tänään ajamaan, olen radalla klo 17:00 mennessä

Miika Laurila tulee ajamaan TSM luokkaa. Intin kuviot hieman vaikeuttavat kisarutiineja.

Ilmottautuneita nyt 15 kpl.

Tehtaalta onkin tullut ohjauspalan ja saranaruuvin V2 päivysosat mutta en vielä ole saanu niitä käsiini joten en tiedä muutoksista tarkemmin.

Nyt on omakin auto kasattu valmiiksi joten voin myöskin kertoa tarkemmin noista osista.

Ohjauspalasta oli pienennetty ruuvinreijän viistettä sekä ruuvi venytetty maksimi mittaan eli 13,5mm pituiseksi. Noilla muutoksilla kestävyys on parantunut reilusti.

Tilaisin itselleni uuden Mi5 turistin mutta ne oli päässyt loppumaan tehtaankin varastosta joten Matti lähetti minulle testiin esittelyauton kunnes tehdas saa toimittettua lisää kittejä ja pääsen itsekin kasaamaan uutta autoa.

Auton oli siis rakennettu, vain sähkökamat paikalleen ja menoksi. Pieniä muutoksi autoon piti kuitenkin tehdä mekkaamisen helpottamiseksi.

Iskunvaimentimien sekä kallistuksenvakaajien pallokupeissa ei ollut samanlaista läpireikää pallopään ruuvaamista varten kuten Camber-linkkien ja raidetankojen pallokupeissa on. Irroitin iskarit ja vakaajien pallot poratakseni niihin 3mm reiät työkalun läpimenoa varten.
Tämä auttaa siihen että jos vakaaja tai iskari pitää irroittaa tukivarresta niin pallokuppia ei tarvi "plopsauttaa" irti pallosta vaan pallopääruuvin voi ruuvata irti tukivarresta joka on parempi tapa estäen  pallokuppia venymästä väljäksi.

Kallistuksenvakaajat ja droopit oli säätämättä, se olikin helppo tehdä ennen iskareiden asentamista takaisin paikalleen.

Sitten olikin vuorossa oli sähkökamojen asennus. Niiden asentaminen sujui helposti ja nopeasti koska pohjalevyssä oli reilusti tilaa servon ja moottorin välissä.
Renkaat paikalleen, maavara sekä Camberit kohdilleen ja lopuksi vielä koritolppien korkeussäätö.

Aloitin tutustumisajot pakettisetupilla joka näytti olevan enemmän asfaltille tarkoitettu.
Muutaman akullisen jälkeen ruuvasin tukivarsien kiinnitykset lähemmäksi Hoferin perussetuppia, eli alatukivarsien kiinnityspallojen 1mm prikka vaihtui 0.5 milliin ja Camber-linkkien sisäpäässä pallopään ja levyn väliin lisää prikkoja. Tuolla muutoksella se muuttuikin heti paremmaksi mattobaanalle.
Eri jousia en ole vielä kokeillut.
Paketissa mukana tuleva iskariöljy tuntui edessä hieman liian löysältä joten vaihdoin eteen hieman paksumman öljyn.

Auton runkorakenne on aika fleksaava eli kiertojäykkyydeltään löysä. Mikäli sähkökamat eivät ole liian tiiviisti toisissaan kiinni vaan välissä on pieni rako niin runko pääsee joustamaan sekä myös palautumaan takasin suoraksi. En kertaakaan huomannut että runko olisi ollut twiikissä.

RCTech.netistä Mi5-topikista lukemani perusteella heikoimmiksi osaksi osoittautuikin ohjauspalat. Pienessä reunaputkikosketuksessa ohjauspalan alumiininen kiinnitysruuvi repeytyi irti ohjauspalasta.
Huomasin että ruuvi olisi voinut olla muutaman millin pitempi jolloin kestävyyskin olisi parempi.
Ohjauspala jäi muuten ehyeksi joten asensin kotona ohjauspaloihin Helicoilin eli kierteenkorjauselementin jolloin kestävyys paranee reilusti.
Toisena treenipäivänä autosta ei hajonnut mitään mutta kyseinen ruuvi oli päässyt löystymään ajon aikana joten lukitsin sen kiinni käyttäen pientä määrää autopaketissa mukana tulevaa ruuvilukitetta.

Alkuperäisen kiinnitysruuvin tilalle voi kokeilla M4x14 tai M4x16 linssikantaista ruuvia joka pitää lyhentää 13.5mm pituiseksi ettei se ota kiinni vetoakselin ristiniveleen.
Tehtaalta onkin tullut ohjauspalan ja saranaruuvin V2 päivysosat mutta en vielä ole saanu niitä käsiini joten en tiedä muutoksista tarkemmin.

