Hei,
Olen asentanut autooni warrior 7020 säätimen ja lehner basic 4200 moottorin. Nyt asennuksen jälkeen moottorissa ei tapahdu mitään.
Asennusohjeessa puhutaan jostain asennusjumpperista, mitä en säätimestä ole löytänyt?
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"Hei,
Olen asentanut autooni warrior 7020 säätimen ja lehner basic 4200 moottorin. Nyt asennuksen jälkeen moottorissa ei tapahdu mitään.
Asennusohjeessa puhutaan jostain asennusjumpperista, mitä en säätimestä ole löytänyt?
Liikkuuko ohjaus servo, jos ei niin tarkista akun liitin (Napaisuus ja kontakti).
Ja jos ei liiku vieläkään tarkista että radiot on kunnossa.
Jos ohjaus servo liikkuu on vika todennäköisesti moottorin johdoissa, onko kaikki kolme säätimeltä lähtevää johtoa kunnolla juotettu kiinni (Joko banaaniliittimillä tai suoraan)?
Se asetus jumpperi on akun plus kaapelin vieressä säätimellä.
Lainaus käyttäjältä: "Hermanni"Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"Hei,
Olen asentanut autooni warrior 7020 säätimen ja lehner basic 4200 moottorin. Nyt asennuksen jälkeen moottorissa ei tapahdu mitään.
Asennusohjeessa puhutaan jostain asennusjumpperista, mitä en säätimestä ole löytänyt?
Liikkuuko ohjaus servo, jos ei niin tarkista akun liitin (Napaisuus ja kontakti).
Ja jos ei liiku vieläkään tarkista että radiot on kunnossa.
Jos ohjaus servo liikkuu on vika todennäköisesti moottorin johdoissa, onko kaikki kolme säätimeltä lähtevää johtoa kunnolla juotettu kiinni (Joko banaaniliittimillä tai suoraan)?
Se asetus jumpperi on akun plus kaapelin vieressä säätimellä.
Hei,
Kiitoksia ohjeista, sain nyt homman toimimaan kun löysin sen jumpperin.
Nyt ongelmaksi ilmaantui sellainen pikaisen kokeilun jälkeen, että akku kyykähtää aivan samantien ja moottori pyörii väärään suuntaan, pakki=eteen ja eteen=pakki.
No sen saa korjattua tietääkseni muuttamalla kahden koneelle menevän johdon paikkaa.
Mua on mietityttänyt sellanen että jos laittaa harjattoman niin kelpaako sille ihan normit 3300GP akut? vai tarviiko välttämättä lipot? ja onko noi lipot sitten vaikea huoltosia kun ainakin mitä mä oon kuullu niin kovatöisiä huoltaa jne. :|
Radiosta pitäisi löytyä reverse-kytkin kummallekkin kanavalle (st ja th). Eli sen kytkimen asentoa muuttamalla pitäisi liikkua oikeaan suntaan.
Tai jos käytössä on kompuutteriradio, nii sit pitäis löytyy valikoista.
Lainaus käyttäjältä: "RaDon"Radiosta pitäisi löytyä reverse-kytkin kummallekkin kanavalle (st ja th). Eli sen kytkimen asentoa muuttamalla pitäisi liikkua oikeaan suntaan.
Tai jos käytössä on kompuutteriradio, nii sit pitäis löytyy valikoista.
Tästä ei vain ole hyötyä Warrior säätimen kanssa, Tai toimiihan se kyllä, mutta jarruohjelma tulee aiheuttamaan mielenkiintoisia elämyksiä.
Että kyllä se kannattaa pistää ne johdot oikeinpäin.
Moottorin pyörimis suunta vaihtuu tosiaan kahden johdon paikkaa muuttamalla, aivan sama mitkä kaksi johtoa vaitaa paikkaa (Siis kolmanteen ei tarvitse koskea).
Eivätkä LiPot vaikeahuoltoisia ole, helpompia kuin normaalit ajoakut.
LiPoissahan ei tarvitse tasapurkaa kennoja koskaan, riittää vain että tasaltataat ne.
