Tarkennetaan vielä vähän, elikkä Samuraissa, Shogunissa ja varmaan kaikissa muissakin Maruin tuon ajan krossiautoissa oli läpinäkyvä kori. Samurai oli myöskin poikkeuksellinen, sillä sen "korin" (jos näin voi sanoa!) muodosti lähinnä muovinen "tukikehikko", eikä varsinaista koria ollut ollenkaan. Ainoastaan pikkuinen lexan-muovinen "konepelti" ohjausservon suojana ja takasiipi. Nämä sai sitten itse maalata ja tarroittaa...
Käyttökokemuksia on sekä Samuraista että Shogunista... Shogun oli kardaanivetoisena paljon nopeampi ja muutenkin paremmin kulkeva peli. Ketjuvedolla varustettu Samurai tuntui kovin laiskalta ja oli muutenkin tuskallisen hankala purkaa. Jos esim. tasauspyörästön ratas hajosi, niin lähes koko auto piti purkaa atomeihin. Shogun on rakenteltaan avoimempi ja helpompi huoltaa ja siinä on paljon enemmän järkevämmin ajateltuja yksityiskohtia. Heikko puoli Shogunissa on muovivanteet, jotka menivät helposti muruksi. Samuraissa ei pettänyt rattaiden lisäksi mikään osa, mutta huonosti toimivia oli sitäkin enemmän, mm. iskareista vuoti öljyt ulos ja kaikenlaista pientä klappia oli kyllä vähän joka kolossa. SO 80's. 8)
