Ehkä paras ratkaisu on tuo Jonnin malli, eli opettelee ajamaan. Säätimistä voi stressata sitten, kun se satasen säädin on hajonnut ja/tai ajaa säännöllisesti kisan voitosta ja tuntuu, että aina menee kaverilla kovempaa suoralla.
Ah niin totta...
Paha vaan kun meissä suomalaisissa piilee aikamoinen välineurheilijan kompleksi.
Aina pitää olla se ehdottomasti paras ja kallein härveli jolla edes teoriatasolla saavutetaan jotain etua.
Ja vielä kun ajatellaan että tämä vaivaa erittäin isoa osaa harrastajista niin sillon jää koko luokka ajamatta, ellei sitten lompakko ole tarpeeksi paksu.
Eikä siinä mitään, mutta vielä lisätään tähän se mihin itsekin törmään todella usein...
Aina ollaan sanomassa "tolla ei tarvii ajaa... pitää olla toi... toi on surkee... naurua... lisää naurua"
Paljon enemmän olis harrastajia ajamassa montaa eri luokkaa, kun ymmärrettäis että jos vaan osaa ajaa niin hyvin niillä muillakin laitteilla pärjää...