Ja jos on kaksikennoinen LiPo on elämä sen kanssa todella helppoa, latauksen jälkeen mitataan vain kennot ja tyhjempi ladataan täyteen.
Kärkkäinen myy joulutarjouksessa Kokamin 3200MAH 2S SHD/20C/64A/168G akkua 90,90 €.
http://lennokit.net/viewtopic.php?t=12976
Tuohon hintaan ei todellakaan saa yhtään NiMh akkua joka pystyisi antamaan yhtäpaljon ampeereita ulos, huomatkaa vielä paljonko akku painaa (Silti vastaa 7 kennoista NiXX akkua, siis 2s LiPo on 8.4v täyteen ladattuna).
Mutta kannattaa huomata että LiPoja varten tarvitsee laturin joka osaa ladata LiPot (Toivottavasti olette ottaneet / otatte huomioon laturia hankkiessanne).
No mulla on kyllä ihan tuollanen "anti-lipo" laturi mutta eiköhän se laturi tule sitten samalla jos innostun lipot ja harjattoman systeemin ostamaan. harjallisella pärjätään vielä... Onko järkeä ostaa harjatonta harjallisen tilalle jos ei ainakaan heti aijo lipoihin investoida??
On, jos et osta liian tehokasta moottoria akuillesi,eli tyydyt vähän miedompaan moottoriin.
Selvä kiitos! pitää tutkailla sitten keväämmällä kun tulee ajankohtaseksi... Mikähän olis sitten ns. miedompi tehoinen? Akkuina on tällähetkellä GP3300 7,2v kennostot...
Lainaus käyttäjältä: "finnleo"Lainaus käyttäjältä: "RaDon"Radiosta pitäisi löytyä reverse-kytkin kummallekkin kanavalle (st ja th). Eli sen kytkimen asentoa muuttamalla pitäisi liikkua oikeaan suntaan.
Tai jos käytössä on kompuutteriradio, nii sit pitäis löytyy valikoista.
Tästä ei vain ole hyötyä Warrior säätimen kanssa, Tai toimiihan se kyllä, mutta jarruohjelma tulee aiheuttamaan mielenkiintoisia elämyksiä.
Että kyllä se kannattaa pistää ne johdot oikeinpäin.
No niin nyt on pyörimissuuntakin oikein kun vaihdoin kahden johdon paikkaa. Ongelmaksi kyllä vielä jää tuo akkujen totaalinen kyykähtäminen jo puolella kaasulla. Akkuna olen käyttänyt 6xgp3300 kennoja = 7.2v.
Voisikohan tuohon kyykähtämiseen vaikuttaa säädöillä jotenkuten? Olen kokeillut kalibroida kaasua erilailla ja seurauksena kun kaasun päästää irti niin sitten moottori jarruttaa kokoajan kaasun ollessa nolla-asennossa.
Eli haluaisin säätää kaasun siten, että kun se on pohjassa niin se antaa juuri niin paljon virtaa,että akku ei kyykähdä.
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Voisikohan tuohon kyykähtämiseen vaikuttaa säädöillä jotenkuten? Olen kokeillut kalibroida kaasua erilailla ja seurauksena kun kaasun päästää irti niin sitten moottori jarruttaa kokoajan kaasun ollessa nolla-asennossa.
Eli haluaisin säätää kaasun siten, että kun se on pohjassa niin se antaa juuri niin paljon virtaa,että akku ei kyykähdä.
Warrior säädin on vähän sellainen kapistus että virran määrää tai sen sellaisia hienouksia ei pysty säätämään.
Tästä on kai ollut puhettä harjallisten moottorien threadissä, eli haiskahtaa tältä "boot-efektiltä" kun akuissa ei riitä virta
vastarille saakka täydellä kaasulla, jolloin se resetoi itsensä kun signaali katoaa.
jos mahdollista kannattaa kokeilla erillisellä vastarin akulla. (muistat vain poistaa säätimen punaisen (+) johdon
vastarin liittimestä, ettei säätimen BEC:ci ota hernettä neenäänsä.)
