Kone oli vielä sisäänajossa ja se säädettiin ylipäätään kulkemaan vasta 1/4 lämmittelyssä.
Ei siis ollut mitään tarkempaa tietoa kauanko tankki kestää niin en viitsinyt lähteä myöskään kokeilemaan.
Muutenkin oli aivan sama millä tankkivälillä lähden, koska jos ei nopeus olis tuolla tankkivälillä riittänyt niin olis ollu ihan sama pakata kamat jo muutenkin.
Toisinsanoen ehkä joidenkin mielestä liian suurta itsevarmuutta, mutta tiesin että jatkossa olen tuollakin tankkivälillä.
+ että jos säädettävää olis ollu niin siinä olis ollu yks varikkokäynti enemmän mahdollista säätää.
Erän alku oli aikamoinen shokki, kun olin säätänyt auton sille alkuerien katastrofaalisen järkyttävälle pidolle...
1/4 alussa huomasinkin sitten että pitoa ei ole puoliakaan siitä mitä oli edellisellä ajokerralla.
Ja kun etukardaani sanoi sopimuksensa irti niin sitten vasta olikin mielenkiintoista ajaa.
2 kokonaista läppiä pääsin ajelemaan kärjessä pelkällä osittaisella takavedolla.
Lopulta veto loppui kun keskidiffi suli niin perusteellisesti että pikkuratas suli kuoresta läpi.
Loppuun asti
Artsi tosiaan sai stopparin ajettuaan varikkosuoran väärään suuntaan.
Unohti tulla varikolle, ja päätti tulla sen varikkosuoran jälkeisen lenkin kierrettyään letkun yli varikolle väärästä suunnasta.
Tietäen että vaihtoehtoina on polttoaineen loppuminen perimmäiseen nurkkaan, tai sitten stoppari.
Stoppari tietysti näistä vaihtoehdoista selkeästi parempi.