RC10.FI
Yleiset => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Vigurius - 06.12.05 - klo: 12.46
-
Mites noin yleensä, alumiini on varmasti kestävempää jonkun verran, mutta miten painon kans?
Lähinnä kiinnostaa kun on jo omasta tamiyan tnx:stä on menny poikki takaa tätä vastaava osa-> http://www.neweramodels.com/cgi-bin/item.cgi?session_id=&part_id=979
Jos se kertaallen jo hajos niin miksi se ei hajoais uudestaan kun loikkii selälleen.. Eli oisko tuo alumiininen varteenotettava vaihtoehto? Ja jos tuollasen tilaa niin on sama ottaa kaikki muutkin samaan pakettiin.. :roll:
Näyttää näköjään löytyvän lähes kaikki muoviosat myös alumiinisena, mutta miten sillon käy painon kans?
Jos sattus kevenemään ni sehän ois hienoa, mutta mihin päin vaaka kallistuu? Ei kokemusta itsellä..
-
Yleensä nuo aluosat painavat enemmän kuin muoviosat, mutta ovat kestävämpiä eivätkä jousta samalla tavalla. Aluosissa on vaan se huono puoli että kerran kun mällää johonkin kovaan niin osat saattavat taipua eikä niitä saa enää takaisin suoraan oikein millään konstilla.
-
Juu alumiini on painavampaa kuin muovi mutta kovempaa, eikä hajoa pakkasilla... Muovi taas on taipuisampaa ja kevyempää...
Itellä on ainakin muutamia paikkoja mihin en laittaisi alumiinia, esim, tukivarret ja koritolpat... kerran kun mälläät katolleen kunnolla niin siinä menee sitten koritolpat uusiksi, muovisten kohdalla usein saa taitettua suoraan ja uudetkaan ei maksa niin pirusti alumiiniin verrattuna. Tukivarsissa sama juttu, muoviset joustaa enemmän joten kestääkin enemmän, talvella taas alumiini kestää enemmän.
Tuossa sun tapauksessa laittaisin luultavasti muovia, koska tuo on melko suuri osa (-> Tulee melkoisesti painoa), mutta eikös tamiyassa ole ossin kone eli jaksaa varmaan viedä tuollasta pikku alumiini klönttiä :wink: , Eli ihan oman valinnan mukaan, lisäähän tuo pirusti "bling-arvoa"
-
onko rc puolella semmoisia metalli vahvisteista muovia
-
onko rc puolella semmoisia metalli vahvisteista muovia
En oo kyllä kuullu et moista olis mutta esim Team Losi käyttää (tietääkseni)
joissain "graphite" osisaan jotain muovi-hiilikuitu sekotusta joka on kovempaa
ja kevyempää kuin muovi, mutta vastaavasti ei jousta joten hajoo tietyissä
tilanteissa helpommin.
-
onko rc puolella semmoisia metalli vahvisteista muovia
Eikös jossain hemmetin kalliissa pohjalevyssä käytetty Duralumiinia vai mitä nyt olikaan...??
-
onko rc puolella semmoisia metalli vahvisteista muovia
Eikös jossain hemmetin kalliissa pohjalevyssä käytetty Duralumiinia vai mitä nyt olikaan...??
Ei ne nyt tietääkseni niin kalliita oo. Eikös lähes kaikki pohjalevyt oo duralumiinia? ainakin sellaset levy-malliset, eli buggyt ja muuta. Miten se "alumiini-alumiini" levy taittuilisikaan M8-krossin pohjana jos se olis ihan perus alumiinilevyä... :|
-
Eikös lähes kaikki pohjalevyt oo duralumiinia? ainakin sellaset levy-malliset, eli buggyt ja muuta. Miten se "alumiini-alumiini" levy taittuilisikaan M8-krossin pohjana jos se olis ihan perus alumiinilevyä... :|
Noita alumiini-levyjä on aikas montaa laatua, tuo "tavallinen" AW-1050A(pehmeimmästä päästä, lähes seostamaton) on kieltämättä aika räkää mutta taasen AW-6082(T6-lämpökäsitelty) on jo ihan kohtuullisen kovaa kamaa. Tietysti AW-7075(leko-alumiini) levystä koneistettu pohjalevy on melkein jäykin mahdollinen(titaani ja hiilikuidun kun jättää pois). Duralumiini(AW-2024) on hieman tuota leko-alumiinia pehmeämpää. Lisää alumiineista voi lukea esim. täältä (http://www.tibnor.se/C1256F2D004469EB/0/E21BD5C9B51C79F1C1256FE80055A2A5/$file/Tibnor_Metallit_tiedot.pdf).