Lainaus käyttäjältä: "Divi"Selvä kiitos! pitää tutkailla sitten keväämmällä kun tulee ajankohtaseksi... Mikähän olis sitten ns. miedompi tehoinen? Akkuina on tällähetkellä GP3300 7,2v kennostot...
Lehnerin koneista joku väliltä 2100 Basic - 3100 Basic. http://www.lehner-motoren.de/msbasic.php
Tuo 3100 Basic jo vaatii huvät kennot, mutta pärää vielä esim GP 3300 kennoilla (Jos akku on tehty kunnolla ja kaapelit / liittimet on kunnolliset).
Ai niin, piti sanomani että unohtakaa tamiya (Ne mitä valmisakuissa on) liittimet harjattomien kanssa, ne pilaa hyvänkin akun "mahikset" toimia harjattomien kanssa!
EDIT. kannattaa lukea myös tämä, sieltä löytyy apu nykimisongelmaan. http://www.rc-harrastus.com/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&t=1624&postdays=0&postorder=asc&start=225
Sanoit noista johdoista että pitää olla hyvät. Niin riittääkö perus 4mm2 johdot LMT B4200 moottorille vai pitääkö olla paksumpaa?
Lainaus käyttäjältä: "finnleo"Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Voisikohan tuohon kyykähtämiseen vaikuttaa säädöillä jotenkuten? Olen kokeillut kalibroida kaasua erilailla ja seurauksena kun kaasun päästää irti niin sitten moottori jarruttaa kokoajan kaasun ollessa nolla-asennossa.
Eli haluaisin säätää kaasun siten, että kun se on pohjassa niin se antaa juuri niin paljon virtaa,että akku ei kyykähdä.
Warrior säädin on vähän sellainen kapistus että virran määrää tai sen sellaisia hienouksia ei pysty säätämään.
Tästä on kai ollut puhettä harjallisten moottorien threadissä, eli haiskahtaa tältä "boot-efektiltä" kun akuissa ei riitä virta
vastarille saakka täydellä kaasulla, jolloin se resetoi itsensä kun signaali katoaa.
jos mahdollista kannattaa kokeilla erillisellä vastarin akulla. (muistat vain poistaa säätimen punaisen (+) johdon
vastarin liittimestä, ettei säätimen BEC:ci ota hernettä neenäänsä.)
No ei suoranaisesti, mutta voihan siihen ohjelmoida yhtä sun toista, jolla voi vaikuttaa otettavan virran max. määrään, yms. asioita, jos vain ostaa sen ohjelmointikaapelin...
Lainaus käyttäjältä: "finnleo"Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Voisikohan tuohon kyykähtämiseen vaikuttaa säädöillä jotenkuten? Olen kokeillut kalibroida kaasua erilailla ja seurauksena kun kaasun päästää irti niin sitten moottori jarruttaa kokoajan kaasun ollessa nolla-asennossa.
Eli haluaisin säätää kaasun siten, että kun se on pohjassa niin se antaa juuri niin paljon virtaa,että akku ei kyykähdä.
Tästä on kai ollut puhettä harjallisten moottorien threadissä, eli haiskahtaa tältä "boot-efektiltä" kun akuissa ei riitä virta
vastarille saakka täydellä kaasulla, jolloin se resetoi itsensä kun signaali katoaa.
jos mahdollista kannattaa kokeilla erillisellä vastarin akulla. (muistat vain poistaa säätimen punaisen (+) johdon
vastarin liittimestä, ettei säätimen BEC:ci ota hernettä neenäänsä.)
Onko muilla kokemuksia siitä, että erillinen vastarin akku auttaa asiaan. Katselin tuossa jr-hobbyn sivuilta ja sieltä sais 4.8v pieniä 28g ja 40g painavia vastarin akkuja halvalla. En haluasin autooni kuitenkaan hirveän painavaksi (asso b3) joten en halua siihen mitään 4x tavallisia kennoja.
Sellainen seikka piti vielä sanoa, että käytän vain deans-liittimiä ja kaikki johdot on varmasti riittävän paksuja ja lyhyitä.
No koitas tuota mitä Jrx ehdotti rc-harrastuksen sivulla. Nykimisongelmaan on ratkaisu, että kytkee 10 voltin, 2200 mikrofaradin konkan tai isomman, säätimen kolminapaisen kaapelin + ja - johtojen väliin, siis siihen vastariin menevään johtoon.
