RC10.FI
Yleiset => Sähköautot => Aiheen aloitti: pete|| - 27.12.02 - klo: 11.35
-
Minkä verran kennojen jännitteet saisivat heitellä että akku olisi hyvä ?
Onko hyvä jos akun jännitteet kaikissa akuissa on 1.2.. vaiko meneekö niin tarkaksi että otetaan vielä useampia desimaaleja mukaan ?
Mittasin omien akkujeni jännitteet yleismittarilla ja akut olivat kaikki tyhjiä, mutta eivät tasauspurettuja, tässä hieman tuloksia:
(jännitteet ovat siinä järjestyksessä missä kennotkin)
2400mah 6kennoa, ostettu irtokennoina
| 1.185 | 1.180 | 1.180 | 1.178 | 1.190 | 1.192 |
2000mah 6kennoa, irtokennoina
| 1.210 | 1.223 | 1.235 | 1.217 | 1.206 | 1.223 |
2000mah 6kennoa, irtokennoina
| 1.181 | 1.185 | 1.206 | 1.206 | 1.197 | 1.201 |
2000 mah 6kennoa, (matched)
| 1.239 | 1.215 | 1.210 | 1.236 | 1.216 | 1.237 |
ja 3v vanha 1500mah, toinen ensimmäisistä akuistani (toinen jo roskissa)
| 1.149 | 1.166 | 1.134 | 1.146 | 1.136 | 1.185 | :lol:
...Jos akkun paremmat kennot ovat akun toisessa päässä ja toiseen päähän on tullut heikommat kennot niin kannattaisko niitä sijoitella erillain.
Esim jos kennojen jännitteet olisivat näin: 1.235 1.235 1.235--1.198 1.856 1.785
Niin kannattaiskiko kennoja sekoitella keskenään vaikka niin että jokatoinen kenno on hyvä ja jokatoinen vähän huonompi.
Ja kertokaa hieman omien akkujeni tilasta kannattaisko huolestua muistakin kun tosta 1500 mah akusta :roll:
-
Akkujen jännitteistä ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Varsinkaan tyhjänä ja kuormittamattomana. Sillä taas ei ole mitään merkitystä, missä kohdassa heikot ja vahvat akut on paketissa. Eivät ne tiedä missä ne on jos niille ei kerro. Ne vaan tietää paljonko virtaa niiden läpi menee. Ja se virtahan on kaikille sama, koska ei sitä matkallakaan mihinkään eksy.
-
Onkai niillä nyt jotain merkitystä ? mitä isompi jännite kennoissa, niin eikö niillä kulje sitten hieman kovempaa ? Kun myydäänhän akkuja "mätsättyinäkin", vai onko niiden hyöty vaan eliniässä ?
-
Onkai niillä nyt jotain merkitystä ? mitä isompi jännite kennoissa, niin eikö niillä kulje sitten hieman kovempaa ? Kun myydäänhän akkuja "mätsättyinäkin", vai onko niiden hyöty vaan eliniässä ?
"Mätsäyksessä" valitaan yleensä samaan pakettiin purku ja latausajaltaan mahdollisimma tasavertaiset kennot. Ajon aikaislla jännitteillä on merkitystä. Mutta noilla "lepojännitteillä" ei juurikaan.
-
Onkai niillä nyt jotain merkitystä ? mitä isompi jännite kennoissa, niin eikö niillä kulje sitten hieman kovempaa ? Kun myydäänhän akkuja "mätsättyinäkin", vai onko niiden hyöty vaan eliniässä ?
Olet ihan oikeilla jäljillä: korkeampi jännite tarkoittaa parempaa vauhtia. Mutta nimenomaan kuormitustilanteessa. Kuten Mr Cale ja JesseT kirjoittivat, puretussa kennossa ja kuormittamattomana ei jännitteestä voi päätellä mitään.
Jos haluat tarkastella yksittäisten kennojen kuntoa yksinkertaisella tavalla, mittaa niiden jännitteitä vuoron perään, kun purat akkua lampulla, purun loppuvaiheessa. Jos akussa on muita huonompi kenno, sen jännite alkaa laskea ennen muita. Kapasiteetiltaan kovin erilaiset kennot tyhjenevät eri aikaan, mikä näkyy juuri jännitteen eriaikaisena laskuna.
Kerroit myös, että kennosi olivat tyhjiä, mutta eivät tasauspurettuja. Akkujesi määrä kertoo kuitenkin jo sen verran innostuneesta harrastamisesta, että tasauspurkajan hankinta on kyllä ehdottomasti suositeltavaa! Se tekee hyvää akuillesi ja harrastuksesi jatkuvuudelle.
Hyvän purkulaudan saa uutenakin alk. 25 e, joten pistä säästöprojekti alulle tai selitä pääsponsorillesi, että jotakin tärkeätä puuttuu.
-
...Hyvän purkulaudan saa uutenakin alk. 25 e...
mistä :?: sais noi omatkin akut tasapurkuun
-
...Hyvän purkulaudan saa uutenakin alk. 25 e...
mistä :?: sais noi omatkin akut tasapurkuun
Orion myy halpoja, mutta päteviä "hidas-tasauspurkulautoja". Meillä on eletty tyytyväisinä sellaisten kanssa. Linkin kuvissa se on se toiseksi ylimmäinen "Active Discharge Device", hinta 14,98€.
