RC10.FI
Yleiset => Sähköautot => Aiheen aloitti: Ender - 21.10.14 - klo: 14.19
-
Tuossa pöydällä odottavat sekä 13.5T ja 21.5T koneet. Tarkoitus olisi tällä viikolla mennä Tikkurilan radalle kokeilemaan… Mikäs olisi noihin sellainen hyvä välitys mistä voisi aloittaa ? Nythän näitä jo on varmaan päästy testaamaan tositoimissa…
-
Ihan mielenkiinnosta että onko noita stanukoneita edes testattu ollenkaan kun kukaan lajiryhmästä ei osaa antaa mitään suositusvälitystä niille?
-
Kyllä niitä on testattu, luonnollisesti, ja suositus aloitusvälitykseksi asettuu about 3,5-3,8 väliin, riippuen radasta ja pidosta jne.
-
KyPakin Casinolla ajeltu 21,5 TSS koneella välityksillä 4.02, 3.84 ja 3.60 lämmöt 3.60 65-70 paikkeilla.'Ilman tuuletinta. Radalla 3 kpl TSS-10 autoa ja taistelu todella tasaista. Kyllä taitaa tulla tiukkaa vääntöä TSS-10 finaaleissa.
-
Tikkurilassa ajelin 3,67 välityksellä, kone lämpesi tuulettimen kanssa melkein 40 asteiseksi 10 minuutin kurvailun jälkeen :afro:
-
Mäntsälässä ajeltiin keppivetoisilla 3,51 välityksellä, 10 min. jälkeen lämmöt tuulettimen kanssa 45-50. Itse aion kokeilla vieläkin pidempää välitystä, otti täydet kierrokset helposti ennen pääsuoran puoltaväliä.
Täytyy vielä mainita, että olipa erityisen mukava moottori ajaa, tällä hetkellä ollaan vain 1/10s hitaampia kuin vanhalla stanukoneella.
-
.
-
Miten me ollaan voitu harrastaa -80 ja -90 luvulla stanuluokkaa, jopa ilman lämpömittareita päästiin maaliin :laugh:
Jerzi
-
Voi olla aika hankala alkaa määrittelemään mistä kolosta mitataan ja missä kulmassa mittarin tulee olla.
Karkeasti yksinkertaistaen, jos erän jälkeen kannun pinta on kuuma kädellä koitettaessa se on vielä OK, mutta jos se polttaa jo 1-2 s kosketuksessa niin sitten lämmöt ovat jo liian korkeat ja välityksen lyhentäminen on suositeltavaa.
Jos kannu on vain miedosti lämmin, niin välitystä on yleensä varaa pidentää (tai painaa kaasua enemmän).
Välityksen lyhentäminen turistissa tapahtuu pinjonia pienentämällä tai isoratasta suurentämälla. Yhden hampaan muutos pinjonissa vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin yhden hampaan muutos isorattaassa.
-
Näissä stanuvehkeissä vaan on melkein saman kokoinen pinioni kuin vetoratas :shocked:
-
Eilen Tikkurilassa testattiin Aleksanterin kanssa 21.5T -koneita. Hyvinhän niissä vauhtia on verrattuna edelliseen 17.5T -koneeseen. Pelkäsin että vauhti putoaa merkittävästi, mutta kyllä noilla vielä hyviä kisoja saadaan aikaiseksi. Radan profiilia oli muutettu joten kierrosaikoja ei voinut verrata vanhaan settiin.
Pisin välitys mitä testasimme oli 3.42 ja lämmöt noin 50 astetta.
Uusista renkaistakaan ei mitään huonoa sanottavaa. Kestävyys vaikuttaa hyvältä.
13.5T konetta tulee testattua varmaan vasta Lahden kisojen jälkeen.
Tulenko saamaan havaittavaa hyötyä, jos kytken tuon moottorin Hobbywing XERUN V.3.1 –säätimeen vain onko tuo stanu –säädin ihan ”tarpeeksi” hyvä ?
-
Tulenko saamaan havaittavaa hyötyä, jos kytken tuon moottorin Hobbywing XERUN V.3.1 –säätimeen vain onko tuo stanu –säädin ihan ”tarpeeksi” hyvä ?