Tuonhan voi toteuttaa aivan hyvin vanhalla servokaapelilla jonka + ja - napihin juottaa tuon konkan, sitten vain "tökkää" sen vastarin kolmoskanavaan tai akkuliittimeen kiinni (Näin ei tarvitse koskea alkuperäisiin noparin johtoihin).
Joo, pitääpä kokeilla. Sellainen kysymys vielä, että kun tuossa säätimen-vastarin välissä on johdot: punainen, oranssi, ruskea. Punainen on + johto mutta kumpi (ruskea vai oranssi) on - johto?
Ja onko tuolla kondensaattorilla väliä kumminpäin sen siihen juottaa? ja pitääkö sen olla juuri 10volttia ja 2200 mikrofäräädiä?
Riippuuko se siitä millä volteilla ajaa? Itse kun käytän 7.2 ja 8.4 volttia.
Nyt vois tietty kokeilla suurempiakin voltteja kun nopari ja kone ainakin sallisivat.
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"Joo, pitääpä kokeilla. Sellainen kysymys vielä, että kun tuossa säätimen-vastarin välissä on johdot: punainen, oranssi, ruskea. Punainen on + johto mutta kumpi (ruskea vai oranssi) on - johto?
Ne menee yleens näin, ruskea tai musta on miinus, punainen on plus, valkoinen tai oranssi tai keltainen on signaali.
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"Ja onko tuolla kondensaattorilla väliä kumminpäin sen siihen juottaa? ja pitääkö sen olla juuri 10volttia ja 2200 mikrofäräädiä?
Riippuuko se siitä millä volteilla ajaa? Itse kun käytän 7.2 ja 8.4 volttia.
Nyt vois tietty kokeilla suurempiakin voltteja kun nopari ja kone ainakin sallisivat.
Kunhan se on joko 6v tai enemmän (Mutta ei mitään järkeä käyttää esim 12v), vastarillehan tulee 4.8v-6v yleensä.
Ja periaatteessa mitä isompi konkka sen parempi.
Konkkiin on aina merkitty napaisuus, yleensä kuljessä on raita ja siinä miinusmerkki (En nyt mene vannomaan ettei saattaisi pluskin olla) joka ilmaisee sillä puolella olevan jalan napaisuuden.
Konkkia voi myös laittaa rinnan, jos "pakista" ei nyt yhtä riittävän isoa satu löytymään.
On myös vaihtvirtakonkkia, mutta niitä ei pidä tähän "sotkea"....
Lainaus käyttäjältä: "Hermanni"No koitas tuota mitä Jrx ehdotti rc-harrastuksen sivulla. Nykimisongelmaan on ratkaisu, että kytkee 10 voltin, 2200 mikrofaradin konkan tai isomman, säätimen kolminapaisen kaapelin + ja - johtojen väliin, siis siihen vastariin menevään johtoon.
Tuonhan voi toteuttaa aivan hyvin vanhalla servokaapelilla jonka + ja - napihin juottaa tuon konkan, sitten vain "tökkää" sen vastarin kolmoskanavaan tai akkuliittimeen kiinni (Näin ei tarvitse koskea alkuperäisiin noparin johtoihin).
Partco:stä näyttäisi löytyvän elektrolyyttikondensaattoreita, onko oikeanlainen? pitäisikö hommata 10v 2200uF ja jos ei sillä pelaa niin 10v
3300uF kondensaattori?
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Partco:stä näyttäisi löytyvän elektrolyyttikondensaattoreita, onko oikeanlainen? pitäisikö hommata 10v 2200uF ja jos ei sillä pelaa niin 10v
3300uF kondensaattori?
Osta heti toi 3300uF konkka, jos se vaan sopii mekaanisesti. Sillä ei ole mitään merkitystä ostatko 10V tai vaikka 15V elkon. Tärkentä, että jännitekesto alkossa on suurempi kuin käyttämäsi akun jännite. Tässä tapauksessa 3300uF 10V ja 3300uF 15V konkilla EI ole mitään eroa. Itseasiassa mitä pienempi konkan kotelo on fyysisiltä mitoiltaan niin konkan kapasitanssi laskee kun jännite sen yli lisätään. Tosin noin suurissa konkissa ei juuri kyseistä efektiä esiinny.