Hintaan tulee lisää 10€ per paketti, jos tilaat suoraan Orionilta. Jos tilaat tavaraa yli n.50€ arvosta, Suomen tulli saattaa veloittaa myös ALV:n sun muuta pientä.
http://www.team-orion.ch/shop/europe-1/products.asp?id=17&cat=Dischargers
Orionin edustajana Suomessa on toiminut myös Aki Leppänen, espoolainen rc-lupaus. Akin tavoittaa numerosta:
040-7478662
-
Juu, purkulauta on ollut tässä seuraavana hankkeena ja ensi viikolla sen varmaan käyn ostamassa.
Kun tästä omasta kaupungista löytyis Rc-Piste ja siellä olis myynnissä tota Robitronicin tasauspurkulevyä 39€, niin onko siitä mitään kokemusta ?
http://www.robitronic.com/produkte/equalizer_e.htm
http://www.rcpiste.pp.fi/
-
Olen käyttänyt tuota Robitronicin purkulevyä noin vuoden verran ja akkuni ovat pysyneet hyvässä kunnossa. Eli tuntuu toimivan niin kuin pitäisi (olen myös suorittanut toisinaan mittauksia). Ei ole kylläkään kovinkaan nopea, koska purkaa muistaakseni 1 A virralla.
-
Joo purkaa 1A virralla ja muistaakseni 0.8 volttiin. Mutta muistelisin että jossain oli kerran juttua, että mitä mitä pienempi on purkuvirta niin sitä tasaisemmin akku purkautuu. Taikka sitten se oli niin että sitä paremmin jännite pysyy alhaisena..!?
Kuinka paljon eroa lamppujen sammumis ajassa saisi suurinpiirtein olla ettei akkun kennot olisivat ihan eri tasoisia ?
-
Purkaako toi Robitronicin tasauspurkulauta kahta kennoa samanaikaisesti ? Ainakin siinä on vain 5 lediä.
Ja kun tossa Medasecin myymässä purkulaudassa on 6 valoa, niin purkaako se sitten kennokohtaisesti ?
Ja olisiko tuollainen parempi mikä purkaa jokaista kennoa yksistään ?
-
Kyllä ne purkaa kennokohtaisesti, mutta tuo 5-LED versio on vain helpompi ja halvempi toteuttaa tuolla tavalla LED:llä. LEDit on kytketty kahden kennon väliin pienellä esivastuksella (ledi sammuu kun jännite kahdessa kennossa yhteensä on alle kyseisen ledin kynnysjännite).
6-lamppu versiossa lamput (jos on lamppuja) on kytketty yhden kennon yli, jolloin näyttävät (toivottavasti) jokaiselle kennolle erikseen valoa. Jos 6-merkkivalo versio on LEDeillä tehty niin sitten onkin hiukan monimutkaisempi ratkaisu koska 1,2V ei riitä sytyttämään tavallista LEDiä.
Niillä LEDiellä ei ole mitään tekemistä purkaamisen kanssa, vaan purku tapahtuu vastuksissa.
Niin, ja 6/2=3, ei 5.
-
Tässä tapauksessa laskukaava 6/2=5 taitaa kuitenkin pitää paikkansa, 6 kennon akussa kun on kahden kennon välejä viisi.
Vastaus löytyy tästä jos linkkiviritys toimii.
http://www.robitronic.com/images/robitronic/entladeplatine.jpg
-
Juu, kahden kennon välejä on 5kpl, mutta jos puretaan kaksi kennoa kerrallaan, niin näiden merkkivaloksi riittäisi 3kpl merkivaloa ;)
Olen rakentanut noita 5-LED purkulevyjä ihan tarpeeksi, olen myös rakentanut yhden jossa oli 6kpl LEDiä ja toista en jaksais ihan heti tehdä, sen verran ylimääräistä romua siihen joutui laittaa. Paras näkemäni ratkaisu on kuitenkin yhden LEDin levyt... Valmistajaa en muista, mutta taidan tehdä sellaisen seuraavasta mallista.
Osais vaan joku kertoa kumpi on parempi, 0,8V vai 0,7V/kenno?
Valitettavasti löytämäni 0,8V Zenerit ei oikein kestä virtoja, joten siitä versiosta tuli huomattavasti hitaampi :(
-
Olen rakentanut noita 5-LED purkulevyjä ihan tarpeeksi, olen myös rakentanut yhden jossa oli 6kpl LEDiä ja toista en jaksais ihan heti tehdä, sen verran ylimääräistä romua siihen joutui laittaa. Paras näkemäni ratkaisu on kuitenkin yhden LEDin levyt... Valmistajaa en muista, mutta taidan tehdä sellaisen seuraavasta mallista.
Ei sinulla sattuisi olemaan ihan ohjeita, miten kyseinen 5 LED:in purkulevy rakennettaisiin? Löytyisiköhän ihan Internetistä? Voisin ihan harrastusmielessä rakentaa yhden itselle, kunhan keksisin komponenttien tyypit.
MUOKKAUS: Vastaus löytyikin nopeasti sivuilta http://users.chariot.net.au/~samstain/equaliser.html#equaliser
Tuohon viiden LED:in lisääminen on aivan triviaalia. Kuuden ledin tapaukseen löytyy ohjeet sivuilta http://users.chariot.net.au/~samstain/led.html
Olisikohan kenelläkään vihjeitä mitä komponetteja kannattaisi käyttää, jos haluaisin tehdä purkulevystä nopeamman?