Teoriassa jos minkä tahansa säätimen laittaa "blinky" eli "nollaennakko"-moodissa moottoria ohjastamaan niin vauhti pitäisi olla sama.
Toki jos eri valmistajilla on eri näkemys paljonko tuo "nollaennakko" on, niin eroja syntyy. Aiempina kausina käytiin hiljaista keskustelua siellä täällä noiden moodien samanlaisuudesta kun noparia X käyttävillä kuskeilla oli aina pidempi vältys kuin jos ajoi noparilla Y tai Å.
Siinä mielessä tuo stanun yksityyppisäädin on edistys, kaikkien kalusto on (tehtaan marginaalien rajoissa) samanlainen ja siten rattimiehet ratkaisee.
Kisoja ajatellen säätimen vaihto ei tuo merkittävää etua, jos erä hylätään sääntöjen vastaisen kaluston takia ;)
-Jykä
-
Kaveri ajoi tiksissä 13,5T motilla 4,27 välityksellä ja se oli ilman tuuletinta vähän liikaa. Mutta uusilla renkailla parani kierrosaika 0,2s verrattuan vanhaan 10,5T Mottiin ja renkaisiin. Itse en ole vielä laittanut uutta moottoria kiinni kun reenaan vanhalla 10,5T motilla ja ajan vanhat renkaat eka puhki. Eilen oli tutka pääsuoralla mutta kukaan ei tainnut ajaa 13,5T moottorilla. 21,5 meni n. 40 km/h, 10,5 n. 58 km/h ja virit 78 km/h.
-
Viime torstaina testailin uutta 21.5T stanukonetta Tikkurilassa "vanhalla" profiililla, joka seuraavana päivänä vaihdettiin FTT-kisaa varten. Välityksen suhteen omat havainnot olivat seuraavat:
3,43 = Paras suoranopeus testatuista välityksistä, mutta "laiska" kiihtymään välialueilla
3,76 = Ehkä optimaalinen välitys, selvästi parempi kiihtyvyys
4,00 = Marginaalisesti parempi kiihtyvyys, mutta suoranopeussa liikaa tasoitusta
Paras kierrosaika (15,0) syntyi tuolla 3,76:lla, 4,00:lla jäätiin pari kymppää tuosta.
Lämpömittaria en käyttänyt, mutta selvästi kone lämpesi kohtuu kuumaksi kaikilla välityksillä, erityisesti jos ajoi yli kisalähdön pituuden aina 8-9 minuuttiin asti.
Stanukoneella tuntuu myös korostuvan selvästi akun laatu ja kunto. Jo 1 minuutin ajon jälkeen huomaa, että akun jännite on laskenut ja kulku suoralla on verkkaisempaa. Sama ilmiö on tietysti viriluokissakin, mutta esim. sähkökrossissa tai SC-luokissa tehoa on yleensä niin paljon yli tarpeen ettei tuosta ole haittaa.
-
Eilen FTT I kilpailun TSP-10 kärkiryhmän kuskeilla tuntui TSP-10 moottorin välitys olevan 4,7-4,8 kohdilla.
Vaikka teho TSP-10 moottorissa on laskenut viimevuodesta, niin TSP-10:n kärki ylti 13.5T moottorilla yllättävän lähelle virin A-finaalin vauhtia.
Ari teki Porossakin yhden 25 kierroksen tuloksen, johon eivät yltäneet ihan kaikki virin A-finalistitkaan.
Jos verrataan kahden TSM kärkikuskin vauhtia heidän omiin tuloksiinsa TSP:ssä, niin ero on noin 0,5 - 0,7 kierrosta 5 minuutin erässä TSM:n hyväksi. Luulisi 5.5T (vapaa säädin) ja 13.5 (0-ennakko) välillä olevan isomman eron varsinkin sen perusteella, miltä autojen kulku radalla näyttää.
Jos taas tarkastellaan kolmen TSP kärkikuskeihin lukeutuvan TSP A-finalistin vauhtia heidän TSP ja TSM erissä, niin nähdään, että kaikilla "TSP erikoismiehilla" TSP erätulos on 2-4 sek PAREMPI kuin saman kuskin tulos TSM:ssä.
-
Jarkko.