-
Fg.n vakio muovisten pyörän-napojen sisällä on teräksinen kierre osa tukivarren ruuvia varten, joten sekaisin niitä on pistetty.
-
(http://www.rcflash.com/images/352250.jpg)
Onhan näitä juu, mutta todennäköisesti kysyjä ajoi takaa jotain hieman muuta?
Itse olen vahvasti sulakeosafilosofialla liikenteessä, eli sitä fleksiä ja joustoa pitää olla tarpeeksi. Jos vaihtaa yhden ns. sulakeosan alumiiniin, niin iskut saattavat siirtyä jonnekkin muualle ja mahdollisesti kalliimpiin osiin. Iskut yritetään siis saada kohdistettua tasaisesti ja hajoavat osat hinnaltaan mahdollisimman edullisiksi. PikkuAssoon en uskalla kauheasti alumiinia laittaa, koska vakiona se on todella kestävää (/joustavaa) tekoa, eikä ole kovistakaan mälleistä moksiskaan. Muovisten varaosien hinnatkaan kun ei todellakaan poraa reikää lompakon pohjaan.
-
entäs muuten hiilikuitu VS alumiini!
kumpi on parempi vaihtoehto? hiilikuituhan on kyllä kevyempää mutta entä kestävyyden kannalta?
-
Hiilikuitu hajoaa herkästi terävistä iskuista, kun alumiini korkeintaan taipuu :wink: (Esim. polttiskrossarin iskaritornit...) Mutta hiilikuitu voittaa aika monissa paikoissa muovin ;)
-
joo, kyllä se voittaa joka paikassa :D...hiilikuitu on aina kestävempää kuin muovi vaikka sitä missä käytettäisiin =))
-
joo, kyllä se voittaa joka paikassa :D...hiilikuitu on aina kestävempää kuin muovi vaikka sitä missä käytettäisiin =))
Kyllä se vaan taitaa kulua nopeammin...
-
Hiilikuitu on sitten melkosen kallista, mutta kevyttä ja siistin näköistä 8) Kyllähän hiilikuitukin on melko lujaa, mutta kyllä senkin saa katkeamaan :roll:
-
joo, kyllä se voittaa joka paikassa :D...hiilikuitu on aina kestävempää kuin muovi vaikka sitä missä käytettäisiin =))
Kyllä se vaan taitaa kulua nopeammin...
enpä niin menis sanomaan :D..ei sitä hiilikuitua myydä sen takia kalliimmalla että olisi hienomman näköistä tjsp. Vaan siksi että se todellakin on kestävempää kuin joku muovi :D
-
Kokolailla mahdotonta vertailla ilman parempaa tarkennusta muovia tai alumiinia, niitä kun on niin montaa sorttia - kuten varmasti on eroja hiilikuidunkin laadussa? Eniten variaatioita löytynee muovista, koska se on vain yleisnimike usealle erityyppiselle materiaalille. Uskallan melkein väittää, että näiden materiaalien joukosta löytyisi parhaat materiaalit miltei joka tarkoitukseen, mutta jossain vaiheessa materiaalin hinta ja muut ominaisuudet kuten muokattavuus estävät sen käytön pikkuautoteollisuudessa.
Paras lopputulos syntyy yhdistelemällä käytettävissä olevia materiaaleja sen mukaan, millaisia ominaisuuksia kyseisessä kohteessa vaaditaan, yksiselitteisiä vastauksia on mahdoton antaa.
Takavuosina Tieteen Kuvalehdessä oli artikkeli avaruusteknologian tarpeisiin suunnitellusta muovilaadusta, joka kestää lähes 7000 celsiuksen lämpötilan - jolloin puhutaan about auringon pintalämpötilasta.
-
...Vaan siksi että se todellakin on kestävempää kuin joku muovi :D
Määritelepä "kestävyys"?
-
juujuu..en jaksa väitellä tästä!..onhan niitä erilaatuja yms! :D
mutta sen vaan sanon että tieteen kuvalehdessä ei ole ikinä mitään muuta kuin P*s*aa!
