaisella "sportlevel" koneella, 8-porttinen Hyper 21. Auto on viimein kasassa (talonrakennuksista johtuen hieman venyi tältä kesältä...) ja nyt siis pitäis viikonloppuna ottaa ensi "savut" ja aloitella sisäänajot... (hyvät vinkit vastaanotetaan..)

Mutta siis itse Hyperistä, hyvä paketti, selkeät ohjeet, liki täydellinen, muistat vaan ottaa mukaan diffiöljyt, iskariöljyt (mukanakin kyllä tulee "jotain" iskariöljyä, melko löysänoloista), ilmanputsarin ja polttoaineen, niin siinäpä se.

Toki siis radiolaitteet ja moottori mukaan.

Hintataso jää koko helahoidolle edelleen kohtuulliseksi, omat kokemukset on tuolta Kyosho puolelta, niin saa liki kisatasoisen pelin osiltaan Kyosho-Sportsien hinnalla. Varaosien hinnoissa myös huimia eroja Hobaon eduksi. En siis missään nimessä sano, että Kyosho on huono laadullisesti tai muutenkaan valintana, mutta hinnoittelu ei mielestäni ole kilpailukykyinen muihin verrattuna.

Sony jees lisäys, Zeiss tunnettu laadukkaasta optiikastaan. Voisi myös miinustaa, eräs tunnettu perinteisä, ymmärtääkseni laadukkaitakin, kameroita valmistava merkki, Fuji, käyttää tuota interpoloivaa kennoa joissain malleissa, en suosittele...

Aiemmin mainittuun esmes rc-autoilukuvaukseen, se on just noin, tulee diginä hintaa ja kokoakin, mutta vaatii myös kuvaajalta osaamista ja ymmärätmystä (mikä esmes allekirjoittaneelta puuttuu...)

Olen itse alalla jossa kaupataan usean valmistajan digikameroita. Vuosien kokemus kylä osoittaa sen tosiseikan, että ne valmistajat, ketkä ovat "perinteisiä" kameroita valmistaneet, ovat myös digipuolella ylivoimaisia. Muille jää lähinnä statitsin rooli, ostavat edullisesti vanhentunutta optiikkaa muilta valmistajilta ja tätä kautta pystyvät myymään tuotteen edullisesti.

Tosiseikka on, että pelkät megapikselit eivät kerro totuutta. Toinen valitettava piirre on, että useat valmistajat puhuvat 10 x ym. zoomeista tarkoittaen digitaalista zoomia, joka perustuu kuvan interpolointiin ja tällaisesta digitaalisesta zoomista ei ole yhtikäs mitään hyötyä.

Edullisten kameroiden yleinen ongelma on myös virtalähteet, näissä kun tyypillisesti käytetään paristoja, joisen kesto on rajallinen mutta hinta erittäin kallis. Litium -akku on täysin ylivertainen käytössä.

Kameran hankkijan tulee ensisijaisesti miettiä käyttötarve. Asiantunteva myyjä auttaa kyllä sitten eteenpäin. Käyttötarvehan määrittää kuitenkin pääkriteerit, valokuvauksen harrasta tarvitsee monipuolisia säätöjä, huippuoptiikkaa ja erilaisia lisävarusteita, objektiiveja, salamalaitteita etc.
Lomamatkanäppäilijälle tärkeää taas on pieni koko, jotta kulkee jopa mukanakin alvariinsa jne.

Muistikortit ovat kaikissa myytävissä kameroissa liian pieniä. Kannattaa myös katsoa, mitä muistityyppiä kamerassa käytetään. Yleinen Compact Flash on todella edullista hankkia ja kaikki digikuvauksen ympärillä toimivat oheislaitteet tukevat sitä suoraan. Smartmedialle voisi ennustaa hiljaista poistumista markkinoilta muutamassa vuodessa (kokorajoite) jne.

Tässä pari perusjuttua, joka auttaa lukemaan "rivien välistä" mainoksia:

- 2Mpikseliä riittää todella hyvälaatuisten kuvien "näppäilyyn" ja kestää todella laadukkaan tulostamisen aina A4 kokoon saakka.

- yleisimmät pikselimäärät ovat käytännössä 2, 3 ja 4 Mpikseliä, markkinoila on myös poikkeavia lukemia tyyliin 3,4 Mpikseliä jne. Tällöin kyseessä ovat nk. "pakkaavat" CCD-kennot, ei kannata sotkeutua... tosin kyllä poisumassa hiljalleen kaikilta valmistajilta, joilla niitä nyt oli...

- nuo parinkymmenen euron vehkeet ovat lähinnä lasten "spy vs. spy" leikkeihin soveltuvia aparaatteja, vertaisin kuvanlaatua kotimaisen matkapuhelinvalmistajan kameramalleihin... noille kamerapuhelimelle toki löytyy hyötykäyttöäkin....

- muistia kannattaa hankkia minimissään 64 Mb, tosin enempi parempi, mutta muistaa kannattaa, kuta isompi muistikortti, sen kovempi virrankulutus

- 2x optinen zoom ihan jees loma- ja vapaa-aikanäppäilyyn, mainoksissa näkyvät 10x ym. lukemat ja kaikki digitaaliset zoomlukemat voi sivuuttaa suoraan... niillä kun ei ole mitään tekoa todellisen kuvan kanssa

- viive, digikameroissa on aina laukaisuviive, joka kannattaa huomioida vaikkapa rc-autoilua kuvattaessa

- hyvä, laadukkaana tunnettu merkki takaa yleensä myös toimivat huolto- ja takuupalvelut

- sitten vielä tuohon Saksanmualta ostamiseen, sinällään ihan jees, mutta nyt sitten tulee muistaa, että viimekädessä jälleenmyyjä vastaa aina kuluttajasuojalain mukaan myymästään tuotteesta. Valiettavasti myös valmistajat ovat tämän huomioineet. Takaan, että jonkin ajan päästä myös kuluttajat tulevat tämän huomaamaan, taas kerran valitettavasti. Eräs kotimainen webbikauppa kauppaa tunnetun valmistajan digikameroista joka mallia kahdella hinnalla, eli saksan malli ja aito finskimalli. Kamerassa ei snällään ole muuta eroa, kuin saksan mallista puuttuvat suomenkieliset käyttöohjeet ja itse kameran valikot. No, näillähän sinällään ei ole mitään merkitystä, englanninkielisiähän käytännössä kuitenkin käytetään jo terminologiankin vuoksi. Se, millä on merkitystä, on vaikkapa mahdollinen takuuaikainen vaurio, tässä vaiheessa vastuunkantaja onkin hankalammin tavoitettavissa, eli tyypillisesti asiakkaan halutessa takuunalainen laite kuntoon se tarkoittaa DHL pakettia takaisin saksanmualle ja viikkojen korjausaikaa...

Hyvä puoli kuitenkin on se, että tuo tietäen asiakkaalla itsellään on vapaus valita, säästääkö 50-100 euroa...?!?!?

Vaikka siis itse olenkin alalla, joka kauppaa näitä aparaatteja (en kuitenkaan valokuvausalan erikoisliikkeessä...) vastaan mielelläni mahdollisiin lisäkysymyksiin ei kaupallisessa tarkoitusperässä...