-
MITEN NOITA KUVIA SAA VIESTIIN
-
MITEN NOITA KUVIA SAA VIESTIIN
:shock: ei ehkä liity kummiskaan ihan tähän aiheeseen ?!?!
noh... laitat sen (http:// jutun linkin eteen ja loppuun niin kuvat näkyy.)
-
Purkulevyn saa nopeammaksi pienentämällä vastuksien arvon, eli mitä pienempi resistanssi sen suurempi virta->nopeampi purku.
Kannattaa muistaa että sama virta kulkee diodin läpi, joten sen tulee kestää sitä tehoa, muuten savut karkaa ja purku loppuu.
Kannattaa myös muistaa että täyden paketin ja ajetun paketin purkaaminen on kaksi eria asiaa, ainakin itse mitoitan kaiken niin että purkulevy kestää myös täyden akun purkaamisen, jos vaikke tulee ikävä keskeytys ja joutuu pakkaamaan tavarat kesken kisan...
Joskus olen tehnyt purkulevyn jollain 0,33ohm vastuksilla, ja Shotky-diodeilla. Siinä vasta vauhtia oli (2,9A purkuvirta), ja purkas kennot 0,25V jännitteeseen. Ei kuitenkaan ehkä ihan suositeltavaa NiMH kennoille...
Ohmi kertaa käämi:
(Ucell-Ud)/R=I
(1,2V-0,7V)/0,47ohm=1,064A
Siis 0,47ohm tekee about 1A purkuvirran, 0,39ohm 1,3A, 0,33ohm n. 1,5A, jos käyttää tavallisia (0,7V) diodeja sarjassa. Esimerkiksi tuo 1,5A aiheuttaa 1W tehohäviön diodissa, joten sen kannattaa muistaa... vaikka joku 3W diodi siihen...
-
Pystyykö tuon laitteen katkaisu jännitettä nostamaan 0.8 volttiin kenno ja samalla purun ollessa 2 amppeerin luokkaa? Miten onnistuu?
edit: Ilmeisesti vastuksen pitäisi olla luokkaa 25 ohmia.
-
Ajattelin laittaa tänne kun on ollut aiheesta puhetta:
Ostin integryn purkulevyn... ja laitoin vanhat panasonicin 3000:set kiinni. purkasin sen kanssa niin kauan et kaikki lamput oli sammunu. mittasin kennot ja ne oli ihan eri arvoisia. no ajattelin et sen täytyy olla vielä siinä kun joku sanoi jossain että idea on just se että niitä pidetään levyssä vähintään useita tunteja. ja valot sammu kyllä ..öö... ehkä tunnissa. niin jätin sitten yön yli... ja nyt otin akut 30min sitten pois ja tässä tulos:
|1,10|1,08|1,08|1,07|1,09|1,16|
eks noitten kaikkien pitäis olla just tasan samoja lukuja? ooks mä tehnyt jotain väärin?
-
jätin sitten yön yli... ja nyt otin akut 30min sitten pois ja tässä tulos:
|1,10|1,08|1,08|1,07|1,09|1,16|
eks noitten kaikkien pitäis olla just tasan samoja lukuja? ooks mä tehnyt jotain väärin?
Et sitten lukenu, mitä JesseT kirjoitti:
Akkujen jännitteistä ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Varsinkaan tyhjänä ja kuormittamattomana.
Jos sä haluat edes jotenkin käyttökelpoisia lukemia akusta, mittaat sitä jännitettä kuormituksen alaisena. Eli pistät akut purkulevyyn kiinni ja mittaat silloin.
-
Jos sä haluat edes jotenkin käyttökelpoisia lukemia akusta, mittaat sitä jännitettä kuormituksen alaisena. Eli pistät akut purkulevyyn kiinni ja mittaat silloin.
sori...
|0,20|0,18|0,17|0,17|0,17|0,18|
edelleen luvut vaihtelee... mitä sanotte?
edit: ja nyt kun on ollut purkulevyssä 5-10min
|0,19|0,16|0,15|0,15|0,16|0,17|
-
:o :( :) :D :shock: :? 8) :lol: :cry: :oops: :P :evil: :roll: :wink: :mrgreen: :| :?: :!:
-
:o :( :) :D :shock: :? 8) :lol: :cry: :oops: :P :evil: :roll: :wink: :mrgreen: :| :?: :!:
no mikä toi nyt oli?
-
:o :( :) :D :shock: :? 8) :lol: :cry: :oops: :P :evil: :roll: :wink: :mrgreen: :| :?: :!:
Hah hah. You are banned.
-
hiukan aiheeseen liittyen kysymys: onko akku ihan susi kun koko akun jännite (6 kennoa) on täyteen ladattuna 7,74?
-
hiukan aiheeseen liittyen kysymys: onko akku ihan susi kun koko akun jännite (6 kennoa) on täyteen ladattuna 7,74?
Perusjännite 6 kennollahan on 7,2 joten akkusi lienee ihan hyvässä vedossa. En tosin ole sähkötekniikan insinööri tai sinnepäibn. Viisaammat korjatkoon.
-
Ainakin minulla piikkaa akut jossain 9,5V nurkilla, ja putoaa alle 9V:n kun lataus on loppunut. Jos jännite on luokkaa 7,X niin kannattais mitata jos vaikka seassa olisi yksi viallinen kenno.