Elkon tulee kytkeä aina oikein päin mutta miinus on yleensä hyvin merkitty. On olemassa myös ns. bi-polar elkoja jotka voidaan kytkeä kumminpäin tahansa...
-Danger
Konkat on kohta haettu Partco:sta ja pitääpi kokeilla auttaako.
Sellainen kysymys on juolahtanut mieleen kun luin tuossa lehnerin 4200 basicin teknisiä tietoja, niin se näyttäis imaisevan 55A/V tuota virtaa, joten pystyykö joku laadukas nimh-kenno sen tyydyttämään?
Sitten sellainen kysymys, että onko nuo Nimh-akut aina parempia kuin Ni-cd akut? Siis tiedän toki, että niissä on tuo teho/paino suhde parempi, mutta jostain lueskelin, että Ni-cd kennot pystyvät antamaan suuria virtamääriä. Ei viittis vielä pistää 100euroa noihin lipoihinkaan.
Tai pitäiskö kokeilla huvin vuoksi kahdella akulla, rinnan.
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"Sellainen kysymys on juolahtanut mieleen kun luin tuossa lehnerin 4200 basicin teknisiä tietoja, niin se näyttäis imaisevan 55A/V tuota virtaa, joten pystyykö joku laadukas nimh-kenno sen tyydyttämään?
Ei jatkuvana, GP 3300 NiMh kennoille luvataan vain 20A jatkuvaa, silti ko kennot ovat parhaasta päästä......
Koska Hermanni ajattelit uskoa, että NiMh-kennot pystyy paljon parempaan!
Tuollaisesta GP3300 akusta pystytään HELPOSTI ottamaan jatkuvaa virtaa sellainen 40A. Hetkellisesti otetaan sitten huomattavasti suurempia virtoja. NiMh akuilla on toki kyykähtämisominaisuus. Tästä pääsee kuitenkin eroon melkoisen tehokkaasti sopivalla kondensaattorilla, koska kyykähtäminen on todella hetkellistä.
Joo, eli olen sitä kondensaattoria asentamassa noparin ja vastaanottimen väliin kuten aiemmissa viesteissä suositeltiin. Tuosta saa käsityksen, että tarkoitit kondensaattorin asentamista akun ja noparin väliin?
Jos näin niin kerro millainen kondensaattori siinä toimisi. Niin vielä pikaisten kokeilujen jälkeen kun ajelee 8.4 voltilla niin silloin kyykähtäminen ei ole niin suuri ongelma kuin 7.2 voltilla ajaminen.
Niin ja vielä sellainen kysymys, että asennetaanko se noparin ja vastarin välinen konkka näin
Nopari - -------- C+ ----------- Vastari -
Nopari + -------- C- ----------- Vastari +
Eiköhän ne suuret virrat oteta nimen omaan akusta. Eli joku 3000-4000 uF konkka kannattaa juottaa akun napojen väliin. Eli omien harjattomien nopareideni kanssa en ole koskaan törmännyt konkan tarvetta vastarin johtoon, mutta melkein aina on ollut tarvetta konkalle akun napoihin.
Lainaus käyttäjältä: "l150040"Koska Hermanni ajattelit uskoa, että NiMh-kennot pystyy paljon parempaan!
Tuollaisesta GP3300 akusta pystytään HELPOSTI ottamaan jatkuvaa virtaa sellainen 40A. Hetkellisesti otetaan sitten huomattavasti suurempia virtoja. NiMh akuilla on toki kyykähtämisominaisuus. Tästä pääsee kuitenkin eroon melkoisen tehokkaasti sopivalla kondensaattorilla, koska kyykähtäminen on todella hetkellistä.