Edelliseen CXL-malliin verrattuna hihnojen paikkaa on vaihdettu. CXL:ssä etuhihna kulkee keskellä ja takahihna reunassa mutta Mi:5:ssä etuhihna kulkee oikeassa reunassa ja takahihna keskellä. Jos haluaa ajaa kuuladiffillä niin Mi4:n diffi menee paikalleen kun ensin kääntää hihnapyörän toisin päin.
Edessä voi käyttää SpecR:n valmistamaa ratasdiffiä.

Tuo aiemmassa postauksessa esiintyä Hoferin auto on täynnä purppuran värisiä osia mutta myyntimallissa ainoa sen väriset osat ovat hexat ja nekin on vanteen takana piilossa. Kaikki alumiiniosat ovat tyylikkään mustia.

Alla linkki Petitrc.comin oivalliseen sivustoon. Sieltä löytyy rakennus- ja säätövinkkejä sekä setuppeja.

http://www.petitrc.com/reglages/schum/SetupSheetsSchumacherMI5.html

Kiesi valmiina Vaasan kisaan jossa pääsen ajamaan ensimetrit savella tälle kesälle.
Pöydällä pompottelun ja asfaltilla suoritetun testin perusteella tuntuu huomattavasti oivallisemmalta kuin aiemmat mallit.
Ponderin naamioteippasin vasta kuvan ottamisen jälkeen eikä enää hypi silmille.

Setuppi on lähellä Cockerillin EM-warm upissa käyttämää.

tuolta voi vilkaista hyvät ohjevideot kiesin kasaukseen:

http://www.youtube.com/user/SchumacherRacingTV

Laitoitko oikeat tiivisteet?

Pienissä iskareissa on Ø3mm männänvarsi (tiivistesarja U2999) ja big boreissa männänvarsi on Ø1/8" eli 3.17mm (U3667).

Vaihdoin  tälle kaudelle turistiin nopeudensäätimeksi tyylikkään ja pienikokoisen VIPER VTX-10BE-mallin.

Säädettäviä parametreja noparissa on erittäin runsaasti kaasun/jarrun taajuuksista lähtien mutta löytyy myös valmiit profiilit eri rata/krossiluokkiin, viri/stockki moottorille, boostille/0-ennakolle
joista sopivimman voi sitten muokata mieleisekseen. Koska itse ajan prostockkia valitsin #5:n joka on spec on road 0-boost -profiili 10.5-21.5T moottorille.
Säädöistä vaihdoin hieman jarrun asetuksia sekä otin automaatti sammutuksen kokonaan pois päältä jonka olisi voinut asettaa 1-10 minuutiin.

Säädöt on helppo muuttaa ProGauge:lla jossa on viisi laitetta samoissa kuorissa.Sillä voi tarkastaa esim. becin jännitteen joka tässä noparissa onkin säädettävä viidestä seitsemään volttiin virran ollessa 5A. Servolle on siis jännite-/virtasyöttö turvattu vaikka olisi hieman hankalampi tapaus kyseessä.

Noparin asennus alkoi juottamalla ensin hieman liian paksut ja painavat 12AWG johdot sekä konkkapaketti irti. Tilalle juotin hieman ohuemmat 14AWG johdot.
Konkalle sopivaa asennuspaikkaa etsiessäni päädyin teippaamaan sen noparin päälle jolloin sain lyhennettyä piuhat aivan minimi mittaiseksi.

Signaalipiuha ja virtakytkimen johto tulee ulos säätimen takaa juotostornien alta jossa myös sensoripiuhan
sekä lisätuulettimen liittimet on. Johdot sain siisteimmin vastarin puolelle tuomalla ne huomaamattomasti noparin alta kun laitoin kaksipuoliteippisuikaleet vain reunoille ja jätin keskelle tilaa.

Kovin montaa akullista en ole ehtinyt ajamaan mutta tuntuma oli loistava heti ensi metreistä lähtien.
Minkäänlaisia pätkimisiä tai muita toimintahäiriöitä ei  esiintynyt.

Alla kuva asennuksesta

alatukivarren ulkopäästä alapuolelta casterpalan tai hubin vierestä

Abaut 5,4 eli 28 pinjoni vakio vetorattaalla (85) voisi olla hyvä aloitusvälitys kun en tiedä millaisella baanalla ajelet.
Jos tuntuu että kone huutaa pääsuoralla maksimi kierroksilla liian aikaisessa vaiheessa niin kokeile 1-2 piikkiä isompaa pinjonia.
Sisäinen välitys on 1,8 (36/20)

Auton sai huomattavasti paremmin istumaan junnukuskin käteen kun vaihtoi kovemmat eturenkaat ja levittämällä renkaan ulkoreunaan hieman pikaliimaa. Lisäsin myöskin hieman Ackermania vaihtamalla servosaverin etupuolella olevan holkin ohuempaan 2> 1mm mutta sillä ei ollut kovin suurta vaikutusta. Alkuperäisillä renkailla eron olisi saattanut huomata paremmin.