Mitä purettuihin kennoihin tulee, niin tuo ero on minuakin harmittanut, ja olen hoitanut ongelman olemalla mittaamatta uusimmat purkulevyt :wink:
Ongelman juurena on diodien epätasaisuus. Jos otat 6kpl diodia hyllystä, ja mittaat niiden kynnysjännitettä niin se vaihtelee suurinpiirtein tuon verran, eli diodien pitäisi olla mätsätyt jotta levystä tulisi täydellinen.
Toinen asia on sitten että vaikuttaako tuo ero mihinkään...
Ja kyllä, kennot voi mitata ollessaan purkulevyssä, silloin ne on kuormitettuna, jolloin mittari näyttää järkeviä. Heti kun ottaa akun irti purkulevystä niin jännite nousee 1V nurkille, vaikka olikin paljon pienempi ollessaan levyssä kiinni (kuormitettuna).
Lopetusjännitteen voi nostaa käyttämällä Zener-diodia halutulla kynnysjännitteellä, mutta 2A kestävää 0,8V Zeneriä voi olla vaikeempi löytää :|
-
No onnistuuko niiden diodien rinnan juottaminen jotta sataisiin lisää kestävyyttä? Kuinka paljon virtaa kestäviä 0.8v zenereitä olet löytänyt? Miten sen kynnysjännitteen pystyy mittaamaan?
-
eli ei tartte olla huolissaan vai?
-
Käsittääkseni myös Zenereitä voi kytkeä rinnan, jolloin samalla hiukan tasottuu nuo jänniteerot. Hintaa vain mokomalle tulee ihan sopivasti :(
Ainoa 0,8V Zeneri jonka olen löytänyt on Partcon 0,4W joka maksaa 0,25e/kpl.
Jos lasketaan hiukan, niin:
Pz=Uz*Iz, eli 0,8V*2A=1,6W
Tästä johtuen, joutuisit käyttämään 4kpl zeneriä/kenno, eli yhteensä 6e:n edestä zenereitä. Itse kyllä laittaisin 5kpl, ihan varmuudeksi :)
Ja silti saattaa paketti lämmetä ihan mukavasti, varsinkin purkaessa täyttä akkua...
Diodit voi mitata esim. yleismittarin diodi-alueella, tämä on vakiovirtaa jota ajetaan kohteen läpi, ja ilmoitetaan mitattavan yli jäävä jännite kyseisellä virralla. Purkulevyssä tämän jännitteen pitäisi tietenkin olla sama kaikissa diodeissa.
-
Kannattaisko tuohon hommata tuuletin lämpiämisen estämiseksi? Bebekissä tuuletin maksaa 3,5 € ja Biltemassa 7,9 euroa ja tähän vielä Bebekistä 1a virtalähde, joka varmaan rittää 6 €.
Tuli tuossa mieleen että kun noita zenereitä laittaa rinnan niin käykö siinä niin että jotkut niistä katkaisevat purun aikaisemmin kuin toiset ja sitten ne loput hajoavat?
En kyllä rupea niitä mätsäämään ellei kaupassa anneta kokeilla niitä ilman että ostaa sillä muutenhan hintaa kertyisi turhan paljon.
Onko tämä sen tarkoittamasi liikkeen kotisivu http://www.partco.fi/ ?
Monestako liikkeessä liikkeestä olet yrittänyt etsiä 0.8v zenereitä?
-
Juu, www.partco.fi on tarkoittamani paikka.
Itse asiassa olet oikeassa, jos Zenereissä on eroja niin kyllä toiset "lopettaa purkaamisen" ennen muita, eli pienimmän zenerjännitteen omaava diodi johtaa lopuksi yksin. Tosin siinä tapauksessa kenno on jo lähes tyhjä (tai siis lähellä zenerjännitettä, tässä tapauksessa 0,8V), jolloin virta on laskenut lähes nollaan, ja rikkoutuminen sen myötä epätodennäköistä.
Purkulevyhän ei purkaa vakiovirralla, vaan virta laskee kun kennot tyhjenee, syystä että jännite kennossa pienenee ja purkulevyn resistanssi on vakio, tästä seuraa jännitelaskua vastuksen yli (diodin yli periaatteessa vakio jännite), jolloin ohmin lakia noudattaen virta piirissä laskee. I=U/R.
Kun jännite saavuttaa diodin kynnysjännitettä vastuksen yli ei enää jää jännitettä, jolloin U/R=0 ja purku loppuu.
Tämähän ei todellisuudessa ole ihan näin, diodit vuotaa hiukan, jolloin purku jatkuu hyvin pienivirtaisena, ja jonkun ajan kuluttua kennon jännite on nollassa (ei toivottavaa). Tämä ilmiö nopeutuu niissä levyissä joissa on hehkulamput LEDien sijasta, sillä vaikka lamppu on "sammunut" sen läpi kulkee edelleen pieni virta joka osaltaan purkaa kennoa.
Edit: Olen ostanut Partcosta, Farnellin luettelosta ei löytynyt alle 3,3V zenereitä.
-
Mä ostin ton purkulevyn ja nyt yhdessä tai kahdessa akussa mitä oon purkanut niin jää toi keskimmäinen ledi palamaan aika pitkäksi aikaa, kun muut on jo sammuneet, niin onko kyseessä vain epätasaiset kennot vaiko tuleeko tuohon keskimmäiselle ledille eniten virtaa ? (Kyseessä on siis Robitronicin tasauspurkulevy !)