Täytyy vetää vähän sanoja takas, näköjään saa irti 30A (Omilleni kun aikoinaan ostin luvattiin vain 20A). http://www.gpbatteries.com.hk/pic/330schR_R1.pdf
(https://rc10.fi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fwww.sisulan.net%2Ftraxxas%2FGP330SCHR.jpg&hash=d40a30e6b8c3ea100fb8edc92656ce5619a6049c)
Ajelinhan itsekkin ko kennoilla Lehnerin 4200 Basicilla, tosin akuista tuli selvää (Jopa niin että kutistesukat suli ja osa kennoista pullistui sekä pihisi "mehut" pihalle, oli kuvakin joskus muistaakseni stampedetopicissa kuinka kennojen käy)......
Ja kyllähän niistä virtaa saa, mutta kun ne kyykähtävät piikissä jo 55A kohdalla niin "alas" että 6 kennoisessa akussa alittuu 4.8v arvo (Niin kuin monet ovat huomanneet säätimen resetoitumisena).
Eri asia heillä jotka ostavat valikoituja kennoja, mutta tavallisella "tallaajalla" tähän ei välttämättä ole mahdollisuuksia.
GP 3300 kennoissa on suuria vaihteluja myös kapasiteetissa, itse olen mitannut väliltä 3300mAh - 3900mAh kapasiteetiksi.
Tuosta aiheutuu myös toinen ongelma, yksi tai kaksi "huonoa" kennoa joukossa aiheuttaa helposti niiden liian tyhjäksi purun (Saattaa jopa napaisuus vaihtua jonka jälkeen kenno on selvä).
Omasta kokemuskesta 55A rasitus tekee selvää parinkymmenen ajokerran jälkeen osasta kennoja jonka jälkeen akku on menettänyt teränsä.
Mutta eipä se minua haittaa millä kennoilla ajelette, minua ei huvita tuhlata rahoja parinkymmenen ajokerran jälkeen uuteen akkuun (Halvat Dynomaxitkin oli käytössä satakunta kertaa ennen myyntiä ilman merkkejä väsymyksestä). :wink:
Lainaus käyttäjältä: "l150040"Eiköhän ne suuret virrat oteta nimen omaan akusta. Eli joku 3000-4000 uF konkka kannattaa juottaa akun napojen väliin. Eli omien harjattomien nopareideni kanssa en ole koskaan törmännyt konkan tarvetta vastarin johtoon, mutta melkein aina on ollut tarvetta konkalle akun napoihin.
Ei vaan nimen omaan vastarille menevään johtoon, säädin ja moottori "imaiseen" sen konkan tuhjäksi saman tien kun piikki tulee (Jos ei nyt mitään järkyttävää autovahvistimille tarkoitettua konkkaa ala laittelemaan)..
Virtaa pitää riittää vastarille ja noparin prosessorille, siksi vastarin kaapeliin...........
En ottanutkaan kantaa siihen, mikä kennotyyppi olisi paras. Halusin vain tuoda esille sen, että NiMh-kennot venyy suurempiinkin virtoihin.
Voisi ollakin, että ajaisin LiPo:illa, jos ne menisivät autoihini kivuttomasti, niiden hinta olisi kohtuullisempi, ja laturini lataisi LiPo-akkuja.
Näinhän se on, kyllähän niistä käsittelemällä saa, mutta "vakiokennojen" kanssa on vähän tuurista kiinni millasia yksilöitä sattuu kaupasta saamaan.
Mutta pushed&matched NiMh kennoista saadaan 100A-150A, mutta 6kpl maksaakin jo yli 100€, tällöin LiPot tulevat jo huomattavasti halvemmiksi koska NiMh:it on "käsiteltävä" (Pushed) kymmenen käyttökerran jälkeen uudelleen jotta "potku" säilyy.
Vakio GP3300 NiMh akut saattaa hyvinkin mennä tuolla 4200 Basicilla vielä kevyessä "turistissa", eri asia kun laitetaan stadium truckiin tai esim Stampedeen ko Lehnerin kone/säädin yhdistelmä.
EDIT. Olenkin miettinyt, missä vaiheessa kennot valkataan (Tehtaallako?)ja mitä tapahtuu "huonoille" kennoille, menevätkö "pötköakkuihin"?