Tuo on niin huvittavaa kuin vaan voi olla.
Jos tuo ei kerro sitä totuutta että sillä kireemmällä koneella ei välttämättä nyt kuitenkaan mennä nopeammin rataa ympäri.
Moni ei vaan tuota tosiasiaa snaijjaa.
Onhan se kiva että se kulkee suoralla ja kiihtyy mutkasta mutta virheiden määrä vaan kasvaa.
Jerzi
-
Mikä mahtoi olla C-12 -autojen vaikutus radan pitoon sunnuntaina? Ainakin KyPakin matoilla ero on ollut aika huomattava tämän kauden renkailla, ihan vaan muutamankin foamiauton ajaessa radalla.
-
Ainakin C-12 luokassa erätulokset paranivat n. kierroksen verran alkuerien aikana. Best läpeissä tuli myös parannusta.
Rata oli viime vuoteen nähden vähäpitoisempi.
Eli vertailu lauantain ja sunnuntain tuloksien välillä ei ole niin yksiselitteistä olosuhteiden erojen vuoksi. Sitä Mr Cale taisi myös hakea takaa.
-
Kyllä pitoa olia sunnuntaina parhaimmillaan juuri C-12 finaalin jälkeen sellainen että TSP:n autot kaatuili pidosta lämmittelyn aikana. Eli ei noita tuloksia ei voi noin yksinkertaisesti vertailla.
Itselläni TSP best lap tuli 4,48 välityksellä ja silloin vauhtia oli pääsuoralla tutkan mukaan 54 km/h. Kukaan ei vissiin kellottanut yli 56 suoralla?
-
Ehkä parempi vetää johtopäätöksiä Kuusaan kisan jälkeen.
Kuitenkin sen verran Tiksiin liittyen vielä, että kaatumisia nähtiin yhtä lailla lauantaina. Useimmiten kyseessä oli mollasta kaatuminen. Toinen tyypillinen kaatotilanne liittyi varsinkin TSS-10 luokassa mutkiin jotka tiukkenivat loppuaan kohti. Niissä vakioluokkalaiset usein yksinkertaisesti tulivat tiukentuvaan mutkan loppuosaan liian kovalla vauhdilla kun mutkan alkuosa salli ajaa lähes kaasua nostamatta. Liian kova vauhti mutkan tiukentuvaan osaan ja kaatoon johtava renkaiden kääntäminen keskellä mutkaa tappiin mutkan kiristyessä on minusta eri asia kuin perinteinen kaatopito.
Tiksissä on eri matto kuin muilla kommentteihin liittyneillä radoilla.
Syksyllä on virikuskien toimesta (Ari, Teemu, Matias...) aikaisemmin johdonmukaisesti todettu, että mattisten ollessa radalla pito tuppaa heikentymään. Syyksi on päätelty mattisten renkaista irtoavan pienikokoinen kumimuru joka vaikuttaa touringrenkaan ja maton välissä pitoon. Virissä tilanne luonnollisesti tuntuu enenmmän kuin pienempitehoisissa luokissa.
Mutta meillä on nyt yhdet tulokset joihin saadaan vertailuluvut tammikuussa.
-
Joo, kyllä tiksissä pito oli aika kaukana kaatopidosta. Mollista autot näyttivät kippaavan herkästi, samat mollat meilläkin käytössä ja korkean profiilin Muchmore Voltantella ajettaessa hieman korostuu molliin ajelu. Mattoautolla en kisan SM-arvon puuttumisesta johtuen ajanut mutta seurasin alkuerät ja finaalit sivusta ja erittäin liukkaalta vaikutti kaikilla tasapuolisesti muttei kuitenkaan ihan jääradalta. Kyseisellä matolla englannissa kuitenkin useita kisanneena pito oli jotain muuta kuin mitä se olisi jos radalla olisi vain C-12 autoja tai turisteja.
Ongelmansa loi lisäksi se, että kierroksella ohitettavien oli pakko ajaa linjalta ulos, ja siellä oli todella liukasta ja seuraava kierros oli enemmä tai vähemmän epämääräistä likaisista renkaista johtuen. Tämä aiheutti tilanteita sitten aina pitkään vielä ohituksen jo tapahduttuakin.