Ja kertokaa mulle ja isälle (kun sekään ei oikeen tajunnut :mrgreen: ) että mikä ton purkulevyn perimmäinen tarkoitus on ja mitä hyötyä siitä on ?
Sen tiedän että akut saavat paremman eliniän, mutta mikä on tämän laitteen tarkoitus ?..purkaako se kaikki akut samaan virtamäärään ja se auttaisi latauksessa akkujen yhtäaikaiseen täyttymisseen vaiko tasoittaako se vain akkujen jännitteitä... Selvitystä ! :D
-
Siis purkulevyn tarkoitus on purkaa kaikki kennot samaan varaustilaan, jotta pidemmän päälle vältyttäisiin kuminauha-efektiltä, joka johtuu siitä että kennoja ladataan ja puretaan sarjassa, niisä on kapaciteettieroja ja ne taas johtavat siihen että toiset kennot loppuvat ennen toisia, jolloin tyhjien kennojen napaisuus kääntyy, kun virta vain kulkee kennon läpi, ja kenno kärsii.
Siis, puretaan kennot samaan varaustilaan jotta ne aina tulisivat samaan aikaan täyteen, ja loppuisivat samaan aikaan.
-
Mä ostin ton purkulevyn ja nyt yhdessä tai kahdessa akussa mitä oon purkanut niin jää toi keskimmäinen ledi palamaan aika pitkäksi aikaa, kun muut on jo sammuneet, niin onko kyseessä vain epätasaiset kennot vaiko tuleeko tuohon keskimmäiselle ledille eniten virtaa ? (Kyseessä on siis Robitronicin tasauspurkulevy !)
Ja kertokaa mulle ja isälle (kun sekään ei oikeen tajunnut :mrgreen: ) että mikä ton purkulevyn perimmäinen tarkoitus on ja mitä hyötyä siitä on ?
Mittaa kunkin kennon jännite, kun yksi ledi vielä palaa, niin näet, johtuuko se eroista kennojen välillä. Jos johtuu, on tasauspurku todella tarpeen jokaisen latauksen jälkeen.
Kuten Nappe kirjoitti: "kennot puretaan samaan varaustilaan jotta ne aina tulisivat samaan aikaan täyteen, ja loppuisivat samaan aikaan."
Jos näin ei tee, mitä tapahtuu? Ladatessa kennot täyttyvät eri aikaan ja todennäköisesti sotkevat delta peak-jännitekatkaisun ajoitusta, jolloin osa kennoista kuumee ehkä liikaakin, ja/tai osa ei ole edes lämmennyt (lataantunut täyteen). Kun akun sitten ajaa, osa kennoista tyhjenee ennen muita, jolloin voi päästä tapahtumaan ns. napaisuuden vaihtuminen. Se tarkoittaa, että kennon jännite ei laske ainoastaan nollaan, vaan sen alapuolellekin. Silloin pieni osa kennon kemiasta tuhoutuu peruuttamattomasti, jolloin tällainen kenno seuraavassa käytössä tyhjenee vielä vähän aikaisemmin, jolloin taas osa sen kemiasta tuhoutuu, ja seuraavassa käytössä se tyhjenee jälleen nopeammin jne.
Muistutukseksi jälleen kaikille uusille rc-kuskeille: älä koskaan pura akkuasi ajamalla niin tyhjäksi, että auto enää vaivoin liikkuu! Silloin on osa akun kennoista jo vaihtanut napojaan. Se ei pilaa akkua, mutta huonontaa sitä. Ajaminen pitää lopettaa, kun auton vauhti on selvästi alkanut pudota, ja loppupurku pitää hoitaa esim. lampulla ja/tai tasauspurulla.
Tasauspurku kuuluu akkujen hyvään hoitoon, jonka avulla ne pysyvät satojakin latauskertoja käyttökelpoisina. Aivan terävin terä uudesta akusta poistuu jo 20-30 ensimmäisen latauskerran aikana, mutta se on senkin jälkeen vielä pitkään täyttä tavaraa, kun hoito tehdään oikein.
-
Kun mä pidin yhden akun viimeyön yli purkulevyssä ja siitä oli yksi kenno mennyt ihan tyhjäksi niin onkohan kenno rikki ja päästää virtaa pois itsekseen ?
Tässä on saman akun kennojen voltit, akku on tässä samalla purkulevyssä !
+ -
0.750 | 0.748 | 0.745 | 0.751 | 0.748 | 0.011
Kuten huomata saattaa viimeinen kenno on ihan tyhjä.
Kuinka tarkkaan akkujen jännitteet pitäisi olla kohdallaan että kennot olisivat purkautuneet tasaisesti, riittääko kahden desimaalin tarkuus vaiko meneekö vielä tarkemmaksi ?
-
0.750 | 0.748 | 0.745 | 0.751 | 0.748 | 0.011
Kuten huomata saattaa viimeinen kenno on ihan tyhjä.
Kuinka tarkkaan akkujen jännitteet pitäisi olla kohdallaan että kennot olisivat purkautuneet tasaisesti, riittääko kahden desimaalin tarkuus vaiko meneekö vielä tarkemmaksi ?
Nuo viisi kennoa ovat ihan hyvin tasaantuneet. Kahden desimaalin tarkkuus (tässä siis kaikissa 0,75V) on riittävä.
Kuudes kenno näyttää toisaan olevan viallinen. Mutta tarkista myös, että purkulaite ei ole viallinen: jos toisellakin akulla käy samoin, vika on purkajassa. Itselleni on kerran käynyt niin.