Miksi ostaa erillisiä kennoja, kun käsiteltyjen ja mätsättyjen kennojen halvimmat paketit maksaa jotakuinkin 50eur setti?
En nyt kommentoi noihin ampeerimääriin, mutta ei tasan tarkkaan kymmen purkukerran jälkeen tarvita mitään käsittelyä, paitsi tietysti tasauspurkua.
GP:ltä voivat mätserit ja muutkin ostaa jo valmiiksi luokiteltuja kennoja nykyisin. Eli huonoimpia ei tarvitse edes ostaa, vaan voi valita itselleen sopivimman hintatason laatutavoitteen mukan. Arvaapa minne ne heikommat kennot sitten menevät myyntiin?
Voishan tässä kohtaa ihan kuriositeettinä kertoa esimerkin. Minä ostin aikoinaan 3000 Sanyon NiMh kisa-akkuja pari kitaletta. Noin sadan 12-lankaisella koneella ja touringautolla ajetun latauskerran jälkeen tein niistä nelikennoisia mattoauton akkuja kaverilleni. Kyllä ne edelleenkin toimii ihan kohtuullisesti. Akkuja ollaan vain ladattu ja purettu. Mitään muuta niille ei ole tehty.
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Niin ja vielä sellainen kysymys, että asennetaanko se noparin ja vastarin välinen konkka näin
Nopari - -------- C+ ----------- Vastari -
Nopari + -------- C- ----------- Vastari +
EI asenneta noin, tai elektrolyytti tulee savuna ulos katselemaan. Eli elkon miinus negatiiviseen potentiaaliin, eli miinukseen.
Nopari - -------- C- ----------- Vastari -
Nopari + -------- C+ ----------- Vastari +
Lainaus käyttäjältä: "l150040"Eiköhän ne suuret virrat oteta nimen omaan akusta. Eli joku 3000-4000 uF konkka kannattaa juottaa akun napojen väliin.
Jos ollaan tarkkoja, niin ELKO kannattaisi kytkeä mielummin mahdollisimman lähelle
noparia. Tällä saadaan kompensoitua hieman virtapiikin aikana johtoihin jäävä tehohäviö. Eli energia varastoidaan konkkaan silloin kun virtaa otetaan akusta kohtuullisesti tai vähän. Sitten kun virtaa tarvitaan paljon meinaa akku kyykähtää ja konkkaan varastoitunut energia tulee apuun, mutta elektronit joutuvat kulkemaan häviöllisen johtimen läpi. Eli jos kondensaattori juotettaisiin mahdollisimman lähellä vastaria niin vapautuvalla energialla olisi vapaampi pääsy noparin kautta moottorille.
Menee tietty hifistelyksi, mutta jos tehdään tarkasti ja haluattan optimoida myös tämä seikka niin näin asia on.
-Danger
EDIT: Ensimmäinen vastari sana korjattu nopariksi. Kiireessä kirjoitin väärin.
Vai että meinaat sellaisia yli 50 A virtoja vetäistä vastarin johdon kautta ;-) Sitä paitsi vastarilta ei todellakaan mene virtaa moottorille. Sieltä tulee pelkkä ohjaus noparille. Virrat menevät kyllä suoraan akusta noparin kautta moottorille. Tämän lisäksi nopari ohjaa pienen osan virrasta vastarin suuntaan, jotta esim. servo saadaan toimimaan. Eli juoton edelleenkin konkkani akulta tulevien johtojen päähän (mieluusti noparin päähän), miten olen tehnytkin jo vuosien ajan.
Toki vastarin puolellekin voi konkan laittaa, mutta tällä kompensoidaan vain vastarissa kiinni olevien laitteiden virtapiikkejä. Yleensä tuo akun johdoissa kiinni oleva konkka hoitaa tämänkin, kunhan esim. servot eivät yritä imeä enempää virtaa kuin, mitä nopari suostuu tarjoamaan.
Lainaus käyttäjältä: "Danger"Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Niin ja vielä sellainen kysymys, että asennetaanko se noparin ja vastarin välinen konkka näin
Nopari - -------- C+ ----------- Vastari -
Nopari + -------- C- ----------- Vastari +
EI asenneta noin, tai elektrolyytti tulee savuna ulos katselemaan. Eli elkon miinus negatiiviseen potentiaaliin, eli miinukseen.