Edit: eikä tollasia 7000 asteen lämpötiloja kestävää muovia todellakaan keksitä ainakaan 100 vuoteen..samanlailla kuin lentäviä autojakaan jotka tieteen kuvalehden mukana piti tulla vuonna 2004 :lol:
-
...Vaan siksi että se todellakin on kestävempää kuin joku muovi :D
Määritelepä "kestävyys"?
kestävempi ottamaan iskuja vastaan. tosin se kyl kans riippuu paljon muovista :D
edit: ja niin toi kestävyys että otetaan 2 milliä paksua muovia ja hiilikuitua...väännetään niitä samasta kohdasta samalla väännöllä..nii kyllä se muovi napsahtaa aikasemmin poikki kuin hiilikuitu!
mutta modet kyl voi poistaa viestejä jos haluaa :D..tää alkaa menee taas tälläseksi..."en ole kyllä varma, mutta luulen niin"...myös omalta osaltani jossakin määrin.
-
juujuu..en jaksa väitellä tästä!..onhan niitä erilaatuja yms! :D
mutta sen vaan sanon että tieteen kuvalehdessä ei ole ikinä mitään muuta kuin P*s*aa!
Edit: eikä tollasia 7000 asteen lämpötiloja kestävää muovia todellakaan keksitä ainakaan 100 vuoteen..samanlailla kuin lentäviä autojakaan jotka tieteen kuvalehden mukana piti tulla vuonna 2004 :lol:
Lentävä auto keksittiin jo ennen 2004 :wink: :)
-
Muuttakaapa auton kaikki muoviosat hiilikuituun ja ihmetelkää asiaa sitten lisää. Olishan se mahtavaa kun ei mikään joustaisi mihinkään. Kustannuksista en nyt jaksa sanoa mitään.
On varmaan ihan hyvä muistaa myös että se auto ei välttämättä ole paras ajettava, jos se on kuin iskunvaimennettu kivi, eli ei mitään fleksiä rungossa ja tukivarsissa. Tai ainakaan järin virheitä anteeksiantava.
-
juujuu..en jaksa väitellä tästä!..onhan niitä erilaatuja yms! :D
mutta sen vaan sanon että tieteen kuvalehdessä ei ole ikinä mitään muuta kuin P*s*aa!
Edit: eikä tollasia 7000 asteen lämpötiloja kestävää muovia todellakaan keksitä ainakaan 100 vuoteen..samanlailla kuin lentäviä autojakaan jotka tieteen kuvalehden mukana piti tulla vuonna 2004 :lol:
Nyt sä kyllä oot väärässä, tieteenkuvalehdessä on oikeesti naureteviakin asioita, mutta kyllä siinä lehdessä järkeviäkin artikkeleita löytyy :wink: Mulla on vuoden 2004 lähes kaikki numerot, revi siitä :P Niin ja tosta super muovista: todellakin sellasta voi olla hyvinkin keksitty, mutta kaikki ei välttämättä ole kuullut moisesta. Sori, OT loppuu mun osalta tähän.
-
Muistelisin et Japanin pojat kehittelivät täysin muovista 1:1 auton polttomoottoria joskus takavuosina, mut taisi olla mäntien kestävyydessä ongelmia tjsp. ei jaksa muistaa....
-
...ja niin toi kestävyys että otetaan 2 milliä paksua muovia ja hiilikuitua...väännetään niitä samasta kohdasta samalla väännöllä..nii kyllä se muovi napsahtaa aikasemmin poikki kuin hiilikuitu!
Ajoin takaa sitä, että kestävyyttä voidaan mitata hyvin monella tavalla. Jos testipenkkiin asetetaan joustava ja muotoonsa palautuva muovi ja vertailukohdaksi hiilikuitua - molempiin annetaan terävä isku - pirstoutuneet hiilikuidunkappaleet eivät ole vielä ehtineet edes tippua laboratorion lattialle kun muovi on palautunut vaurioitumattomana alkuperäiseen muotoonsa. Kyse on siis siitä, millaista kestävyyttä kyseiseltä kappaleelta vaaditaan ja kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan.