-
Myydäänkö missään 3000amh pötkö akkuja tai mikä on suurin pötköakku mitä myydän jossain :?: (Tarkotan myös sitä että se on valmiina ne kennot siellä pötkössä ettei itte tarttee venklata niitten kanssa :lol: )
-
en oo kyllä ihan varma mutta kai niitä on (se on sitten eri asia missä :D ) mutta miks et ite tee sitä: tulis muutaman euron halvemmaks ja onhan ne ite tehdyt parempia kun pötkikset.
-
Ymmärsinkö tuon ohjeen oikein että ne jokainen kenno kytketään ikäänkuin oikosulkuun mutta väliin tulee diodi ja vastus? Mistä välistä nuo ledit ottavat virtansa?
Riittääkö tuo että on seitsämän kosketinta normaalin 12 sijaan? Mistä olette ne tehneet? Siis ne jotka kiinnitetään siiheen lautaan ja johon akut kiinnitetään.
edit: selvennystä
-
Feenovi kyllä kolmetonnisiakin pötköakkuja on olemassa, muistaakseni power-racingillä on ja ainakin orionilta saa.
http://www.power-racing.net/modules.php?op=modload&name=webshop&file=index¤t_op=showc&subid=20&POSTNUKESID=47b3f8e29d052549a19e1e3595f379e5 <-- vähän pitkä 8)
ja Orion: http://www.team-orion.ch/products/batteries.asp
----------------------------------------------------------------------
Vika on kennoissa (huomasin 1500 mah akussakin yhden kennon vuotavan :cry: , tosin se on jo waanha.)
Ja purin yhtä akkua vuorokauden= ei yhtään ihan tyhjää kennoa= purkulevy ehjä.
Voiskohan joku lahjoittaa yhden 2000 mah kennon :roll: :wink: iällä ja kunnolla ei ole niin väliä kunhan toimii ja on edes joksenkin kunnossa.
-
Unohtu vielä tuosta aikaisemmasta viestistä.
Miten tuohon oikein lisätään ne viisi lediä? Laitetaanko ne vain diodin ja vastuksen jälkeen? Tarvitaanko siihen muutakin kuin ledit?
Voiskohan joku lahjoittaa yhden 2000 mah kennon
Meinasitko laittaa sen siihen hajonneen tilalle? Siinähän taitaa käydä niin että se 2000 mAh kenno ei ehkä lataudu täyteen ja 1500 mAh kennot taas ylilatautuvat. Korjatkaa jos olen väärässä.
-
juu-u kyllähän siinä niin käy kun on suurempi kapasiteetti josain kennossa kun toisissa niin toiset varmaankin ylilataantuvat. Sekä ajossa ne 1500mah tyhjenee nopeammin kuin 2000mah eli tällöin käy niin että 1500mah kennoissa menee jännite nollaan (pahimmassa tapauksessa sen alle) kun vielä 2000mah kennossa on potkua. mutta koska näitä isompi kapasiteettisia kennoja on vain yksi niin kun nuo 1500mah menevät nollaan niin eihän auto mihinkään liiku vain tuolla yhden kennon jännitteellä. mutta taas sitten kun et ole saanut 2000mah tyhjäksi ja laitat nämä lataukseen niin sitten voipi käydä niin että ei tyhjä oleva 2000mah kenno ylilatautuu.
Kovin oudostihan oli tuo selitetty, mutta viisaammat korjatkoon.
-
Unohdin kirjottaa tohon yhteen viestiin missä on noi jännitteetkin mitattu että kyseinen akku oli 2000 mah ! Ja sitten minulla oli 1500 mah akussakin yksi kenno rikki.
Ja sillä 1500 mah akulla ei niin väliä ole, ja sen 2000 mah akun sais vielä varmaan ihan hyväksi akuksi kun sen kennon vaihtais.
-
Oliko niin että metalli-hybridi aukkuja piti ladata noin 5-10 minuuttia ?
Esim: jos tyhjää kennot tasauspurkulevyllä niin pitääkö akkua sitten ladata vielä jonkun aikaa ?
Vai oliko tämä tarpeen vaan jos säilöö akkuja ?
Jos ajelee viikon välein niin onko tätä suoritettava ?
Entäs jos akut on käyttämättä noin kuukauden ?
-
Oliko niin että metalli-hybridi aukkuja piti ladata noin 5-10 minuuttia ?
Esim: jos tyhjää kennot tasauspurkulevyllä niin pitääkö akkua sitten ladata vielä jonkun aikaa ?
Vai oliko tämä tarpeen vaan jos säilöö akkuja ?
Jos ajelee viikon välein niin onko tätä suoritettava ?
Entäs jos akut on käyttämättä noin kuukauden ?
Pieni lataus laitetaan akkuihin ainoastaan pitempää säilömistä varten, ettei niiden itsepurkautuminen pääse laskemaan kennojen jännitettä vahingollisen alas. Käyttö viikon välein ei tarvitse mitään varastointilatausta. Kuukausi on siinä ja siinä, itse kyllä laittaisin.
NiMH ei muuten ole NikkeliMetalliHybridi, vaan -Hydridi. Sanoja käytetään herttaisesti väärin, vaikka ne tarkoittavat täysin eri asioita. RC-autoilijat ovat sen verran asioista perillä olevaa sakkia, että sana kannattaa opetella oikein.