Muuten auto on rakennusohjeen mukainen, kaikki O-renkaan on paikallaan.

Nyt on ensimmäiset akulliset ajettu ja auto yllätti positiivisesti vaikka onkin hieman alkeellisempi kuin mihin olen tottunut.

Itselleni käytös oli neutraali ja helppo ajaa mutta junnukuskille auto reagoi ohjausliikkeisiin vähän liian hätäisesti, mikä olikin odotettavissa ajettaessa solukumi-renkailla mattoradalla vaikka pitoainetta ei käytettykään. Eturenkaiden pito oli oikeestaan liian hyvä, auto ei mutkissa puskenut ollenkaan olematta kuitenkaan liian yliohjaava niin että takapito olisi kärsinyt. En kuitenkaan alkanut muuttamaan  säätöjä mutta käsittelin eturenkaiden ulkoreunat pikaliimalla. Kovemman seoksen eturenkailla käytöksen voisi saada puskevaksi joten sellaiset pitää laittaa tilaukseen. Mikäli ne ei auta tarpeeksi niin sitten pitää kokeilla keulaan eri setuppia.

Välitys oli kasauksen jäljiltä 99mm jolla huippunopeutta oli aloittelijalle hieman liikaa. Vähensin ohjaimesta kaasun epan 50 prosenttiin mutta kiihtyvyys ei ollut tarpeeksi rivakkaa joten vaihdoin myöhemmin kotona vetorattaan 90 hampaiseen (64dp) jolla välitykseksi tuli noin 80mm.

Lukuisista osumista oikaisuesteisiin huolimatta auto sekä kori jäi täysin uuden veroiseen kuntoon. Rakenne on kestävä ja foumipuskurit tukee koria oivallisesti eikä renkaat ei kulunut päivän aikana yhtään.

Karttapohja on viime vuodelta mutta toimii edelleen tosin sillä erolla että kisajärjestäjälle varattu alue tehtään tänä vuonna kauemmaksi ajajakorokkeesta.

Infoa kisaajille kisapaikalle saapumisesta:

Oheisessa kartassa (ei mittakaavassa) näkyy hieman miten toivoisimme teidän sijoittuvan varikko-alueelle. Autojen ja kisajärjestäjien välissä vapaata aluetta mekkaamiseen, tarkoitus olisi pitää autot pois telttojen vierestä. Motorhomet/vaunut jos niitä tulee voisi parkkeerata kentän oikeaan reunaan, kuten kuvasta näkyy. Koulun pihalle sopii myös autoja parkkeerattavaksi, ei mielellään nurmialueelle jos ei ole pakko.

Tervetuloa kisaamaan!

Tuonne ensi talvena Winter Jumpsit????!!!!!!!!!!!

Ps. Oikeasti se menee niinkuin sanoin eli Valtanen voitti miut siinä nelkussa lauantaina.

Kyllähän tuolla voisi pitää myös SM-osakilpailun. Onhan Rauman vastaavassa pidetty MM:kin.

Tuloksissa tasapisteissä 1+3 on parempi kuin kaksi kakkossijaa, ei siinä tulosvertailua tarvi tehdä. Mutta eipä tuon kisan tuloksilla ole mitään merkitystä, tärkeintä oli päästä ajamaan.

Oli mulla pieniä liikkeellelähtöongelmia finaaleissa mutta en tehnyt asialle mitään.

Kuusankoskella ongelmat oli pahemmat ja vaihdoin silloin uuden sensoripiuhan sekä kalibroin säätimen jolloin vika poistui. Myöhemmin päivitin säätimeen vielä uuden softan.

Vika ilmeni jälleen viimeisen alkuerän lähdössä. Janin kanssa mietittiin että sensorin voisi vaihtaa ja olisi mulla sellainen pakissa ollutkin mutta koska en ole koskaan kokeillut sen toimivuutta niin en tohtinut vaihtaa sitä paikalleen. (Sensori oli ollut kiinni liiallisilla ennakoilla poltetussa 17.5-koneessa)

Koneella on jo aika paljon käyttötunteja takana. Olen samalla koneella ajanut siitä lähtien kun kyseiseen moottoriin prostockissa siirryttiin. Varakone (kaksikautta mattoautossa) oli Goldin käytössä.

Lähtöpaikka ei ollut huono mutta hieman hankala ja ainakin omiin silmiin auton kulkusuunta on vaikea havaita. Keskeltä mutkaa lähdettäessä voi helposti käydä niin että liian vähän kaasua,  ajaa kääntää liikaa tai liian aikaisin jolloin osuu sisäkurvin mollaan. Tai sitten liikaa kaasua, mutka pitkäksi jne.

Monesti olen ollut sitä mieltä että sääntöjen määräämä 2m lähtöväli on liian lyhyt mutta 3.5m on taasen liian pitkä. 2.5 tai 3m voisi toimia paremmin.