-
Siis hiilikuituakin löytyy kaikenlaisia on lyhyttä kuitua ja on pitkää kuitua ja kaikenlisäksi on paljon eri painoisia hiilikuitu kuituja. Kuka muistaa tuo ikivanhan rc10 TQ eli ensimmäinen hiilikuitu asso. sen etupää meni saman tien puhki kuin se hiilikuitu toimi myös puskurina ja se ei todellakaan kestänyt juurikaas mitään joten tuohon piti laittaa tuo rpm merkkinen etu puskuri joka oli muovista tehty.
Joten missä ollaan.
Sami on ihan oikeassa tuossa että auton pitää joustaa jostain muuten se sanoo naps, ja tämä on takuu varmasti suurin syy miksi tuo asso rc18t on niin helkkarin kestävä auto.
Kuin minä laminoin hiilikuitua joskus kauan sitten niin minä laitoin puolet koko paksuudesta keskelle lasikuitua koska silloin sain huomattavasti jäykempi kokonaisuus.
Jerzi
-
On varmaan ihan hyvä muistaa myös että se auto ei välttämättä ole paras ajettava, jos se on kuin iskunvaimennettu kivi, eli ei mitään fleksiä rungossa ja tukivarsissa. Tai ainakaan järin virheitä anteeksiantava.
Jep. Esim. rungon jäykistäminen muutta ajo-ominaisuuksia parempaan suuntaan tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen aletaan taas mennä huonompaan suuntaan.
Ja tosi tuokin Jerzin kommentti
auton pitää joustaa jostain muuten se sanoo naps, ja tämä on takuu varmasti suurin syy miksi tuo asso rc18t on niin helkkarin kestävä auto.
-
Kestääkös hiilikuitu puskuri paremmin kuin nuo muoviset puskurit noissa 1/8 krossi autoissa :mrgreen:
Jerzi
-
Normaali kaupassa myytävä ja rc-autoissa käytettävä hiilikuitu napsahtaa poikki ennen kuin muovi, mutta jos sen laminoi itse vaikkapa poxan-642 epoxilla, saadaan taivutuskestävyydestä parempi. Myös laminaatista tulee hieman kevyempi. Tätä ei käytetä siksi, koska kustannukset nousisivat liian suuriksi. Siksi hiilikuidulevyt laminoidaan koneellisesti, jolloin saadaan kaunis tasainen pinta, jota on helppo koneistaa.
Hiilikuidusta enemmän tietävät saa korjata.
-
Kuin hiiluitua laminoi niin se laminoidaan polyetenin päälle eli yksinkertaisesti sanottu muovi pussin päälle niin se antaa sen kiiltävä pinnan tuolle hiilikuidulle. Jos sen laminoi johonki metallin päälle niin silloin joutuu käyttämään irroitus ainetta metallipinnan päällä ja siitä tulee tuo himmeä pinta.
Kuin itse olen laminoinnut olen käyttänyt puristusta/painoa n.25kg ja kuin se tehdään ammattimiehen luonna siinä käytetään n. 20,000 kg jotta saadaan tuo ylimääräinen epoxi pois.
Jerzi
-
Alipaine on myös aika hyvä apu kun laminoi jotain kuidusta. 0,4bar alipaineella saa jo ihan hyvän "märän" laminaatin, tuo "märkyys" ei haittaa jos tarkoitus ei ole saada optimaalista laminaatin lujuus-paino suhdetta. Muistaakseni laminaatissa pitää olla 40% hartsia jotta se on riittävän "märkä". Sopivan määrän saa näppärästi kun uittaa kuidut kunnolla ja kaapii joustavalla muovilastalla tai vanhalla (pankki)kortilla liiat hartsit pois kahden mylar-kalvon välissä(se kuitu siellä välissä). Sitten vaan telaa esiuitetut/kaavitut kuidut päällekäin ja laittaa alipaineeseen(alipaine säkkiin) kovettumaan tarvittavaksi ajaksi.
Ja lämpökäsittelyä ei kannata unohtaa laminoitaessa, muutama tunti 70 asteen lämpötilassa(riippuu hartsista, mutta tuo tuntuu olevan melko yleinen lämpötila) antaa laminaatille huomattavasti paremman kestävyyden ja lämmön keston. Tosin vaatii hartsin joka soveltuu tuohon(selviää ko. kaman käyttötiedotteista).
-
hiilakuitu pakoputkia ja muuta mukavaa http://www.vantageracing.com/extranet/ ja http://www.vantageracing.com/