(Hydridi viittaa vetyyn, "hydrogen", kuten NiMH-lyhenteen "H" vihjaa. Hybridi on ihan eri juttu, se tarkoittaa jonkinmoista kaksineuvoisuutta, esim. hybridiautossa on sekä sähkö- että polttomoottori.)
-
ok kiitos VesaK, taas olisivat muut rc ("pro") harrastajat ihmeteelleet kun minä puhun kerhossa metalli-hybridiakuista :o
Metalli hydridi, koitetaan laittaa mieleen. :)
-
ok kiitos VesaK, taas olisivat muut rc ("pro") harrastajat ihmeteelleet kun minä puhun kerhossa metalli-hybridiakuista :o
Metalli hydridi, koitetaan laittaa mieleen. :)
Ou nou! TS- ja jopa huippuja eli pappasarjalaisia myöten ainakin puolet kansalaisista käyttää jatkuvasti väärää nimitystä. Sain vain kirjoituksestasi kipinän loistaa vähillä tiedoillani, ei se sen kummemmin ollut tarkoitettu viisasteluksi sinulle. :)
-
En mä sitä mitenkään ottanut viisasteluna, ihan yleistietona vaan.
Hyvähän se on minun ja muidenkin tietää oikea nimi.
Voi olla sittenkin niin että nyt muut ihmettelevät kunn puhun metalli-hydridiakuista :lol:
-
Tänään kävin Bebekisssä varmistamassa onko siellä 0,8 voltin diodeja halvemmalla. Eihän siellä sellaisia tietenkään ollut mutta 0,7 voltin ja 8 amppeeria kestävä diodi löytyisi hintaan 3 e/kpl. Kun kauppias sitten kysyi että mihin niitä tarvitsen niin vastasin että akun purkamisen katkaisuun. Tämän jälkeen kauppias rupesi selittämään siitä että diodeilla se ei onnistu. Onko tämä tosiaan näin? Katkaiseeko tuollainen 0,7 voltin kynnysjännitteellä oleva diodi 0,7 volttiin? Saako Partcosta halvemmalla yli viiden amppeerin 0,7v diodin? Tuolta Pdf hinnastostakaan en meinaan edes löytänyt minkään näköistä 0,7v diodia. Tästä myyjän selityksestä kummastuneena en sitten ostanut tuota diodia.
Mihin väliin ne ledit oikein laitetaan? Tarvitaanko noiden viiden ledin liisäämiseen jotain muitakin komponentteja?
Mistä olette tehneet ne kontakti pinnat johon akun navat tulevat? Riittääkö seitsämän sellaista normaalin 12 sijaan?
-
Kävin eilen ostamassa ne diodit eli kaikki elektroniikka pitäis nyt olla hankittuna. Mittasin ne diodit yleismittarin diodi alueella ja arvot oli luokkaa 0,54. Tarkoittaako tämä sitä että katkaisu jännite on tuollainen?
Jos joku viitsisi vastata viellä näihin kysymyksiin.
Mihin väliin ne ledit oikein laitetaan? Tarvitaanko noiden viiden ledin liisäämiseen jotain muitakin komponentteja?
Mistä olette tehneet ne kontakti pinnat johon akun navat tulevat? Riittääkö seitsämän sellaista normaalin 12 sijaan?
-
Kontaktipinnat voi tehdä esim taivuttamalla noin 90 asteen kulmaan joustavasta metallista tehtyjä liuskoja. Toinen vaihtoehto on pultata piirilevyyn pultti pystyyn ja juottaa pultin päähän mutteri esim. hopeatinalla, jolloin mutterin läpi voi ruuvata toisen pultin. Tällä menetelmällä saa kunnolla säädettävän kontaktin. Seitsemän kontakti pintaa riittää, mutta 12 on helpompi käyttää varsinkin akuilla, joissa ei ole kennoja liimattu yhteen tai niissä on hyppylankoja.
Punaisen ledin kynnysjännite noin 1,7 V on näkyvistä ledeistä pienin, joten niitä kannattaa käyttää. Niin kuin huomaat yhden kennon jännite ei riitä sytyttämään lediä. Tämän takia ledi kytketään aina kahden kennon yli, jolloin purkulevyyn tulee 5 lediä. Kahden kennon jännite täytenäkin on niin lähellä tuota kynnysjännitettä, ettei etuvastusta kannattane käyttää. Vaikeampiakin toteutuksia tietenkin voi tehdä, jolloin voidaan käyttää kaikille kennoille omaa lediä ja saadaan ledit palamaan kirkkaana purun loppuun asti. Nämä vaativat kuitenkin melko monimutkaisia toteutuksia, joten kannattanee tyytyä ihan siihen 5 ledin toteutukseen.
-
Sain vihdoin valmiiksi purkulaitteen. Jouduin ostamaan siihen 15e arvosta tavaraa. Puulevyt, tinat, johdot, koskettimet ja liittimet löyty valmiiksi.
Rakenteeltaan se on yksinkertainen. Kolme 10x19.5cm puulevyä 10cm koneruuveilla yhdessä ja keskimmäisessä diodit ja vastukset. Tietysti olisi parempi laittaa ne piirilevylle, mutta niitä en osaa valmistaa. Hetken pähkäiltyäni lainasin koskettimet vanhasta Robitronicin levystä.
