DSM on yleisnimitys digitaalisille spektrimodulaatioille ja kaksi yleisintä tyyppiä ovat DSSS (Direct Sequence Spread Spectrum) ja FHSS (Frequency Hopping Spread Spectrum).
Nämä on tismalleen samaa tekniikkaa kuin käytetään nykyään WLAN-tekniikassa toisaalta vähentämään
häiriöiden mahdollisuutta ja toiseksi salaamaan liikennettä.
Kummankin tekniikan perusidea on se, että signaali hajotetaan ja jaetaan usealle kapealle taajuskaistalle,
jolloin jos yhdellä kanavalla sattuu olemaan häiriölähde, se häiritsee lähetystä vaan joidenkin millisekuntien
ajan. Ja koska vaan keskenään naitetut vastaanotin ja lähetin tietää keskinäisen "koodin" eli hajotussekvenssin,
ei toiset samaa tekniikkaa käyttävät lähettimetkään häiritse toisiaan tai korkeintaan niin lyhyen aikaa, ettei
sitä välttämättä edes huomaa.
Skannaavaan ja ei-skannaavaan DSM:n ero lienee sitten siinä, että skannaava havaitsee häiriön riivaamat kanavat omalla taajusaluellaan ja osaa välttää niitä, kun taas ei-skannaava törmää joka kerta siihen samaan häiriöön niin kauan kun sekvenssi muuttuu tai häiriölähde poistuu.
Käytännössä siis en keksi äkkiä sellaista tilannetta, missä olisi sen suurempaa väliä mitä tekniikkaa mikäkin radio käyttää. Niin kauan siis kun viiveet pysyy kurissa ja latenssit on yleensä ilmotettu radioiden spekseissä.
Tämmöstä nippelitietoa on tarttunu takkiin jostain...