Nopari - -------- C- ----------- Vastari -
Nopari + -------- C+ ----------- Vastari +
Ahha, virhe kuvassa, tarkoitin juuri tuota vastaustasi.
Lainaus käyttäjältä: "l150040"Vai että meinaat sellaisia yli 50 A virtoja vetäistä vastarin johdon kautta ;-) Sitä paitsi vastarilta ei todellakaan mene virtaa moottorille. Sieltä tulee pelkkä ohjaus noparille. Virrat menevät kyllä suoraan akusta noparin kautta moottorille. Tämän lisäksi nopari ohjaa pienen osan virrasta vastarin suuntaan, jotta esim. servo saadaan toimimaan. Eli juoton edelleenkin konkkani akulta tulevien johtojen päähän (mieluusti noparin päähän), miten olen tehnytkin jo vuosien ajan.
Toki vastarin puolellekin voi konkan laittaa, mutta tällä kompensoidaan vain vastarissa kiinni olevien laitteiden virtapiikkejä. Yleensä tuo akun johdoissa kiinni oleva konkka hoitaa tämänkin, kunhan esim. servot eivät yritä imeä enempää virtaa kuin, mitä nopari suostuu tarjoamaan.
Olin vahingossa kirjoittanut vastari vaikka tarkoitin noparia. Eli jos noparin ja akun väliin laittaa konka on edullisempi paikka lähellä noparia. Anteeksi harhaanjohtavuuteni. :wink:
Lainaus käyttäjältä: "Danger"Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"
Partco:stä näyttäisi löytyvän elektrolyyttikondensaattoreita, onko oikeanlainen? pitäisikö hommata 10v 2200uF ja jos ei sillä pelaa niin 10v
3300uF kondensaattori?
Osta heti toi 3300uF konkka, jos se vaan sopii mekaanisesti. Sillä ei ole mitään merkitystä ostatko 10V tai vaikka 15V elkon. Tärkentä, että jännitekesto alkossa on suurempi kuin käyttämäsi akun jännite. Tässä tapauksessa 3300uF 10V ja 3300uF 15V konkilla EI ole mitään eroa. Itseasiassa mitä pienempi konkan kotelo on fyysisiltä mitoiltaan niin konkan kapasitanssi laskee kun jännite sen yli lisätään. Tosin noin suurissa konkissa ei juuri kyseistä efektiä esiinny.
Elkon tulee kytkeä aina oikein päin mutta miinus on yleensä hyvin merkitty. On olemassa myös ns. bi-polar elkoja jotka voidaan kytkeä kumminpäin tahansa...
-Danger
Kiitoksia kaikille avusta. Ostin Partcosta erilaisia kondensaattoreita ja juotin noparin ja vastarin väliin samantien 4700uF konkan 16v, kun ei ollut noita 10v. Eipä sillä mitään merkitystä kuulemma ole vaikka se konkka olisi 16v.
Nykimisongelma hävisi tosiaankin kokonaan pois :) , kiitoksia teille.
Tehoakin on 7.2 voltilla ajellessa enemmän kuin koskaan harjallisella 8.4 voltilla. Välityksiä voisi vielä suurentaa, niin että auto kulkise kovempaa.
Nyt se vaan sutii ja kun saa pitoa niin kiihtyy välittömästä huippunopeuteensa.
Lainaus käyttäjältä: "jtnevala"Eipä sillä mitään merkitystä kuulemma ole vaikka se konkka olisi 16v.
Sillä on sen verran merkitystä, että 16V kondensaattori kestää isomman jännitteen, jolla tosin Ei ole tässä apauksessa mitään merkitystä. Kummankaan virrankesto ei tule 7.2V akulla ylittymään. Täyteenladatulla 8.4V akulla 10V kondensaattorin jännitteenkesto menee aika rajalle, mutta kyllä senki kestää pitäis. Ei siitä ylimääräisestä jännitteenkestosta tosin haittaakaan ole...