Lähes vaatimuksena on pylväsporakone, jos haluaa koskettimet kunnolla levyyn. Minä jouduin tekemään levyt kaksi kertaa epätarkan akkuporalla poraamisen takia ja sen toisen porasi faija pylväsporakoneella. Kokoamisessa oli pieniä ongelmia ledien kanssa, sillä aluksi ei kaksi lediä juottovirheen takia palanut.
Levy katkaisee johonkin 0,650 voltin tienoille ja purkaa laskennallisesti 4 amppeerilla. 5 amppeeriin on tarvittaessa varaa ja tällä hetkellä kuumeneminen on hyvin vähäistä.
Kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut projekti, joka pääsi tavoitteeseen - nopeampaan purkamiseen.
-
Olen rakentanut noita 5-LED purkulevyjä ihan tarpeeksi, olen myös rakentanut yhden jossa oli 6kpl LEDiä ja toista en jaksais ihan heti tehdä, sen verran ylimääräistä romua siihen joutui laittaa. Paras näkemäni ratkaisu on kuitenkin yhden LEDin levyt... Valmistajaa en muista, mutta taidan tehdä sellaisen seuraavasta mallista.
Ei sinulla sattuisi olemaan ihan ohjeita, miten kyseinen 5 LED:in purkulevy rakennettaisiin? Löytyisiköhän ihan Internetistä? Voisin ihan harrastusmielessä rakentaa yhden itselle, kunhan keksisin komponenttien tyypit.
MUOKKAUS: Vastaus löytyikin nopeasti sivuilta http://users.chariot.net.au/~samstain/equaliser.html#equaliser
Tuohon viiden LED:in lisääminen on aivan triviaalia. Kuuden ledin tapaukseen löytyy ohjeet sivuilta http://users.chariot.net.au/~samstain/led.html
Olisikohan kenelläkään vihjeitä mitä komponetteja kannattaisi käyttää, jos haluaisin tehdä purkulevystä nopeamman?
Herätin nyt tämän wanhan topicin henkiin, kun tuli aiheeseen liittyvää asiaa. :)
Elikkäs yritin noiden linkkien sisältämien ohjeiden avulla pykätä tasauspurkajaa. Kävin ostamassa paikallisesta elektroniikkaliikkeestä osia ja odotin, että kesäloman loppuessa pääsisin kasaamaan sitä koulussa, kunhan ensin saisin edelliseltä vuodelta rästiin jääneet työt tehtyä. Kun nyt vähän aikaa sitten sain sen valmiiksi ilman noita ledien lisäys hommia (ne pitäisi lisätä, osatkin on) ja kun kokeilin sitä, niin purkaminen tuntui jännitemittarin mukaan aika epätarkalta elikkä jännitteet menivät aika epätasaisiksi. Tai ei ne paljoa heittäneet, mutta enemmän kuin ennen purkuyritystä (akku oli melkein uusi). En kehannut purkaa loppuun asti. Sitten koulussa tajusin, että vastuksen kyljessä oleva prosenttimerkintä tarkoittaa mahdollista heittoa. Nyt purkajassani olisi sitten kaksi kymmenen ja neljä viiden prosentin heitolla purkavaa vastusta. Heitot ovat käsittääkseni aika paljon. Kuinkas paljon niissä kaupassa myytävissä tasauspurkajissa on heittoja? Ja jos välttämätöntä, niin mistä saisi tarkempia vastuksia? Ei taideta joka kaupassa myydä...?
Niin ja eikös tuolla ohjeiden tarvikelistassa mainittu .47ohm vastus tarkoita 47 ohmia? Eihän se voi 0.47 ohmiakaan olla? Opettajakaan kun ei tiennyt...
Niin ja tuohan katkaisee 0.5 voltin paikkeille. Kun olen joitain akkutopikkeja seuraillut, niin se tuntuu aika vähältä. Niin että ei sopisi ainakaan Ni-MH:lle?
-
Vastusten arvojen heitolla ei ole oleellista merkitystä purkulevyn toimintaan. Katkaiseminen hoidetaan niillä diodeilla, joissa sitä heittoa ei saisi siis kovinkaan paljon olla. Eli akut saisi hyvinkin purettua, vaikka sinulla olisi siinä sekaisin 0.33 ja 0.47 ohmin vastuksia. Ne prosenttiluvut on maksimiheittoja, joten normaalisti heitot eivät ole läheskään niin suuria. Nämä heitot siis vaikuttavat purkuvirtaan, eli joidenkin kennojen jännite laskee nopeammin kuin toisten. Kuitenkin siten, että lopuksi kaikkien kennojen jännite on oleellisesti sama.
Kyllä se vain on 0.47 ohmia. 47 ohmin vastuksella saisit purkaa sitä akkua todella kauan.
Ohjeissa mainitut diodit katkaisevat purun noin 0,7 voltin, joka on ihan siedettävä luku NiMh akuille, jotka eivät seiso kovinkaan pitkään käyttämättöminä. Eli jos akut seisovat pitkään, niin lopullinen purku olisi hyvä tehdä vasta juuri ennen lataamista.
-
Kiitoksia paljon!
Siis ei tartte tehdä muuta kuin vaihtaa vastukset? Mites muuten tuo 0.47 ohmia purkaa suuremmalla virralla kuin 47 ohmia?
-
I=U/R
--> Mitä pienempi on vastusarvo, sitä pienempi on siis jakaja, ja täten sitä suurempi virta.
-
Kiitti. Ollaan fysiikassa vasta kiihtyvyyksissä. :)